Seksuaalikasvattajan hyvä selvittää oma suhteensa seksuaalisuuteen

On tärkeää, että jokainen kasvattaja pohtii aluksi omaa suhdettaan seksuaalisuuteen ja sukupuoleen. Omat arvot ja asenteet vaikuttavat aina, kun puhutaan seksuaalisuudesta ja sukupuolesta.

Mikäli toimit opettajana, on hyvä hankkia lisätietoa tai koulutusta seksuaalikasvatuksesta, jotta osaat toimia parhaalla mahdollisella tavalla ja voit kehittää seksuaalikasvatusta omassa opetuksessasi.

Seksuaalikasvatus tukee nuoren omia valintoja

Seksuaalikasvatuksen tavoitteena on, että nuorella on riittävästi tietoja ja taitoja, kun hän tekee omaa seksuaalisuuttaan koskevia valintoja. Tunne, että voi itse toimia omissa asioissaan ja itseään koskevissa päätöksissä johtaa hyvään seksuaaliseen itsetuntoon.

Seksuaalikasvatuksessa nuori voi pohtia omia seksuaalisuuteen liittyviä arvojaan ja asenteitaan sekä seksuaalisuuden moninaisuutta. Seksuaalikasvatuksessa on tärkeää myös käydä läpi nuoren seksuaalioikeudet.

Jokaisen aikuisen tehtävä on auttaa nuorta vahvistamaan käsitystä omasta seksuaalisuudestaan, sukupuolestaan, kehostaan, seksuaalisesta identiteetistä ja seksuaalisesta minäkuvasta.

Nuoren arvostava kuunteleminen ja keskustelu tärkeää

Nuoren arvostava kuunteleminen ja yhdessä pohtiva keskusteleminen on tärkeää seksuaalisuutta koskevissa kysymyksissä

Kriittiseen pohdiskeluun kannustaminen on myös suositeltavaa, sillä seksuaalisuuteen liittyvää materiaalia on paljon tarjolla ja se vaihtelee tasoltaan. Media myös omalta osaltaan muokkaa kuvaa seksuaalisuudesta.

Seksuaalikasvatuksen käsitteitä

Seksuaalisuus

Käsitteelle seksuaalisuus on olemassa monia virallisia määritelmiä, mutta jokaisella nuorella on vapaus omalta osaltaan määritellä mitä seksuaalisuus hänelle itselleen tarkoittaa ja mikä sen merkitys hänen elämässään on.

Seksuaalikasvattajan on selvitettävä ensin itselleen ja sitten oppilaille käytettyjen sanojen merkitys, jotta väärinymmärryksen riski pienenee mahdollisimman vähäiseksi ja varmistetaan se, että puhutaan samasta asiasta.

Seksuaalisuudesta puhuttaessa puhe kääntyy usein puheeksi seksistä, joka kuitenkaan ei ole sama asia, kuten esimerkiksi WHO:n määritelmästä käy ilmi.

Seksi

Seksi on toimintaa, joka tähtää hyvänolon tunteeseen ja nautinnon saavuttamiseen, sekä lisääntymiseen. Seksiä voi olla yksin tai toisen kanssa. Yksin tapahtuvaa seksiä voi olla esimerkiksi haaveilu, fantasiat, eroottisten virikkeiden käyttäminen ja itsetyydytys. Toisen ihmisen kanssa seksi voi olla esimerkiksi kiihotushyväilyjä, rakastelua ja yhdyntää.

Seksuaaliterveys

Seksuaaliterveys on WHO:n määritelmän mukaisesti seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Siinä ei ole vain kyse sairauden, toimintahäiriön tai raihnaisuuden puuttumisesta.

Hyvä seksuaaliterveys edellyttää positiivista ja kunnioittavaa asennetta seksuaalisuuteen, seksuaalisiin suhteisiin sekä halutessaan mahdollisuutta nautinnollisiin ja turvallisiin seksuaalikokemuksiin. Hyvän seksuaaliterveyden toteutuminen vaatii kaikkien ihmisten seksuaalisten oikeuksien kunnioittamista, suojelemista ja toteuttamista.

Seksuaalisuus on osa ihmisen terveyttä ja kokonaisvaltaiseen terveyden edistämiseen kuuluu myös seksuaaliterveyden huomiointi. Nuorten kohdalla erityisen tärkeitä seksuaaliterveyteen liittyviä aiheita ovat muun muassa murrosiän kehitys, nuoruuden kehitystehtävät, raskauden ehkäisy, seksitautien ehkäisy ja raskaus.

