Omiin toiveisiin ja suunnitelmiin perustuvan ehkäisyn suunnittelu on yksi tärkeistä aiheista synnytyksen jälkitarkastuksessa (ks. Synnytyksen jälkitarkastus). Raskaudenehkäisy voidaan hoitaa turvallisesti ja tehokkaasti imetysaikanakin ilman, että se heikentää imettämistä tai mahdollisuutta seuraaviin raskauksiin. Mikäli uutta raskautta ei ole toiveissa, ehkäisyä kannattaa käyttää ensimmäisestä yhdynnästä lähtien.
Imetyksen aikana munasarjojen toiminta ei yleensä käynnisty, eikä raskaus voi alkaa tai kuukautiset käynnistyä. Näin ollen imetys voi toimia ehkäisynä. Täysimetyksen ehkäisyteho on parhaimmillaan kondomin veroinen, kun täysimetyksen lisäksi vauva on alle 6 kuukautta, hän ei saa lisäruokaa ja kuukautiset eivät ole alkaneet alle kahden kuukauden aikana synnytyksestä. Imetystä häiritsevät seikat, kuten pidentyvät imetysvälit, tutin käyttö ja rintatulehdukset, heikentävät ehkäisytehoa.
Imetyksen aikana käytettävissä ovat kaikki muut ehkäisymenetelmät paitsi yhdistelmäehkäisy siihen saakka, kunnes vauva on kuuden kuukauden ikäinen. Kondomi on luotettava ehkäisymenetelmä. Sen teho on 98 % oikein käytettynä. Keltarauhashormonia sisältävät valmisteet voidaan aloittaa jälkitarkastuksen yhteydessä. Yhdistelmäehkäisyyn siirtymistä suositellaan vasta, kun lapsi on 6 kuukauden ikäinen, koska aiemmin aloitettuna se saattaa heikentää maidon tuloa. Kohdunsisäinen ehkäisin voidaan asentaa jo jälkitarkastuksen aikaan. Kierukan laittaminen vaatii taitoa, koska kohtu on tuohon aikaan tavallista pienempi ja vielä raskauden jäljiltä haurasseinäinen. Seinämän rikkoutumista on kuvattu noin kerran tuhannesta asetuksesta. Kierukka myös laskeutuu herkemmin pois kohtuontelosta tai poistuu kohdusta kokonaan.
Jos äiti ei imetä ja uusi raskaus ei ole toiveissa, tehokas ehkäisy kannattaa aloittaa hyvin pian synnytyksen jälkeen. Keltarauhashormonia sisältävä ehkäisy soveltuu käyttöön välittömästi synnytyksen jälkeen. Yhdistelmävalmisteiden aloittaminen on syytä siirtää 3–4 viikon päähän, koska ne lisäävät alttiutta laskimotukoksiin. Välittömästi synnytyksen jälkeen tukosten riski on muutenkin suurentunut. Kierukan asentamisen ohjeet ovat samat kuin imetyksen aikaan. Kuukautiset saattavat käynnistyä nopeasti synnytyksen jälkeen, kun ei imetetä. Tällöin kierukan asentaminen on helpointa kuukautisvuodon yhteydessä.
Jälkiehkäisyn käyttö on mahdollista myös imetyksen aikana. Keltarauhashormonin johdosta, levonorgestreelia, sisältävä kerta-annostabletti NorLevo® on ilman reseptiä saatavissa apteekista. Se on tehokkaimmillaan välittömästi ehkäisyn epäonnistuttua. Ehkäisytehoa on kolmen vuorokauden ajan (72 tuntia) suojaamattomasta yhdynnästä, mutta ajan pidentyessä teho heikkenee. Toinen vaihtoehto on ulipristaalia sisältävä tabletti EllaOne®. Se on ns. progesteronireseptorin muuntelija. Valmistetta saa apteekista yhden tabletin pakkauksen ilman reseptiä. Apteekin henkilökunta antaa ohjeet tablettien käytöstä. Levonorgestreelitabletin ottamisen jälkeen voi ensimmäisen maidon lypsää pois, sen sijaan ulipristaalin jälkeen imettämistä ei suositella viikkoon. Jälkiehkäisy ei aina toimi, mutta se ei tällöin vahingoita alkanutta raskautta.
Jälkiehkäisyksi käy myös kuparikierukan asentaminen, jolloin samalla on huolehdittu myös jatkoehkäisystä. Kierukka voidaan asentaa viiden vuorokauden aikana ehkäisyn pettämisestä.
Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna-Paula Sariolan kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).
