Suomessa noin 10% lapsista syntyy imukuppiavusteisesti. Imukuppi on laite, joka kiinnittyy sikiön päähän alipaineella ja josta vetäen voidaan auttaa ponnistusvaihe loppuun (kuva ). Tavallisimmat syyt imukupin käyttöön ovat pitkittynyt ponnistusvaihe ja siihen liittyen synnyttäjän uupuminen tai epäily sikiön voinnin heikkenemisestä ponnistusvaiheen aikana.

Kuva

Lapsen syntymän avustaminen imukupilla.

Varsinkin ensisynnyttäjällä pitkä synnytys verottaa sekä synnyttäjän että kohdun voimia ja ponnistusvaiheessa myös supistukset voivat heikentyä. Ponnistusvaiheen pitkittyessä yli tunnin kätilö raportoi tilanteesta synnytyslääkärille. He miettivät yhdessä keinoja ponnistusvaiheen loppuun saattamiseksi esimerkiksi synnyttäjän asentoa parantamalla tai supistuksia tehostavan oksitosiinilääkityksen lisäämisellä tai ryhtymällä imuvetoon.

Jos sikiön vointia seuraavassa sykekäyrässä on sikiön voinnin huonontumiseen viittaavia merkkejä ponnistusvaiheessa, saatetaan imuvetoon ryhtyä, vaikka ponnistusvaihe olisi sujunut muuten aivan normaalisti.

Imuvetoa käytetään silloin, kun alatiesynnytyksen edellytykset ovat olemassa (toisin sanoen lantiossa on tilaa ja tarjoutuva osa on laskeutunut riittävän matalalle). Synnytyslääkäri tekee tämän arvion sekä ulko- että sisätutkimuksen avulla. Imuvetoa varten synnytyslääkärin on päästävä työskentelemään synnyttäjän jalkojen väliin, joten synnyttäjän jalat tuetaan jalkatukiin gynekologiseen tutkimusasentoon.

Imukuppi on pieni, halkaisijaltaan noin 6 cm oleva malja, joka asetetaan sikiön päätä vasten. Imukupin asettaminen tuntuu usein hetkellisesti inhottavalta, mutta kun se on asettunut hyvin, tämä ikävä tunne helpottaa.

Nykyisin käytetään useimmiten imukuppia, jossa alipaine saadaan kuppiin saman tien sen asettamisen jälkeen. Vanhemmissa laitteissa alipainetta joudutaan kehittämään joidenkin minuuttien ajan.

Kun imukuppi on valmis käytettäväksi, synnyttäjä ja synnytyslääkäri tekevät yhteistyötä. Synnyttäjä kertoo supistuksen alkamisesta, alkaa ponnistaa ja samanaikaisesti lääkäri auttaa imukupista vetämällä. Joskus tarvitaan vain yksi veto, mutta tavallisesti useampia (3–5 vetoa).

Usein imuvedon yhteydessä leikataan väliliha, koska sekin nopeuttaa lapsen syntymistä. Pään alkaessa syntyä vetäminen lopetetaan, ja kätilö auttaa lapsen syntymään kuten spontaanissakin synnytyksessä.

Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Terhi Saiston kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).