Parhaimmillaan seksuaalisuus on voimavara ja seksuaaliterveys tärkeä hyvinvoinnin osa nuoren elämässä, vaikka seksi toimintana ei olisi nuorelle lainkaan vielä ajankohtaista.

Seksuaalioikeudet

Seksologiaan erikoistuneet ammatti-ihmiset käyttävät usein seksologian maailmanjärjestön (WAS 1999) seksuaalioikeuksien julistusta esimerkiksi lähtökohtana työlleen.

Seksuaalioikeuksien edistäminen on tärkeää kestävän kehityksen saavuttamiseksi ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Seksuaalioikeuksia ovat määritelleet useat kansainväliset järjestöt. Kehitysyhteistyössä käytetään seksuaalioikeuksien lisäksi usein sanaa lisääntymisterveys (IPPF 1995).

HURMA nuorille suunnattu lehti seksuaalioikeuksista

HURMA on nuorille suunnattu uusi lehti seksuaalioikeuksista. Lehden takana on Väestöliitto. Väestöliitto tekee työtä sen eteen, että kaikkien seksuaalioikeudet toteutuisivat. Väestöliitto haluaa, että kaikki nuoret tietävät omat ja toisten seksuaalioikeudet. Tämä on tärkeää, sillä jos seksuaalioikeudet eivät toteudu, eivät muutkaan ihmisoikeudet voi toteutua.

Väestöliiton mielestä on myös tärkeää, että nuoret ymmärtävät, että kaikilla maailman ihmisillä - oli asuinpaikka, kansalaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai joku muu ominaisuus mikä hyvänsä - on samat seksuaalioikeudet.

7 Hurman seksuaalioikeutta:

Sinulla on oikeus NAUTTIA!

  • Sinulla on oikeus nauttia omasta kehostasi ja seksuaalisuudestasi.
  • Sinulla on oikeus tyydyttävään seksielämään, kunhan ei vahingoita eikä alista ketään toista.
  • Sinulla on oikeus päättää itse, haluatko toiminnallista seksiä ja haluatko jakaa näitä kokemuksia jonkun kanssa.
  • Sinulla on oikeus osoittaa seksuaalista halukkuutta ja oikeus peräytyä ja kieltäytyä missä tahansa seksuaalisen tapahtuman vaiheessa.

Sinulla on oikeus NÄKYÄ!

  • Sinulla on oikeus ilmaista omaa seksuaalisuutta esimerkiksi ulkonäöllä tai käyttäytymisellä.
  • Sinulla on oikeus olla oma itsesi ja tehdä itsenäisiä päätöksiä sekä ilmaista oma mielipiteesi myös seksuaalisuuteesi liittyen.

Sinulla on oikeus VAIKUTTAA!

  • Sinulla on oikeus vaikuttaa nuoria koskeviin päätöksiin.
  • Sinulla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa sinua koskeviin suunnitelmiin ja päätöksiin seksuaaliterveysasioissa
  • Sinulla on oikeus olla mukana suunnittelemassa nuorten seksuaaliterveyden palveluja.

Sinulla on oikeus YKSITYISYYTEEN!

  • Sinulla on oikeus seksuaaliterveyspalveluihin, jotka ovat luottamuksellisia, niin ettei kukaan ulkopuolinen saa tietoonsa käyntisi syytä.
  • Sinulla on oikeus päättää, mitä asioita seksuaalisuuteesi liittyen haluat jakaa muille, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
  • Sinulla on oikeus nauttia häiriöttä sooloseksistä ja tutustua omaan kehoosi.

Sinulla on oikeus SUOJELUUN!

  • Sinulla on oikeus suojella itseäsi ja tulla suojelluksi suunnittelemattomilta raskauksilta, seksitaudeilta sekä seksuaaliselta kaltoinkohtelulta.
  • Sinulla on oikeus elää vapaana uskonnollisten tekstien, uskomusten, aatteiden ja perinteiden rajoittavista tulkinnoista tai omaan kehoon puuttuvista loukkauksista seksuaalisissa asioissa.

Sinulla on oikeus TIETOON!

  • Sinulla on oikeus tietoon ehkäisymenetelmistä, seksitaudeista ja omista oikeuksistasi.
  • Sinulla on oikeus tietoon seksuaalisuuden luonnollisuudesta ja keinoista, joilla seksuaalista tyydytystä, onnellisuutta ja tasapainoa voi turvallisesti kokea.

Sinulla on oikeus TERVEYTEEN!

