Alkuraskauden lievä pahoinvointi on normaalia, ja siitä kärsii jopa 80 % raskaana olevista naisista.
Poikkeavan runsasta pahoinvointia ja oksentelua (hyperemeesi) esiintyy enintään 1 %:lla odottavista äideistä eli se on harvinaista. Oksentelua voi olla jopa kymmeniä kertoja päivässä, ja se aiheuttaa ylävatsakipua. Paino laskee, verenpaine laskee, sydämen tykytystä esiintyy ja yleistila heikkenee nopeasti.
Pahimmillaan oksentelu johtaa parissa–kolmessa päivässä kuivumiseen, joten odottavan äidin on hyvä hakeutua sairaalahoitoon, jos oksentelu pitkittyy. Hoitamattomana hyperemeesi voi johtaa jopa hengenvaaraan.
Hyperemeesi on yleisempää ensisynnyttäjillä ja monisikiöraskauksissa sekä rypäleraskauksissa, mutta näissäkin tapauksissa se on hyvin harvinaista. Sen syytä ei tunneta.
Hyperemeesin synnystä on monia teorioita. Sitä on pidetty mm. psykosomaattisena sairautena tai hormoniaineenvaihduntaan, esimerkiksi kilpirauhasen liikatoimintaan tai lisämunuaisen vajaatoimintaan, liittyvänä häiriönä. Myös istukkahormonin (hCG) muodostuminen on hyperemeesissä lisääntynyt.
Kun alkuraskauden voimakas oksentelu johtaa painonlaskuun, kuivumiseen ja yleistilan huononemiseen, odottavan äidin täytyy hakeutua lääkärin hoitoon. Jos paino laskee yli 5 % lähtöpainosta, tarvitaan ainakin muutaman päivän sairaalahoitoa. Sairaalassa otettavat laboratoriokokeet (nestetasapainoarvot, virtsakoe, verenkuva ja maksakokeet) sekä kliininen tutkiminen varmistavat, onko oksentelu aiheuttanut kuivumisen. Ultraäänitutkimuksella varmistetaan, onko sikiöitä yksi vai useampia tai onko kysymyksessä rypäleraskaus.
Tärkein hoito on nestehoito ("tippa"). Odottavalle äidille annetaan suoneen nesteitä ja elektrolyyttejä (natriumia ja kaliumia). Nestehoito yleensä rauhoittaa tilanteen muutamassa päivässä.
Eräistä lääkärin määräämistä pahoinvointilääkkeistä saattaa olla vähän apua. Osalle äideistä B6-vitamiini voi alla avuksi. Myös akupunktiota on kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä.
Odottavan äidin on tärkeätä tietää, että vaiva menee ajan mittaan kyllä ohi. Nestehoidon rinnalla suositellaan kevyitä aterioita, vähän kerrallaan, mutta usein. Yleensä sairauslomaa kirjoitetaan 1–2 viikkoa. Joskus on suositeltu ympäristön vaihdostakin. Joissain tilanteissa useammat sairaalajaksot saattavat olla tarpeen.
Pahoinvointi ja oksentelu eivät vaurioita sikiötä. Ne eivät myöskään lisää raskaushäiriöiden, kuten esimerkiksi pre-eklampsian, ennenaikaisuuden tai istukan vajaatoiminnan, vaaraa loppuraskauden aikana. Noin 20–40 %:lla äideistä hyperemeesi saattaa toistua seuraavassa raskaudessa, mutta yleensä ensimmäiseen raskauteen verrattuna lievempänä.
Katso myös PregMind mobiilisovellus raskausajan ja vanhemmuuden henkiseen hyvinvointiin.
Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Mika Nuutilan kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).
