Tähän artikkeliin poimittu joitakin raskauteen ja synnytykseen liittyviä tärkeitä ohjeita, joita ei ole käsitelty Odottavan äidin käsikirjan muissa artikkeleissa.
Raskaus, imetys ja lääkehoito
Raskausaikana tulee välttää turhaa lääkkeiden käyttöä. Perussairauden vuoksi käytössä olevaa tärkeää lääkitystä ei kuitenkaan saa lopettaa raskauden vuoksi neuvottelematta asiasta ensin lääkärin kanssa.
Pitkäaikaisia sairauksia, joita joudutaan raskaudenkin aikana hoitamaan lääkkeillä, ovat monet psykiatriset sairaudet, epilepsia, astmaa, diabetes, verenpainetauti, tulehdukselliset suolistosairaudet ja reuma. Myös infektiot täytyy hoitaa asianmukaisesti, ja mikrobilääkkeistä valtaosa on käyttökelpoisia myös raskauden aikana. Ensisijaisesti tulisi raskauden aikana turvautua jo pidempään käytössä olleisiin lääkkeisiin, joista on kertynyt kokemusta.
Lääkitys tulisi suunnitella jo ennen raskautta siten, että se on käytössä olevista vaihtoehdoista turvallisin myös sikiön kannalta. Siksi onkin tärkeä keskustella oman hoitavan lääkärin kanssa raskaussuunnitelmista. Myös lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettujen lääkkeiden turvallisuus sikiölle on hyvä varmistaa lääkäriltä ennen käyttöä. Lääkkeiden käyttö raskauden aikana on yleistä: yli 50 % suomalaisista raskaana olevista naisista käyttää vähintään yhtä reseptilääkettä raskauden aikana.
Lähes kaikki lääkkeet läpäisevät istukan ja kulkeutuvat sikiöön. Valtaosasta lääkkeitä ei ole riittävästi tutkittua tietoa turvallisuuden arvioimiseksi – toisaalta vain harvan lääkkeen tiedetään olevan selkeästi haitallinen sikiön kehitykselle. Epämuodostumien ohella lääkkeiden aiheuttamat haitat voivat ilmetä keskenmenoriskin lisääntymisenä, sikiökuolemana tai kasvun hidastumana.
Myös myöhemmin esiin tulevat vaikutukset (esim. oppimisvaikeudet, syöpäriskin lisääntyminen) ovat mahdollisia, mutta syy-yhteyttä on vaikea osoittaa. Lisäksi loppuraskauden aikana käytettävät, keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet voivat aiheuttaa vastasyntyneelle lääke- tai vieroitusoireita, jotka ovat kuitenkin ohimeneviä, mutta joskus vaativat hoitoa tai seurantaa.
Lisätietoa
Teratologinen tietopalvelu antaa tietoa hedelmällisyyteen, raskauteen ja sikiön kehitykseen haitallisesti vaikuttavista lääkkeistä.
Valtakunnallinen puhelinpalvelu numerossa (09) 4717 6500 on avoinna arkisin seuraavasti:
maanantai klo 9–13
tiistai klo 9–15
keskiviikko klo 12–16
torstai klo 9–15
perjantai klo 9–13
Sosiaaliturva
Kela tukee lapsiperheitä äidin raskausajasta alkaen sekä erilaisten perhevapaiden aikana. Perhevapaat perustuvat työsopimuslakiin. Äitiysavustuksen saamisen edellytyksenä on, että lääkärin vastaanotolla tai neuvolassa on tehty terveystarkastus ennen viidennen raskauskuukauden päättymistä eli viimeistään 18. raskausviikolla. Todistus raskauden kestosta tarvitaan hakemuksen liitteeksi.
Äitiysavustus voidaan myöntää vakinaisesti Suomessa asuville. Siihen on oikeus myös, jos tuleva äiti on tullut Suomeen toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä tai on töihin tulevan perheenjäsen sekä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan.