  • Sinulla on oikeus nopeasti saatavilla oleviin seksuaaliterveydenhuollon palveluihin, joissa Sinua hoitavat nuoria kunnioittavat aikuiset.
  • Sinulla on oikeus sellaisiin palveluihin, jotka lähtevät sinun tarpeistasi, ovat edullisia ja luottamuksellisia
  • Sinulla on oikeus saada riittävästi tietoa ja välineitä ehkäistä suunnittelemattomia raskauksia.
  • Sinulla on oikeus ajoissa ja oikein tehtyyn raskauden keskeytykseen ja oikeus myös jatkaa raskautta ja saada tällöin kaikki tarpeellinen tuki.

Pohdi arvoja yhdessä nuorten kanssa

Kasvatus itsessään on aina eettistä toimintaa ja eettistä kasvatusta on ollut aina, joko tietoisesti tai tiedostamatta. Seksuaalikasvattaja on yleensä melkoisessa arvoviidakossa, eikä paineilta voi välttyä monikulttuurisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa.

Seksuaalikasvattaja toimii mallina nuorelle ja eettisyys on läsnä nuorelle tärkeässä ihmisessä, jonka tapa olla ja kertoa seksuaalisuudesta, seksistä ja esimerkiksi sukupuolesta, välittyy nuorelle.

Nuori pohtii esimerkiksi

  • Onko kasvattaja luotettava?
  • Osoittaako hän omalla toiminnallaan, että hänen kasvatusoppejaan kannattaa kuunnella?

Eettinen ajattelu, ymmärrys ja toiminta kasvavat ja kehittyvät matkalla lapsesta nuoreksi aikuiseksi, ne eivät ole syntymästä asti valmiina pakettina.

Eettinen seksuaalikasvatus haastavaa monimuotoisessa nykyajassa

Eettisen seksuaalikasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä asetettaessa on huomioitava myös se laajempi yhteiskunnallinen tilanne, jossa tällä hetkellä elämme.

Yhteiskunta on monimuotoinen, tilanne yhteiskunnassa vaihtuu nopeasti, ajassa on ilmiöitä, jotka saattavat pelottaa ja luoda turvattomuutta.

Teknologia kehittyy koko ajan ja yksityisyyden rajat ovat entistä haavoittuvampia. Toisaalta, teknologia tuo meille mahdollisuuden paremmin kuin koskaan pohtia myös seksuaalikasvatuksen eettisyyttä, koska maailma on koko ajan läsnä.

Tunnista arvoristiriitatilanteet

Vanhempien ja nuoren arvot saattavat olla ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi monikulttuurisissa perheissä nuori saattaa joutua arvoristiriitojen välikappaleeksi. Tämä ei ole toivottava tilanne nuoren tunne-elämän ja kehityksen kannalta.

Tärkeintä on, että seksuaalikasvattaja tunnistaa ristiriidan esimerkiksi raskauden ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä. Hänen on pystyttävä perustelemaan toimintaansa esimerkiksi opettajan työtä ohjaavan opetussuunnitelman avulla.

Pohdi yhdessä nuorten kanssa arkisten tilanteiden eettisiä kysymyksiä

Seksuaalikasvatus tarjoaa tilaisuuden pohtia, tutkia ja arvioida yhdessä oppilaiden kanssa niitä eettisiä kysymyksiä, joita syntyy nuorten arkisessa elämässä. Usein joutuu sietämään myös sitä, että absoluuttisesti oikeaa tapaa ratkaista tilannetta ei ole.

Oikeanlainen ja oikea-aikainen seksuaalikasvatus auttaa nuorta toimimaan yllättävissäkin tilanteissa arvostelukykyisesti ja vastuullisesti. Esimerkiksi käyttämään kondomia seksitautien ja raskauden ehkäisemiseksi satunnaisissa seksikontakteissa.

Seksuaalikasvatus edistää toisen ihmisen arvostusta ja kunnioitusta

Seksuaalikasvatus edistää myös toisen ihmisen arvostusta ja kunnioitusta. Ristiriitatilanteessa tasavertainen keskusteleminen ja oman katsomuksen asiallinen argumentointi johtaa useimmiten hyvään lopputulokseen. Omat ajatukset tuodaan myös toisen tietoon, jolloin ajattelu ei ole vain oman pään sisäistä pohdintaa. Yhdessä on mahdollista löytää uusia, luovia ja monimuotoisia ratkaisuja.

Kasvattajan hyvä kuunnella nuorta arvostaen

Kasvattajan on hyvä kuunnella arvostaen nuorta ja hänen ajatteluaan. Vaikka aikuisella on enemmän elämänkokemusta, nuorella voi olla luovaa ja oivaltavaa ajattelua samasta asiasta enemmän kuin aikuisella.

Kasvatuksen ei tule olla valtapeliä, vaan molempien kokemusta ja ajattelua hyväksi käyttäen syntyvää uutta kasvua ihmisenä.

