Kohdun kasvua seurataan neuvolassa mittaamalla symfyysi-fundus-mittaa (sf-mitta). Jos sf-mitan kasvu hidastuu tai pysähtyy (kuva ), äiti lähetetään äitiyspoliklinikalle. Sairaalassa sikiön kokoa ja vointia arvioidaan kliinisesti sekä ultraäänitutkimuksen avulla. Seurannassa selviää, onko sikiö pieni mutta kasvaa hyvin omalla tahdillaan, vai onko sikiön kasvu hidastunut. Jos epäillään sikiön kasvuhidastumaa, raskauden seuranta ja synnytysajankohdan suunnittelu tapahtuvat synnytyssairaalassa.
Sikiön kasvun hidastuminen/loppuminen sf-käyrällä kuvattuna.
Vastasyntyneistä 3 % on syntyessään raskauden kestoon nähden pienipainoisia. Sikiön kasvun hidastuminen tai pysähtyminen voi johtua joko äidistä, istukasta tai sikiöstä (taulukko Tekijöitä, jotka voivat johtaa sikiön kasvun hidastumiseen).
Osaan äidistä johtuvista syistä voi vaikuttaa raskausaikana. Muihin syihin vaikuttaminen on vaikeaa. Kasvuhidastuman syytä ei aina saada selville.
| Äidistä johtuvia syitä |
|---|
| Tupakointi |
| Alkoholinkäyttö |
| Korkea ilmanala |
| Vähäinen ravinnon saanti (esimerkiksi syömishäiriöt) |
| Huonontunut kohdun verenkierto (syynä esimerkiksi hoitamaton verenpainetauti tai pre-eklampsia) |
| Äidin perussairaudet (esimerkiksi anemia, sydänvika ja krooninen keuhkosairaus) |
| Istukasta johtuvia syitä |
| Poikkeava istukka tai napanuora |
| Toistuvat verenvuodot istukasta |
| Sikiöstä johtuvia syitä |
| Sikiön rakenne- tai kromosomivika |
| Tulehdukset |
Sikiön kasvun pysähtymiseen voi pahimmillaan liittyä kohdunsisäisen hapenpuutteen tai äärimmäisessä tapauksessa jopa kohtukuoleman vaara. Tämän vuoksi sikiön voinnin tarkka seuranta on tärkeää.
Ultraäänitutkimuksessa sikiön liikkeiden, hengitysharjoitusliikkeiden ja lapsiveden määrän väheneminen, sykekäyrän (KTG) vaihtelun pieneneminen ja napanuoran verenvirtauksen huonontuminen ovat merkkejä sikiön voinnin heikkenemisestä. Usein tällaisessa tilanteessa joudutaan käynnistämään synnytys tai tekemään keisarileikkaus.
Katso myös PregMind mobiilisovellus raskausajan ja vanhemmuuden henkiseen hyvinvointiin.
Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Mika Nuutilan kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).
