Suomalaisten naisten alkoholin käyttö on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti ja muuttunut humalahakuisemmaksi. Lisäksi nautitun annoksen koko voi jäädä epäselväksi, kun olutta ja siideriä nautitaan tuopeittain (0,33 cl tai 0,5 cl) ja viiniä laseittain (12 cl, 16 cl tai 24 cl annoksina).

Koska sikiönkehityksen kannalta turvallista rajaa ei yksiselitteisesti tunneta, ei alkoholin käyttöä raskausaikana suositella lainkaan. Toisaalta 1–2 viikoittaisella annoksella ei ole ollut osoitettavissa haitallista vaikutusta lapsen kehitykseen, eikä satunnaisen viinilasillisen nauttimisesta tarvitse tuntea turhaa syyllisyyttä esimerkiksi aivan alkuraskauden aikana, kun raskaus ei vielä edes ole ollut tiedossa.

Raskauden suunnitteluvaiheessakin suositellaan kohtuukäyttöä (1–2 annosta kerrallaan) ja viimeistään raskauden alkaessa jokaisen odottavan äidin kannattaa arvioida kriittisesti omaa alkoholinkäyttöään ja tiedostaa siihen mahdollisesti liittyvät riskit. Alkoholin käytöstä kysyminen ja haitoista tiedottaminen kuuluvat äitiysneuvolan rutiineihin kaikkien odottavien äitien kohdalla.

Käsitteitä

  • Yhdellä alkoholiannoksella tarkoitetaan yhtä keskiolutpulloa tai siideriä (0,33 l), 12 cl viiniä tai 4 cl väkeviä (kuva ).
  • Päivittäisellä alkoholin käytöllä tarkoitetaan 1–2 annosta päivässä.
  • Runsaalla satunnaisella käytöllä tarkoitetaan yli 5 annosta kerralla.
  • Runsaalla jatkuvalla käytöllä tarkoitetaan yli 10 annosta viikossa.
Kuva

Yksi alkoholiannos eri muodoissa

Alkoholin käytön haitat raskauden ja imetyksen aikana

Päivittäinen tai runsas satunnainen alkoholin käyttö heikentää sekä miehen että naisen hedelmällisyyttä. Alkoholi läpäisee istukan ja kulkeutuu helposti sikiöön, jonka alkoholipitoisuus on sama kuin äidillä. Päivittäinen käyttö alkuraskauden aikana lisää verenvuotoja ja voi aiheuttaa keskenmenon vielä toisen raskauskolmanneksenkin aikana.

Alkoholi on tavallisin epämuodostumia aiheuttava aine. Tyypillisiä alkuraskauden alkoholialtistuksen aiheuttamia epämuodostumia ovat sydänviat ja luuston rakennepoikkeamat. Yksittäinenkin humalahakuinen alkoholinkäyttökerta voi aiheuttaa epämuodostuman osuessaan sikiökehityksen kannalta herkkään ajankohtaan.

Jo 8–10 annosta viikossa hidastaa sikiön kasvua toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana, jos alkoholinkäyttö on jatkuvaa. Runsas jatkuva käyttö johtaa pienipäisyyteen, aivojen pieneen kokoon ja aivojen toiminnan häiriöön. Jos lapsella vielä todetaan alkoholialtistukseen viittaavat poikkeavat kasvonpiirteet, puhutaan sikiön alkoholioireyhtymästä. Mitä pidempään alkoholinkäyttö raskauden aikana jatkuu, sitä huonompi on raskauden ennuste. Pahimmillaan seurauksena on kehitysvammaisuus ja lievimmissä muodoissa käyttäytymis- ja tarkkaavaisuushäiriö.

Imetysaikana rintamaidon alkoholipitoisuus on sama kuin äidin veren alkoholipitoisuus ja alkoholi häviää maidosta samanaikaisesti kuin äidin verestä. Koska lapsen hyvinvointi on riippuvainen vanhempien hyvästä huomiokyvystä, ei alkoholin käyttöä suositella imetysaikana. Satunnaisen käytön jälkeen lapsen altistuminen alkoholille rintamaidon kautta vältetään, kun imetyksessä pidetään tauko niin kauan, kun äidin omassa veressä on vielä alkoholia.

Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Susanna Sainion kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).