Tabut, erilaiset uskomukset, käsitykset ja haitalliset asenteet ovat seksuaalisuudesta puhuttaessa usein läsnä. Dialogissa nuoren ja seksuaalikasvattajan välillä monet nuorta askarruttavat kysymykset tai valinnat voivat saada uuden ja mahdollisesti toimivamman ratkaisun.

Nuorten pohdintoja siitä, mitä seksuaalikasvatus on

"Asioista avoimesti puhumista, niiden oikeilla nimillä ja entistä aikaisemmin."

"Huomioimista, että kaikesta ei välttämättä puhuta kotona."

"Avoimuutta puhua omista ajatuksista."

"Vahvistaa nuorta olemaan ylpeä siitä mitä…köh…on."

"Kertoa nuorille heidän itsemääräämisoikeudestaan."

"Avoimuutta, puhumista, miettimistä ja samalla tukemista."

"Nuorten auttamista elämän suurissa kysymyksissä ja muutoksessa tukemista."

"Tabu, josta tulisi keskustella avoimesti."

"Ihmisen tukemista tulemaan tietoiseksi omasta seksuaalisuudestaan ja siihen liittyvistä oikeuksista."

Mieli ja keho keskustelevat keskenään

Mitä mielessäsi liikkuu, kun kuulet sana seksuaalisuus tai seksi? Mitä kehossasi tapahtuu?

Mieli ei ole pelkkää aivotoimintaa. Mieli on muun muassa aivojen ja kehon vuorovaikutusta. Mielellä on monia puolia: se on ajattelua, havaintoja, päätöksentekoa, valintoja, kokemuksia, tunteita ja vuorovaikutusta muiden ihmisten ja ympäristön kanssa. Keholla on suuri merkitys mielen toiminnalle. Mieli lähettää keholle ja keho mielelle erilaisia viestejä.

Mieli tuottaa mielikuvia itsestä. On tärkeää kuunnella, miten nuoren mieli puhuu hänelle itsestään. Kehuuko ja kannustaako mieli vai solvaako mieli nuorta itseään esimerkiksi selviytyjänä tai mahdollisena seurustelukumppanina.

Keho reagoi mielen muutoksiin

Hyvä esimerkki on ihastumisen tunne.

Mieli havainnoi ja ajattelee ihastuksen kohdetta. Keho vastaa mielen havaintoihin ja ajatteluun. Sydän alkaa hakata nopeammin, vatsassa tuntuu hieman oudolta ja koko elimistö saattaa keikahtaa ympäri.

Mielen järkkyessä myös keho reagoi. Esimerkiksi kun nuori tulee jätetyksi ja seurustelu päättyy, aivoissa mielentila ja toimintatila muuttuvat. Aiempi toimintatila, järkevä ja harkitseva, omat päätökset ja lupaukset muistava toimintatila muuttuu ei-aktiiviseksi. Järki, harkinta ja itsehillintä eivät toimi normaalilla tavalla. Kehossa alkaa tapahtua. Sydän hakkaa, kurkkua kuristaa, päässä tuntuu puristus, tai keho lamaantuu täysin.

Mieli ja keho etsivät korjauskeinoja yhdessä

Mieli ja keho alkavat myös korjata yhteistyössä tilannetta ja ne etsivät luonnostaan rauhoittumiskeinoja. Mieli alkaa keskusteluttaa, se kommentoi ja suunnittelee tilanteesta selviämistä. Omat pohdinnat vaikuttavat, eli "pään sisäinen puhe".

Ystävät ja nuorelle läheiset ihmiset ja ammattiauttajat voivat olla keskusteluapuna nuoren kanssa.

Rauhoittumiskeinojen harjoittelu kannattaa

Kehon kanssa voi harjoitella erilaisia rauhoittumiskeinoja. Hengitys kulkee aina ihmisen mukana ja sen voi ottaa käyttöön. Liikunnan tiedetään helpottavan kehon erilaisia tuntemuksia ja rentoutumista. Mieltään voi myös ohjata etsimään vaikkapa rauhoittavia mielikuvia ja ajatuksia. Kaikki tämä vaatii harjoittelua, mutta se on hyvää pääomaa elämän hankaliin tilanteisiin.

Harjoittelun avulla nuori oppii tunnistamaan keinoja, jotka auttavat häntä. Hän oppii luottamaan omiin kykyihinsä selvitä vaikeistakin tilanteista. Tärkeää on se, että mikään ei saa mennä rikki, keneenkään ei saa sattua, mitään peruuttamatonta ei saa tapahtua.