Suun terveys
Vanhempien hampaat olisi hyvä tarkastaa ennen lapsen syntymää – varsinkin, jos edellisestä tarkastuksesta on pidempi aika. Äidin kohdalla suositeltavin tarkastus- ja hoitoajankohta on raskauden toinen kolmannes.
Ensimmäistä lastaan odottavalla perheen suun ja hampaiden tarkastus ja hoidon arviointi kuuluvat raskausajan terveystarkastuksiin. Uudelleensynnyttäjät eivät tätä tarkastusta välttämättä enää saa.
Liikunta raskauden aikana
Liikunta ennen raskautta ja raskauden aikana lisää äidin ja lapsen hyvinvointia odotusaikana ja voi ehkäistä joitakin terveysongelmia myöhemmällä iällä. Säännöllisen liikunnan voi aloittaa raskauden aikana. Suosituksena on liikkua vähintään 150 minuuttia viikossa jaettuna ainakin kolmelle päivälle.
Naiset, jotka ovat liikkuneet reippaasti ennen raskautta, voivat jatkaa liikuntaa samalla tasolla, jos he ovat terveitä ja raskaus on normaali. Tottuneet liikkujat voivat jatkaa entisiä liikuntatottumuksiaan omia tuntemuksiaan kuunnellen. Liikuntaa aloitteleville sopivat tutut ja turvalliset liikuntamuodot, kuten kävely, ja liikunnan tehoa ja kestoa lisätään pikkuhiljaa.
Lantionpohjalihaksiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota jo raskausaikana, koska niitä harjoittamalla voi ehkäistä raskauden loppuvaiheen tai synnytyksen jälkeisiä mahdollisia virtsankarkailuoireita. Tarkempia harjoitteluohjeita saa neuvolasta.
Raskaana olevan kannattaa välttää lajeja, jotka sisältävät iskuja (esimerkiksi jotkut itsepuolustuslajit), putoamisvaaran (esimerkiksi ratsastus) tai nopeita suunnanvaihdoksia (esimerkiksi salibandy). Liikuntaharjoitteita, joiden aikana kohtu joutuu voimakkaaseen puristukseen, ei myöskään kannata tehdä. Tällaisia ovat esimerkiksi vatsamakuulla suoritettavat selkälihasliikkeet. Nämä liikkeet voi hyvin tehdä esimerkiksi konttausasennossa tai istuen.
Lisätietoa: UKK-instituutti / Liikunta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen
Seksuaalisuus
Raskaus ja synnytys muuttavat parisuhdetta ja sukupuolielämää. Seksuaalisuus on tärkeä osa parisuhdetta ja voi uudessa tilanteessa herättää kysymyksiä. Vaikka raskaus on normaali olotila, se aiheuttaa elimistöön muutoksia, jotka vaikuttavat naisen ja miehen seksielämään. Tuntemukset vaihtelevat yksilöllisesti; jotkut kokevat seksielämänsä parantuneen, toiset taas tuntevat seksihalujensa vähentyneen.
Alkuraskaudessa on usein pahoinvointia, väsymystä ja rintojen arkuutta. Sekä mies että nainen saattavat pidättäytyä yhdynnöistä keskenmenon pelon vuoksi erityisesti, jos pari on aiemmin kokenut keskenmenon. Tutkimusten mukaan ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että yhdynnät aiheuttaisivat ennenaikaisia synnytyksiä tai keskenmenoja. Jos raskaus on sujunut normaalisti, voi seksistä nauttia vapaasti.
Keskiraskaus on usein fyysisesti naiselle helpointa aikaa. Vatsa on pyöristynyt, mutta ei ole liian iso. Alkuraskauden oireet ovat poissa ja jotkut naiset tuntevat itsensä seksuaalisesti aktiiviseksi. Verentungos lisääntyy lantion ja emättimen alueella, limavuoto on runsaampaa ja siten kiihottuminen helpompaa.
