Noin 10% vastasyntyneistä tarvitsee erityistarkkailua tai hoitoa synnytyksen jälkeisinä päivinä. Varsinaisen tehohoidon tarve on täysiaikaisilla lapsilla onneksi harvinaista. Usein erityishoitoon on pystytty varautumaan jo ennen synnytystä, esimerkiksi silloin kun synnytys on ennenaikainen.

Normaaliin synnytykseen voi kuitenkin liittyä äkillisiä tilanteita, jolloin vastasyntynyt tarvitsee tehostettua hoitoa. Synnytyssairaaloissa on aina vastasyntyneiden hoitoon perehtynyt henkilökunta, minkä ansiosta hätätilanteet tunnistetaan ja hoidetaan. Tehostettua hoitoa tarvitsevat lapset hoidetaan vastasyntyneiden osastolla tai vastasyntyneiden teho-osastolla. Erityisseuranta voidaan usein toteuttaa lapsivuodeosastolla, jossa myös äiti on synnytyksen jälkeen hoidossa.

Synnyttyään lapsi joutuu sopeutumaan aivan uuteen tilanteeseen, oma hengittäminen ja uudenlainen verenkierto alkavat, lämmin vesiympäristö muuttuu yli 10 astetta viileämmäksi ilmaksi, ravinto ei tule enää suoraan suoneen. Joskus sopeutuminen käynnistyy hitaasti, ja silloin elintoimintoja täytyy tarkkailla ja auttaa. Hengityspulmat ovat tavallisimpia. Keisarileikkauksella syntyneiden lasten sopeutuminen on usein hitaampaa kuin alakautta syntyneiden.

Vastasyntyneen vointia on tarpeen seurata tarkemmin myös joidenkin äidin sairauksien takia. Äidin diabeteksen vuoksi tarkkaillaan lapsen verensokeritasoja, koska ne saattavat laskea liian mataliksi syntymän jälkeen. Äidinmaito on ylivertainen lapsen verensokerin tasoittaja, ja imetys on erityisen tärkeää syntymän jälkeisinä päivinä. Matalien verensokeripitoisuuksien vuoksi lapselle joudutaan joskus antamaan lisämaitoa, ja jos tilanne ei näin korjaannu, myös sokeriliuosta suoneen. Raskausviikkoihin nähden pienet ja suurikokoiset lapset tarvitsevat myös verensokeritasojen seurantaa.

Äidin käyttämien päihteiden tai joidenkin lääkkeiden vaikutuksesta lapselle saattaa kehittyä vieroitusoireita. Niiden esiintymistä seurataan ja voimakkaita oireita hoidetaan lääkkeillä.

Syntymän hetkellä vastasyntyneen oma suojautumiskyky tulehduksia vastaan on vasta käynnistymässä. Hänellä on kuitenkin suojana äidiltä istukan kautta saatuja vasta-aineita, joiden teho kestää noin puolen vuoden ikään asti. Nämä vasta-aineet eivät suojaa lasta kaikilta tulehduksilta.

Vastasyntyneen tulehdusarvoja seurataan verestä esimerkiksi silloin, kun lapsiveden menosta syntymään on pitkä aika tai jos äidillä on ollut tulehduksen oireita juuri ennen synnytystä tai synnytyksen aikana. Vastasyntyneen antibioottihoito aloitetaan herkästi, jotta varmistutaan, ettei lapsi saa vaikeampaa tulehdusta. Mikäli seurannassa ei ole merkkejä tulehduksesta, hoito lopetetaan muutaman päivän sisällä.

Vastasyntyneen vakava sairaus voi olla tiedossa jo raskausaikana ja hoito siihen on suunniteltu etukäteen. Näissä tilanteissa valitaan synnytyspaikka sen mukaan, missä lapsen tarvitsema erityishoito parhaiten toteutuu.

Artikkelin pohjana on käytetty lastenlääkäri Viena Tommiskan kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).