Seksuaalisuuden portaat

Seksuaalisuudessa on hyvä tunnistaa kehitysportaittaiset vaiheet kuten muussakin muussa kehityksessä. Lapsuuden monivaiheisen kehitysprosessin tavoitteena on aikuisen fyysisen, toiminnallisen ja psyykkisen kypsyyden saavuttaminen myös seksuaalisuuden osalta.

Seksuaalisuuden portaat käsittelee seksuaalisuutta tunteiden kautta

Seksuaalisuuden portaat -mallia voi käyttää apuna seksuaalikasvatuksessa usean vuoden ajan.

Mallissa käsitellään seksuaalista kehitystä ja itsenäistymistä erityisesti tunteiden kautta. Malli antaa lapselle ja nuorelle keinoja kehittää omia tunne- ja vuorovaikutustaitojaan sekä ymmärrystä itsensä suojaamiseen. Malli on toimiva apuväline myös aikuiselle, joka pohtii omaa seksuaalisuuttaan ja sen historiaa.

Seksuaalisuuden portaat -mallissa on yhteensä yksitoista porrasta. Kolme ensimmäistä eli olen ihana, tykkäyskaveri ja vanhempien ihailu ovat pikkulapsivaiheen portaita ja ne jäävät tässä aineistossa maininnaksi. Käsiteltäviä portaita ovat neljästä yhteentoista.

Omana itsenään kelpaaminen auttaa tunteiden ilmaisussa

Kun ensin saa varmuuden siitä, että itse on ihana ja hyvä, on helpompi ilmaista hyvä tunne myös tykkäyskaverille ja myöhemmin seurustelusuhteessa omat valmiudet ja kehitystaso riittävät ilmaisemaan tunteen myös kumppanille. Tällä kaikella on oleellinen merkitys myös itsetunnon vahvistumisen kannalta.

Erityisesti, jos nuori kokee jollain tavalla olevansa erilainen muihin verrattuna, riittävän hyvä itsetunto ja kokemus siitä, että kelpaa juuri sellaisena kuin on, auttavat itseilmaisussa.

Erilaisuuden kokemusta voivat synnyttää esimerkiksi oma seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai kehon näkyvät poikkeamat.

Pohja seksuaaliselle hyvinvoinnille luodaan varhaislapsuudessa

Pohja seksuaaliselle hyvinvoinnille luodaan varhaislapsuudessa. Seksuaalisuuden portaiden eteneminen eli psykoseksuaalinen kehittyminen mahdollistaa nautinnollisen aikuisuuden seksuaalisuuden. Täysipainoinen, nautinnollinen seksuaalielämä aikuisena on arvokas voimavara elämässä ja sillä on usein suuri merkitys elämänlaadulle sekä terveydelle.

Ikä, joka eri portaiden kohdalla on mainittu, on viitteellinen.

Porras 4: Idoli ihastuttaa

Seksuaalisen kehityksen neljännellä portaalla (6–12-vuotiaana) ihastuksen kohteena on tavallisesti joku arvostettu ja ihailtava nuori tai aikuinen, esimerkiksi julkisuuden henkilö. Idolin sukupuoli ei välttämättä ole merkityksellinen.

Idoliin ihastuminen ja hänestä haaveilu etäältä eivät vaadi mitään, mutta antavat paljon sisältöä elämään. Unelmointi antaa myös rakennusaineita itsetunnolle ja fantasioille mielikuvien kautta.

Idoliportaalla usein etsitään idolin kautta omaa roolia ja kokeillaan rajoja. Aikuisten tehtävänä on toisinaan todellisuuteen palauttaminen ja turvallisten rajojen asettaminen.

Nuorella voi olla myös kuva, ettei riitä omana, tavallisena itsenään. Aikuisen tehtävä on tukea unelmointiin ja toisaalta kertoa, että tavallisuus nuoressa itsessä riittää. Jokaisella ihmisellä on omanlaista kiinnostavuutta ja viehättävyyttä.

Porras 5: Tuttu mutta salattu

Seksuaalisen kehityksen viidennellä portaalla ihastuksen kohteena on yleensä tuttu lähipiirin ihminen, usein oman ikäinen nuori.

Tässä vaiheessa ihastuksen kohdetta ei heti kerrota kenellekään, vaan se pidetään salaisuutena. Nuori opettelee voimakkaan tunteen riittävää hallintaa sekä myös salaisuuden sietämättömyyttä.

Tämä porras saavutetaan hyvin yksilöllisesti. Jotkut kokevat voimakkaan ihastumisen alakouluikäisenä, toiset 13–18 vuoden iässä. Ihastumisen kohde voi olla samaa tai eri sukupuolta.

