Hyvä raskausajan ravitsemustila auttaa äitiä toipumaan synnytyksestä ja onnistumaan imetyksessä. Periaatteessa samat ravitsemussuositukset pätevät niin imetys- kuin raskausaikanakin, sillä sekä ravinnon hyödylliset että haitalliset aineet imeytyvät rintamaidon välityksellä lapseen. Tarvittaessa odottava äiti jatkaa kalsium-, rauta- ja muita vitamiini- tai kivennäisainevalmistetäydennyksiä. Imettävä äiti voi halutessaan syödä maksaruokia 1–2 kertaa kuukaudessa. Kaloista haukea ei suositella edelleenkään ja muita kaloja voi syödä yleisten suositusten mukaan.
Suomessa toteutetaan kansainvälistä imetysohjelmaa, jonka tavoitteena on kuuden kuukauden täysimetys ja sen jälkeen osittainen imetys kiinteän ravinnon ohella aina vuoden ikään saakka.
Energian ja nesteen tarve
Maitoa erittyy keskimäärin 850 ml vuorokaudessa, ja imettävä äiti tarvitsee sen muodostukseen lisäenergiaa noin 500 kcal/vrk.
Energiantarpeeseen vaikuttavat kertynyt varastorasva ja rintamaidon määrä sekä muu elämäntilanne. Yleensä ruokahalu pitää huolen riittävästä energiamäärästä. Kun ruokavalinnat ovat oikeat, äiti yleensä laihtuu imetysaikana normaaliin painoonsa. Varsinaista laihdutusta suositellaan vasta sitten, jos ylimääräisiä kiloja on jäänyt vielä imetyksen loputtuakin. Laihdutus normaalipainoon raskauden jälkeen (raskauksien välissä) on tärkeää kaikille äideille, mutta erityisesti raskausdiabeetikoille.
Imettäminen lisää nesteen tarvetta yhtä paljon kuin rintamaitoa erittyy. Runsaalla juomisella ei kuitenkaan voi lisätä rintamaidon määrää. Elimistö säätelee nestetasapainoa saannin mukaan. Jano viestii yleensä nesteen tarpeesta. Suositeltavaa on juoda esimerkiksi lasillinen vettä joka imetyskerran yhteydessä, yhteensä noin 3–4 litraa vuorokaudessa. Erityisesti helteellä kannattaa pitää aina vesipullo mukana ja huolehtia riittävästä nesteen saannista.
Sopivia juomia ovat rasvaton maito, piimä, tee, vähäsokeriset laimeat mehut ja vesi. Runsas kahvin juonti saattaa tehdä lapsen levottomaksi, sillä kofeiini kulkeutuu osittain rintamaitoon. Hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi kannattaa yöimetyksen yhteydessä juoda vettä sokeripitoisten juomien sijaan.
Allergiat
Allergian ehkäisemiseksi ei ole tarpeen välttää mitään ruoka-aineita. Äiti välttää raskauden ja imetyksen aikana vain niitä ruoka-aineita, joille itse oireilee. Välttämisruokavalioita ei suositella allergioiden ehkäisyyn, vaan monipuolinen ruokavalio edesauttaa allergioiden ehkäisyä. Pehmeät kasvirasvat ja maitohappobakteerit näyttäisivät antavan suojaa myös imetysaikana.
Rintamaidon mahdollinen hyöty ruoka-allergioiden ehkäisyssä perustuu muun muassa siihen, että rintamaito parantaa vauvan vastustuskykyä ja ohjaa suoliston bakteerikasvua erilaisia sairauksia ehkäisevään suuntaan. Äidin ravitsemus vaikuttaa yksilöllisesti rintamaidon koostumukseen, erityisesti rintamaidon rasvan laatuun.
Äidin ei tule itse karsia ruokavaliotaan ruoka-allergiaa epäiltäessä, vaan se tulee toteuttaa ainoastaan lääkärin ja ravitsemusterapeutin ohjauksessa.
Artikkelin pohjana on käytetty TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Riitta Kivelän kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).
