Synnytyksen alkuvaiheessa suositaan lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja. Näitä ovat

  • asennon muutokset
  • liikkuminen supistusten aikana
  • vedessä oleilu
  • akupunktio
  • vyöhyketerapia
  • aqua-rakkulat
  • synnytyslaulu
  • hypnoosi
  • lempimusiikin kuuntelu tai laulaminen
  • rentoutuminen ja mielikuvaharjoittelu
  • hartioiden tai ristiselän hierominen.

Moni kätilö osaa antaa vyöhyketerapiaa tai akupunktiota, ja niiden käyttö synnytyskivun lievittämisessä on lisääntymässä. Akupunktuuri on perinteisen kiinalaisen lääketieteen ikivanha hoitomenetelmä, jossa käytetään neuloja sairauksien tai kivun hoidossa. Sen vaikutusmekanismia ei täysin tunneta. Vaikutuksen ajatellaan johtuvan hermoärsykkeiden ja keskushermoston välisestä vuorovaikutuksesta ja luonnollisten endorfiinien erityksen stimulaatiosta.

Aqua-rakkuloilla on samanlainen vaikutusmekanismi kuin transkutaanisella hermostimulaatiolla, jota käytetään pitkäaikaisen kivun hoitoon esimerkiksi iskiaspotilailla. Tuntohermoja ärsytetään niin, että niiden aivoihin kuljettama kipuviesti katkeaa. Kätilö ruiskuttaa synnyttäjän ristiselän ihoon parin senttimetrin välein yleensä neljä steriiliä vettä sisältävää rakkulaa. Rakkuloiden laittaminen kirvelee, ja syvemmältä tuleva supistuskipu lievittyy.

Synnytykseen valmistautuessa kannattaa miettiä omia henkilökohtaisia keinojaan sietää kipua. Moni huomaa lempimusiikin kuuntelun, laulamisen tai muun ääntelyn tai muiden yksinkertaisten omien keinojen tehoavan kipuun, joku toinen saa avun rentoutumisesta ja mielikuvaharjoituksista. Mielikuvamatka voi suuntautua johonkin itselle tärkeään paikkaan tai harrastukseen. Monet saavat lievitystä kuvittelemalla uimista voimakkaassa aallokossa, jossa jokaisen uuden aallon vastaanottaminen on uuden supistuksen vastaanottamista. Myös tieto lääkityksen saatavuudesta rauhoittaa oloa.

Tukihenkilö voi helpottaa synnyttäjän vointia hieromalla hartioita tai ristiselkää. Joskus ristiselän painaminen supistuksen aikana helpottaa selässä tuntuvaa supistuskipua tuottamalla jonkinlaisen vastavoiman supistukselle.

Katso myös PregMind mobiilisovellus raskausajan ja vanhemmuuden henkiseen hyvinvointiin.

Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Terhi Saiston kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).