Tämä saattaa olla ensimmäinen tilanne, joka kuvaa nuoren seksuaalista suuntautumistaan ja oma seksuaalinen identiteetti alkaa muodostua. Itsetyydytys on melko yleistä tällä portaalla ja seksuaaliset fantasiat alkavat selvästi lisääntyä.

Porras 6: Tuttu ja kaverille kerrottu

Salaisuuden ylläpitäminen on toisinaan vaikeaa, erityisesti jos salaisuus on myönteinen itselle. Nuori kertoo ihastumisesta luotettavaksi kokemalleen henkilölle. Hän odottaa miten toinen reagoi kerrottuun ja pohtii ystävyyden merkitystä sekä ystävän luotettavuutta.

Myönteinen reagointi ystävältä auttaa nuorta siirtymään seuraavalle portaalle. Samanaikaisesti hän pohtii myös omaa merkitystään ja luotettavuuttaan ystävänä. Entä jos ihastumiseen liittyy jokin riski, jonka luotettu henkilö näkee? Voiko luottamuksen rikkoa ja jos voi, niin millaisessa tilanteessa?

Toisinaan tässä vaiheessa esitetään kokeneempaa seurustelijaa kuin ollaankaan ja mikäli tarina uskotaan, se vahvistaa omaa käsitystä itsestä mahdollisena kumppanina jollekin henkilölle tulevaisuudessa.

Tarina saattaa sisältää myös seksikokemuksen, vaikka näin ei olisi todellisuudessa tapahtunutkaan. Nuori ilmentää tarinalla, että on seksuaalinen ja unelmoi seksuaalisesta suhteesta tulevaisuudessa.

Porras 7: Tykkään sinusta

Seitsemännellä seksuaalisuuden portaalla, nuoruusiässä noin 12–15-vuotiaana, uskaltaudutaan kertomaan ihastuksesta sen kohteelle. Kertominen on aina ainutlaatuista, vaikka kohde vaihtuisikin.

Kertominen vaatii riittävää kypsyyttä ja rohkeutta. Nuori voi joutua kohtaamaan myös sen, että ei saakaan vastakaikua tunteilleen. Pettymyksen sietäminen on myös yksi eteen tuleva kokemus.

Oma minäkuva on jo kehittynyt sen verran, että pettymyksestä pääsee yli ja toisaalta, meni miten meni, oma toimijuus on tärkeää. Se, että tekee itse asioita oman tunteensa tai tavoitteensa eteen vahvistaa seksuaalista minäkuvaa ja itsetuntoa.

Aikuisen on tärkeää kuunnella nuorta ja ottaa vastaan tunteita. Aikuisilla on myös velvollisuus auttaa nuorta selviytymään.

Samaan aikaan tässä ikävaiheessa alkavat myös murrosikään liittyvät muutokset kehossa ja tunteita on paljon, ne vaihtelevat nopeasti ja liittyvät paljolti myös seksuaalisuuteen.

Ihastuminen voi tapahtua myös netissä

Netissä tunteiden kertominen toiselle voi olla helpompaa, ikään kuin on mahdollisuus harjoitella tunteiden ilmaisua ilman, että toinen näkee vaikkapa punastumisen tai kuulee änkyttämisen.

Toisaalta on hyvä olla herkkä kuuntelemaan myös omaa epäröintiään ja varoitussignaaleja. Netissä liikkuu monenlaisia ihmisiä ja toisinaan paljastuu, että toinen osapuoli oli jotakin aivan muuta kuin oli antanut ymmärtää olevansa. Nuori tarvitsee tietoa netissä tapahtuvasta houkuttelusta ja häirinnästä.

Porras 8: Käsi kädessä

Käsi kädessä -portaalla eli noin 12–16-vuotiaana nuori kertoo ja näyttää muille seurustelevansa.

Käsi kädessä on viesti, että halutaan pitää toinen lähellä. Ilmassa on varmasti jännitettä, myös seksuaalista jännitettä. Toisaalta käsi kädessä voi merkitä paljon ja toisaalta sen merkitys voi olla vain se, että kun muutkin tekevät niin.

Käsi voi irrota toisen kädestä ja syntyä pettymystä, hylkäämisen kokemusta ja surua. Tunteet on tärkeää käydä läpi ja aikuinen voi olla tässä avuksi. Asiallinen suhtautuminen nuoren tunteisiin on tärkeää, ei riitä, että sanoo:" Kyllä se siitä, älä välitä, uusia tulee."

Parempi vaihtoehto on esimerkiksi sanoa: " Olen pahoillani tapahtuneesta ja ymmärrän, että sinulla on nyt vaikeaa ja tunteet ovat vaativia, voinko auttaa sinua jollakin tavoin?"

