Äidin elimistö palautuu synnytyksen jälkeen muutamassa viikossa raskautta edeltävään tilaan. Tätä palautumista kutsutaan involuutioksi. Se tekee uuden raskauden alun mahdolliseksi. Toisaalta samaan aikaan rinnat ovat ruvenneet tuottamaan maitoa ja imettäminen on tullut mahdolliseksi. Täysimetyksen aikana munasarjojen toiminta harvoin käynnistyy, mikä estää uuden raskauden alkamisen. Näin luonto parantaa syntyneen lapsen mahdollisuuksia saada äidin huomion ja selviytyä hengissä.
Palautumisen edistäminen
Elimistön toipuminen normaalista synnytyksestäkin vie aikansa. Ensimmäisillä viikoilla tapahtuu paljon. Lapseen tutustuminen, lapsen hoitaminen ja imetys vievät äidin huomion. Yöheräämiset lapsen kanssa ovat rasittavia. Moni äiti unohtaa itsensä hoitamisen ensimmäisinä viikkoina. Ruokailukin jää helposti toissijaiseksi. On olemassa kulttuureja, joissa suku, ystävät ja läheiset huolehtivat kaikesta muusta perheen hyvinvoinnista, ja äidin tehtävänä on vain vastasyntyneen imetys tai ruokkiminen. Tästä kannattaa ottaa mallia.
Ensimmäisinä päivinä on hyvä levätä, nukkua ja rentoutua. Vastasyntyneen voi jättää hetkeksi toisten aikuisten hoivaan ja varata pienen ajan itselle. Liikkuminen edistää toipumista ja ehkäisee veritulppien muodostumista, joiden riski on suurentunut lapsivuodeaikana. Synnytyssairaalassa opetetaan selkää, vatsalihaksia ja lantionpohjaa vahvistavaa voimistelua. Sitä kannattaa jatkaa kotona. Reippaamman liikunnan ja urheilun voi aloittaa jälkitarkastuksen jälkeen.
Kohdun palautuminen
Synnytyksen jälkeen kohtu painaa noin kilon. Viikossa sen koko puolittuu. Kuudessa viikossa kohtu on pienentynyt ennen raskautta olleeseen kokoonsa. Jos äiti imettää, kohtu kutistuu vielä pienemmäksi. Tällöin sen paino on 60–100 grammaa.
Kohtu pysyy pienenä kuukautiskierron käynnistymiseen asti. Kohdun lihassolut eivät vähene pienentymisen aikana. Ne vain kutistuvat. Imetyksen seurauksena erittyvä oksitosiini tehostaa kohdun palautumista. Kohdun pienenemistä seurataan synnytyksen jälkeisinä päivinä sairaalassa ja jälkitarkastuksessa. Synnytyksen jälkeen kohdun pohja laskeutuu navan tienoille. Viikon kuluttua sen voi tuntea navan ja häpyluun puolivälissä. Kahden viikon kuluttua synnytyksestä sitä ei voi enää tuntea vatsanpeitteiden päältä.
Kohdunkaulan kanava on avautunut synnytyksessä ja alkaa supistua pian synnytyksen jälkeen. Kahden viikon kuluttua kanava on uudelleenmuotoutunut raskautta edeltävään tilaan. Sen sisäsuu on sulkeutunut, mutta ulkosuu saattaa jäädä hieman avonaiseksi. Sen muoto myös muuttuu aiemmin pyöreästä soikeaksi, jopa epäsymmetriseksi pienten sinänsä merkityksettömien repeämien jättämien arpien seurauksena.
Joskus kohdunsuun ja kohdun kaulakanavan limakalvojen raja siirtyy kohdunsuun puolelle. Kaulakanavan limakalvo on verekäs ja erittää limaa. Sisätutkimuksessa se näkyy punaisempana kuin kohdunsuu muuten. Tätä saatetaan kutsua haavaumaksi, vaikka kyseessä ei olekaan haava. Muutosta ei tarvitse hoitaa, ellei se tihku verta esimerkiksi yhdynnän jälkeen. Papakoe voidaan tarvittaessa ottaa milloin vain synnytyksen jälkeen, mutta seulontatutkimuksena se yleensä otetaan kuukautisten alettua. Kohdunsuun ja kaulakanavan muutoksia ei normaalin synnytyksen jälkeen ole tarpeen tutkia muutoin kuin jälkitarkastuksessa.
