Raskauden aikana sairastettu malaria on sekä äidille että sikiölle merkittävä terveysriski. Raskaus heikentää elimistön puolustuskykyä malariaa vastaan. Odottavan äidin tauti voi olla vaikeampi kuin muulloin, keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riski kasvaa ja sikiö voi kärsiä hapenpuutteesta. Matkustamista malaria-alueelle tulisikin välttää raskauden aikana. Jos se ei ole mahdollista, on estolääkityksen käyttö erityisen tärkeää. Hyttysen piston estäminen on lisäksi aina tärkeä osa malarian ehkäisyä.
Malarian estolääkitys
Suomessa myytävistä malarianestolääkkeistä meflokiinia (Lariam®) voi nykykäsityksen mukaan käyttää kaikissa raskauden vaiheissa, myös alkuraskaudessa. Siitä kertyneen kokemuksen perusteella ei ole syytä epäillä sen aiheuttavan sikiövaurioita, ja muiden vaihtoehtojen puuttuessa sen katsotaan olevan turvallisempi vaihtoehto kuin suojauksen puuttuminen kokonaan.
Atovakonin ja proguaniilin yhdistelmän (Malarone®) turvallisuutta ihmisellä raskauden aikana ei ole selvitetty eikä mahdollista riskiä tunneta. Eläinkokeissa ei ole saatu merkkejä, että yhdistelmähoito aiheuttaisi sikiön epämuodostumia. Sen käyttöä raskauden aikana voidaan harkita vain, mikäli matkaa suuren riskin malaria-alueelle ei voida välttää ja meflokiinia ei jostain syystä voida käyttää.
Mikäli muu estolääkitys ei sovi, voidaan nykytiedon perusteella doksisykliiniä käyttää raskauden aikana ennen 15. raskausviikkoa, mutta ei sen jälkeen. Doksisykliini kertyy luustoon ja aiheuttaa hampaiden kiillevaurioita.
Imetyksen aikana kaikki yllä mainitut lääkkeet erittyvät vain hyvin pienissä määrin maitoon. Meflokiinia ja doksisykliiniä voi käyttää, mutta atovakonin ja proguaniilin yhdistelmän käytöstä imetyksen aikana on toistaiseksi vähän kokemusta eikä sitä suositella.
Hyttysen pistojen ehkäisy
Malarian lisäksi hyttysen piston välityksellä leviää monia tauteja tropiikissa ja subtropiikissa. Suojautumisella niitä vastaan pystyy estämään tartuntoja.
Malariaa levittävä hyttynen pistää auringon laskettua. Iltaisin ja öisin kannattaa pukeutua vaaleisiin suojaaviin vaatteisiin.
Jos matkustamista riskialueelle ei voi välttää, kemiallisista hyttyskarkotteista suositellaan ensisijaisesti dietyylitoluamidia (DEET) sisältäviä valmisteita, koska ne ovat tehokkaimpia malariahyttysiä vastaan. Käyttö tulisi aina kuitenkin rajoittaa vain niille ihoalueille, jotka jäävät suojaavasta vaatetuksesta huolimatta paljaiksi, ja annostelun tulee noudattaa pakkauksen ohjetta. Valmiste kannattaa myös pestä iholta pois heti kun hyttyspuremasta ei enää ole vaaraa, eikä valmistetta saa käyttää rikkinäiselle iholle. Karkotteen levittäminen vaatteisiin vähentää iholle levitettävän karkotteen määrää.
Vuodeverkko suojaa myös nukkumista ja tehoa lisää verkon käsitteleminen karkotteella.
Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Susanna Sainion kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).