Kokemus itsemyötätunnosta, jossa nuori oppii lohduttamaan ja kannustamaan itseään, on erinomainen taito, jota nuori tulee tarvitsemaan useita kertoja elämänsä varrella.

Itsemääräämisoikeudesta tärkeä puhua 8. portaalla

8. portaalla on tärkeää puhua nuorelle kehoon liittyvästä itsemääräämisoikeudesta.

Tärkeää on ymmärtää myös se, että ketään ei saa painostaa tai pakottaa sellaiseen, johon tämä ei ole valmis.

Tätä on syytä harjoitella ihan konkreettisesti: "En halua, eikä minun tarvitse suostua."

Oman kehon tuntemusten kuunteleminen ja toisinaan myös tuntemusten kontrollointi samoin kuin läheisyyden ja yhdessä olemisen sietäminen sekä tunteiden kanssa pärjääminen ovat energiaa vieviä. Yhdessä olemisen opettelu on valmistautumista seuraavalle portaalle, aikaisempaa enemmän seksuaaliseen läheisyyteen

Porras 9: Suudellen

Suutelemisen portaalla, noin 14–18-vuotiaana, nuori uskaltaa jo koskettaa ja suudella toista. Tämä porras on melkoinen harppaus edellisiin portaisiin verrattuna. Kosketuksessa ja suudelmassa on seksuaalinen sävy ja nuori voi kokea kiihottumisen kehossaan.

On tärkeää, että nuorella on taitoa ilmaista, mitä hän haluaa ja mitä hän ei halua. Tällä portaalla tarvitaan myös paljon harkintaa siitä, mihin oikeasti itse on valmis ja mihin toinen on valmis. Se, että suutelee toista, ei tarkoita, että olisi vielä valmis seuraavalle portaalle.

Porras 10: Mikä tuntuu hyvältä?

Seksuaalisuuden kehityksen kymmenennellä portaalla, tavallisesti noin 15-20-vuotiaana, ihminen tutustuu ja jakaa seksuaalisuuden kokemukseen hyväilyseksin kautta. Yhdyntä ei ole tällä portaalla vielä tavoite.

Nuorelle on kehittynyt riittävä kyky kuunnella omaa itseään ja valmiuttaan koskettaa seksuaalisesti toista ja antaa toisen koskettaa itseään. Hänellä on myös riittävä kyky arvioida mitä hän haluaa ja hillitä itseään, ettei ylitä omia sekä toisen rajoja.

Tunteita on paljon halusta ja rakastumisen tunteesta aina pelkoon ja epätoivoon. Hyväilytilanteen pitäisi olla niin turvallinen nuorelle, että kumpikin tietää, että hyväilemisen voi lopettaa milloin tahansa, kun siltä tuntuu.

Porras 11: Rakastella

Takana on kymmenen seksuaalisen kehityksen porrasta.

Tällä portaalla nuori on noin 16-25-vuotias. Nuori tuntee riittävästi omaa kehoaan ja ymmärtää tunteita, joita seksuaalisuus hänessä herättää. Hänellä on kyky ilmaista omia tarpeitaan ja halujaan sekä huomioida toisen vastaavat. Tiedot, joita hän tarvitsee seksissä, kuten raskauden ehkäisy ja seksitaudeilta suojautuminen, ovat hallussa.

Hän haluaa jaettua seksuaalista nautintoa, joka voi ja usein sisältää myös yhdyntöjä. Hän voi heittäytyä nauttimaan seksistä ilman pelkoa, eikä hän koe turhaa häpeää tai syyllisyyttä siitä, mitä rakasteluun kuuluu yhdessä sovitusti. Keho ja mieli nauttivat ja kokemus on yhteisesti jaettua.

Jos tulee jätetyksi tai jättää toisen?

Pitäisikö nuorten kanssa keskustella esimerkiksi oppitunnilla siitä, mitä jätetyksi tuleminen ja jättäminen merkitsevät?

Tilanne, että tulee jätetyksi, saattaa tulla yllättäen ja ensimmäistä kertaa, eikä nuorella ole välttämättä keinoja käsitellä tapahtunutta ja siitä seuraavia tunteita.

Kun jättää toisen, on yleensä jo jonkin verran varautunut seurauksiin ja toisaalta tilanne on yleensä rankka myös jättäjälle. Molemmilla voi olla samoja tunteita, mutta niiden merkitys voi olla erilainen.

