Yleensä hyvässä tasapainossa oleva astma (ks. Astma) ei aiheuta ongelmia raskauden aikana. Kolmasosalla astmaa sairastavista tauti pahenee raskauden aikana, kolmanneksella astmaoireet vähenevät ja lopuilla tila pysyy ennallaan. Voinnin ja hoidon seurannassa odottava äiti käyttää kotona uloshengityksen huippuvirtausmittaria (PEF-mittaria).
Säännöllistä astmalääkitystä ei raskauden aikana koskaan saa omin päin lopettaa. Mahdollisista lääkemuutoksista on hyvä keskustella oman lääkärin kanssa. Peruslääkityksenä raskaudenkin aikana ovat sisään hengitettävät glukokortikoidit (kortikosteroidit eli "kortisonit") sekä oireiden hoitoon tarkoitetut keuhkoputkia laajentavat ns. sympatomimeetit.
Glukokortikoideja käytetään suun kautta annostellen vaikeissa astman pahenemisvaiheissa. Hoito on lyhytkestoista ja lääkitys nautitaan pienenevinä annoksina. Hyvin vaikean astman hoitona joudutaan joskus käyttämään pitkävaikutteista teofyllamiinia. Hengitystieinfektiot hoidetaan herkästi antibiooteilla. Jos oireet vaativat suun kautta otettavan antihistamiinin käyttöä, sekin on mahdollista. Raskauden aikaisesta käytöstä on kertynyt eniten kokemusta loratadiinista ja setiritsiinistä.
Kun astma on hyvässä tasapainossa, äiti voi synnyttää normaalisti alateitse, vaikka synnytyksen aikana hengityksen minuuttitilavuus suurenee huomattavasti. Kun astma on oikein huonossa tasapainossa, joudutaan harkitsemaan myös keisarileikkausta. Astmaa sairastava äiti voi imettää normaalisti.
Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Mika Nuutilan kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).