Vauvan alkaessa liikkua ja vatsan kasvaessa puolison tietoisuus raskaudesta lisääntyy. Sekä mies että nainen saattavat pelätä vahingoittavansa vauvaa. Jotkut alkavat pidättäytyä yhdynnöistä varmuuden vuoksi. On kuitenkin tärkeä kertoa kumppanilleen omista tuntemuksistaan ja toiveistaan, ettei syntyisi vääriä olettamuksia.
Loppuraskaudessa ison vatsan kanssa hyvän asennon löytäminen voi olla hieman hankalaa. Jos yhdyntä ei tunnu mukavalta, voi seksuaalisuutta toteuttaa muilla tavoin. Usein kuitenkin loppuraskaudessa seksuaalinen kiinnostus vähenee. Hellyyden ja läheisyyden tarve kuitenkin kasvaa yhdessä vatsan kanssa.
Lisätietoa: Terveyskirjasto / Lääkärikirja Duodecim, artikkeli Raskaus ja seksi Raskaus ja seksi
Työ ja raskaus
Raskaus ei ole sairaus, vaikka siihen usein liittyy sekä fyysistä että henkistä väsymystä. Moni odottava äiti haluaakin olla työssä äitiysloman alkuun asti. Jos äiti on terve, eikä raskauden aikana ole tullut esille erityisiä syitä, ei työteolle yleensä olekaan estettä. Jos raskauden aikana todetaan sellainen sairaus tai raskaushäiriö, jonka hoito vaatii lepoa tai estää työnteon, äiti voi saada sairauslomaa. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi verenpaineen nousu, uhkaava ennenaikainen synnytys ja selkäkivut. Sairausloman tarpeen arvioi neuvolalääkäri, äitiyspoliklinikan lääkäri tai työterveyslääkäri. Sairausloman ajalta maksetaan palkkaa tai sairauspäivärahaa sairasvakuutuslain tai työehtosopimuksen mukaan äitiysloman alkuun asti.
EU-komissio on antanut yleisohjeita työoloista, joissa työjärjestelyt raskaana olevan suojelemiseksi ovat usein tarpeellisia ja mahdollisia. Yötyö, ergonomisesti hankalat työasennot ja tietyt fyysiset vaaratilanteet eivät Suomessa oikeuta erityisäitiyslomaan, mutta voivat edellyttää muutoksia työoloihin tai jos se ei ole mahdollista, lääkärin arvion mukaan sairaslomaa.
Sairausvakuutuslain mukaan raskaana olevalla naisella on oikeus erityisäitiysrahaan, jos työtehtäviin tai työoloihin liittyvä kemiallinen aine, säteily, tarttuva tauti tai muu seikka vaarantaa äidin tai sikiön terveyden. Erityisäitiysrahan maksamisen edellytys on, että nainen on työkykyinen eikä hänelle voida järjestää muuta työtä ja hän joutuu vaaran takia olemaan pois töistä. Erityisäitiysrahakauden aikana ei saa olla muussakaan ansiotyössä. Erityisäitiysloma voi alkaa raskauden alusta ja jatkua äitiysloman alkuun asti. Määräaikaisessa työsuhteessa erityisäitiysvapaata voi saada vain työsuhteen voimassaolon ajalta. Myös yrittäjillä ja ammatinharjoittajilla on oikeus erityisäitiysrahaan.
Työsopimuslaki ja tasa-arvolaki suojelevat raskaana olevaa työntekijää. Niiden mukaan työtekijöiden asettaminen eri asemaan raskauden tai synnytyksen vuoksi tai vanhemmuuden, perheenhuoltovelvollisuuden tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella on kielletty. Käytännössä säännöksillä on merkitystä erityisesti määräaikaisten työsuhteiden kohdalla. Ongelmatilanteissa kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteys työpaikan luottamusmieheen tai omaan ammattijärjestöön.
Katso myös PregMind mobiilisovellus raskausajan ja vanhemmuuden henkiseen hyvinvointiin.
Artikkelin pohjana on käytetty kirjaa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).