Kohtua kannattavat siteet venyvät raskauden aikana. Myös ne lyhenevät kohdun pienentyessä. Kohdun sivuilta lähtevät siteet kiinnittyvät lähelle nivusia, minne jälkisupistelu ja -kipu saattavat heijastua. Usean synnytyksen jälkeen kannatinsiteet ovat heti synnytyksen jälkeen niin venyneitä, että kohdunsuu näkyy emättimen suulla. Kohdun pienentyminen ja kannatinsiteiden lyhentyminen korjaavat seuraavien viikkojen aikana tilannetta. Kohdun laskeuman korjautuminen vie aikaa, minkä takia sen paranemista ei kannata arvioida ennen kuin kuukautiset ovat alkaneet ja ylimääräiset raskauden mukanaan tuomat kilot karisseet.
Jälkivuoto
Jälkivuoto kestää noin viisi viikkoa. Vuoto sisältää verta ja istukan alaisen limakalvon jäänteitä. Ensimmäisen viikon aikana vuoto on veristä ja punaista. Se vaalenee seuraavan viikon aikana. Kahden viikon kuluttua verisyys vähenee ja vuoto ohenee. Usein jälkivuodon loppuessa tulee vielä lyhyt verisen vuodon vaihe.
Ensimmäiset kuukautiset voivat alkaa jälkivuodon loppuessa, erityisesti, jos äiti ei imetä. Silloin kuukautiset voivat käynnistyä noin viiden viikon kuluttua synnytyksestä. Imettäminen saattaa pidentää jälkivuodon keston kahdeksaankin viikkoon.
Parin–kolmen viikon kuluttua synnytyksestä uudelleen alkava runsas verinen vuoto on yleensä merkki jostakin ongelmasta. Silloin on syytä hakeutua lääkärin tutkimukseen. Runsaan verisen vuodon syynä voi olla kohdun tulehdus tai istukan palan jääminen kohtuun. Vuoto voi olla peräisin muualtakin kuin kohdusta, esimerkiksi episiotomiasta tai jopa peräpukamasta.
Emättimen palautuminen
Lantionpohjan lihakset ja emätin venyvät raskausaikana ja ponnistettaessa. Emättimen limakalvoihin tulee turvotusta synnytyksen aikana. Emättimessä on hyvä verenkierto, ja sen vauriot yleensä paranevat nopeasti arpia jättämättä. Turvotus laskee nopeasti.
Emättimen palautuminen kestää muutamia viikkoja. Lantionpohjan lihaksia vahvistavan jumpan voi aloittaa niin pian kuin se ei enää aiheuta kipua.
Munasarjojen tuottama estrogeeni vahvistaa emättimen limakalvoja. Jos hormonitoiminnan käynnistyminen imetyksen vuoksi kestää pitkään, limakalvot saattavat muuttua ohuiksi ja herkästi rikkoutuvaksi. Tällöin yhdynnät ja gynekologinen tutkimuskin ovat kivuliaita. Ohuet limakalvot ovat myös herkkiä tulehduksille. Niitä voi vahvistaa paikallisesti annosteltavalla estrogeenilääkityksellä, jota saa apteekista myös ilman reseptiä.
Vatsanpeitteet
Vatsanpeitteet palautuvat melko hitaasti. Jos raskausaikana paino on noussut huomattavasti, osa kiloista on vatsan ihon alle ja vatsaonteloon sisälle kertynyttä rasvakudosta. Vatsanpeitteiden lihasten voimistamisen voi aloittaa heti kun on toipunut synnytyksestä. Keisarileikkauksen jälkeen jumpan voi aloittaa 4–5 viikon kuluttua.
Normaalipainoon ja raskautta edeltäneisiin mittoihin on hyvä pyrkiä synnytyksen jälkeen, mutta laihduttamista ei pidä aloittaa ennen imetyksen loppumista. Painoa kannattaa tarkkailla, jotta se ei ainakaan nouse imetyksen aikana. Raskausarvet eivät häviä ihosta täysin, mutta ne muuttuvat vaaleammiksi ja ihosta vähemmän erottuviksi. Alavatsan keskiviivaan kehittynyt tumma juova (linea negra) häviää ensimmäisten viikkojen aikana.
Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna-Paula Sariolan kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).
