Tupakointi raskausaikana

Tupakoinnin haittoja raskausaikana

Tupakoinnin raskaudelle aiheuttamia haittoja:

• alentaa naisen ja miehen hedelmällisyyttä
• lisää keskenmenon vaaraa
• sikiön kasvu häiriintyy
• lisää ennenaikaisen synnytyksen varaa
• lisää etisen istukan ja istukan ennenaikaisen irtoamisen varaa
• lisää kuolleena syntyneiden ja vastasyntyneenä kuolleiden lasten määrää
• lisää kätkytkuoleman varaa
• lisää lasten hengitystieinfektioita ja astmaa
• lisää lasten oppimishäiriöitä ja ylivilkkautta

Suomalaisista odottavista äideistä 15 % tupakoi koko raskauden ajan siitä huolimatta, että raskauden ajan tupakoinnin haitat ovat yleisesti tiedossa. Tupakansavun sisältämistä kemikaaleista nikotiini ja hiilimonoksidi eli häkä ovat tärkeimmät ja läpäisevät istukan helposti. Tupakointi nostaa sikiön veren nikotiini- ja hiilimonoksidipitoisuudet jopa korkeammaksi kuin äidin. Nikotiini heikentää istukan verenkiertoa ja sikiön hapensaantia supistamalla verisuonia. Hiilimonoksidi sitoutuu hemoglobiiniin, syrjäyttää hapen ja vähentää sikiön kudosten hapensaantia.

Tupakointi heikentää sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä ja lisää keskenmenon ja kohdunulkoisen raskauden riskiä. Tupakoivien äitien lapset syntyvät keskimäärin 200 grammaa kevyempinä kuin tupakoimattomien äitien lapset. Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikainen tupakointi voi lisätä epämuodostumariskiä (huuli-suulakihalkio ja sydänviat). Arviolta kolmasosa vastasyntyneiden pienipainoisuudesta (syntymäpaino alle 2 500 grammaa) johtuu äidin tupakoinnista.

Tupakoitsijoiden lapset syntyvät kaksi kertaa useammin ennenaikaisina. Kaikista ennenaikaisista synnytyksistä 15 % johtuu äidin tupakoinnista. Pienipainoisuus ja ennenaikaisuus ovat merkittävimmät riskitekijät sikiöiden ja vastasyntyneiden kuolleisuuden ja sairastumisen kannalta. Etinen istukka ja istukan ennenaikainen irtoaminen ovat harvinaisia mutta vaikeita raskaushäiriöitä, ja niiden riski on tupakoitsijoilla yli kaksinkertainen.

Äidin raskaudenaikainen tupakointi vaikuttaa vielä syntymän jälkeenkin. Kätkytkuolema on harvinainen, mutta sen vaara on viisinkertainen tupakoivan äidin lapsella. Syy ei ole tiedossa, mutta arvellaan, että äidin tupakointi vaikuttaa epäedullisesti sikiön keuhkojen kehitykseen ja toimintaan. Lisäksi tupakoineiden äitien lapset sairastuvat useammin hengitystieinfektioihin ja astma on heillä yleisempää. Oppimishäiriöitä ja ylivilkkautta todetaan kouluiässä useammin kuin tupakoimattomien äitien lapsilla, ja ne voivat liittyä osittain myös ennenaikaisuuteen ja pienipainoisuuteen tupakoinnin suoran haittavaikutuksen lisäksi.

Tupakoinnin lopettaminen ja sen edut

Jos odottava äiti lopettaa tupakoinnin alkuraskauden aikana, ennenaikaisen synnytyksen, etisen istukan ja istukan ennenaikaisen irtoamisen vaara vähenee samalle tasolle kuin tupakoimattomilla äideillä. Sikiön kasvu normaalistuu, jos tupakointi lopetetaan ennen raskauden puoliväliä. Tupakointi on yksi tärkeimmistä raskauden ennustetta heikentävistä ja täysin vältettävissä olevista tekijöistä.

Koska tupakoinnin asteittainen lopettaminen tai vähentäminen on hyvin vaikeaa tai mahdotonta, kannattaa tupakointi käytännössä lopettaa kokonaan. Lopettaminen aiheuttaa valtaosalle vieroitusoireita, jotka ovat pahimmillaan 1–3 vuorokautta ja kestävät keskimäärin 3–4 viikkoa.

Nikotiinikorvaushoidosta voi olla apua ja sitä voidaan käyttää raskauden aikana. Myös korvaushoidossa käytettävät valmisteet (laastari, purukumi, tabletit ja inhalaattori) vaikuttavat istukan verenkiertoon, mutta nikotiinipitoisuudet jäävät kaikilla valmisteilla pienemmiksi kuin tupakoimalla. Yli 10 savuketta raskauden aikana polttavilla korvaushoito on parempi vaihtoehto kuin tupakointi. Odottavien äitien vieroitushoidossa suositellaan lyhytvaikutteisia valmisteita (purukumi, tabletit, inhalaattori) laastareiden sijaan. Ainakin laastari tulisi ottaa yöksi pois.

Korvaushoidossa tärkeää on kiinnittää huomiota riittävään annokseen, jos on voimakkaasti riippuvainen nikotiinista ja polttaa yli askin päivässä. Koska valtaosa uudelleen aloituksista tulee kuukauden sisällä lopettamisesta, täytyy korvaushoidon olla myös raskausaikana riittävän pitkä (1–3 kuukautta). Niistäkin äideistä, jotka ovat raskausaikana pystyneet lopettamaan tupakoinnin, yli puolet aloittaa tupakoinnin uudelleen puolen vuoden kuluttua synnytyksestä. Myös imetysaikana nikotiinivalmisteet ovat käyttökelpoisia ja parempi vaihtoehto kuin äidin tupakointi tai äidinmaitovastikkeiden käyttö.

Vieroituksessa käytettävistä lääkehoidoista (buprobioni ja varenikliini) ei ole kokemusta raskauden ajalta, eikä niiden käyttöä suositella.

Sähkösavukkeen käyttöä ei suositella raskausaikana. Sen nestefiltterin sisältämien nesteiden koostumus voi vaihdella eikä sähkösavukkeita valvota kuten lääkkeitä. Näin ollen sikiön riskejä ei voida arvioida. Nikotiinia sisältävien nestefilttereiden myynti ei ole Suomessa sallittua.

Nuuskaaminen on yhtä haitallista kuin tupakointi. Nuuskaa käytettäessä plasman nikotiinipitoisuus pysyy suurentuneena pitempään kuin tupakoitaessa, vaikka se ei altistakaan tupakan haitallisille palamistuotteille.

Ks. myös artikkeli Tupakoinnin lopettaminen (tupakasta vieroitus).

Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Susanna Sainion kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).