Pettymys, syyllisyys, ahdistus ja pelko vaivaavat usein molempia osapuolia

Pettymys, syyllisyys, ahdistus ja pelko ovat varmasti molemmille osapuolille syntyviä ja käsiteltäviä tunteita. Hylätyksi tulemisen kokemus voi olla jättäjällä kokemuksellisesti totta jo suhteen kuluessa, jätettävälle se tulee usein juuri siinä tilanteessa.

Jättämisen syy on tärkeää käydä yhdessä läpi

On tärkeää, että nuori tietää, miksi tulee jätetyksi ja jättäjän kertoa syy miksi jättää. Tämä helpottaa tilanteen käsittelyä ja hyväksymistä sekä edesauttaa toipumista.

Tunteet, joita syntyy molemmille osapuolille, ovat normaaleja ja toisaalta niiden kohtaamiseen, käsittelyyn ja kestämiseen on olemassa keinoja. Tukea on saatavilla yleensä ystäviltä, läheisiltä aikuisilta tai ammatti-ihmisiltä.

Aikuinen voi auttaa nuoren toipumisessa

Itsensä solvaaminen on asia, jota ei pidä ruokkia ja aikuisen tehtävä on aina puuttua tähän. Nostamalla esille nuoren vahvuuksia ja myönteisiä puolia, aikuinen tarjoaa mahdollisuuden toipua ja nähdä elämä jälleen elämisen arvoisena.

Tunteista, joita syntyy jätetyksi tulemisesta tai toisen jättämisestä, on lisää osiossa Nuorten seurustelu. Erityisen tärkeä tunne on aggressio ja tähän tunteeseen liittyvä hallinta.

Porno on näyteltyä seksiä, ei todellisuutta

Internet ja mobiililaitteet ovat arkea melkeinpä jokaisen nuoren elämässä. Media kasvattaa nuorta seksuaalisuuden ja seksin osalta ehkä määrällisesti enemmän kuin koti ja koulu. Media myy myös seksuaalisuudella ja seksillä nuoria kiinnostavia kulutustuotteita.

Keskustelu on käynyt vilkkaana digitaalisesta mediasta lähinnä riskinäkökulmasta. Onko digitaalinen media uhka nuoren seksuaaliselle kasvulle ja kehitykselle vai mahdollisuus saada aikaisempaa enemmän tietoa seksuaalisuudesta ja seksistä?

Suomalaiset nuoret kohtaavat pornoa useammin kuin eurooppalaiset ikätoverinsa

Porno on tullut tutuksi suurimmalle osalle nuoria digitaalisen median kautta. Tarjontaa on paljon ja pornon saatavuus helppoa, vahingossa tai tietoisesti hakemalla. Tutkimusten mukaan suurin osa lapsista ja nuorista näkee pornografiaa ensimmäisen kerran 12–14-vuotiaana.

Suomalaiset nuoret vaikuttavat tuntevan pornoa hyvin ja he myös keskustelevat siitä paljon toistensa kanssa. Porno sanan on myönteinen, kuten esimerkiksi "sun paita on tosi porno" tarkoittaa paidan olevan erityisen hieno.

EU Kids Online II-tutkimuksessa vuonna 2011 todettiin, että suomalaiset lapset ja nuoret kohtaavat pornoa kaksi kertaa enemmän kuin muut eurooppalaiset ikäisensä.

Suomalaislapsista (9–16-vuotiaista) 29 prosenttia oli nähnyt seksuaaliseksi tai pornoksi luokiteltavaa materiaalia netissä ja 37 prosenttia, kun otetaan mukaan kaikki tallenteet. Kansallisessa kouluterveyskyselyssä vuonna 2013 kävi ilmi, että 8.- ja 9.-luokkalaisista pojista 74 % ja tytöistä 22 % oli katsonut pornoa netistä. Oppilaista 14 % oli kuvannut tai katsonut webkameran avulla intiimejä kehon osia tai itsetyydytystä.

Pohdintakysymyksiä:

  • Mistä syistä nuori katsoo pornoa ja mitä hän pohtii pornosta?
  • Oppiiko hän pornosta jotakin itselle tärkeää tai saa vastauksen johonkin itseään askarruttavaan kysymykseen?
  • Mitä porno ja siinä tapahtuva toiminta hänessä herättää tunnetasolla?
  • Onko pornosta kiihottuminen epänormaalia?

Porno fiktiivisyys ymmärretään, tietoa haitoista kaivataan

Nuorisotutkimuksen julkaisussa (3/2012) Tyttöjen tunnekokemuksia ja mielipiteitä pornografiasta: hämmennystä, mielihyvää vai inhoa? pohdittiin, nähdäänkö nuori pornon uhrina vai omaan arvioonsa ja harkintaansa pystyvänä ihmisenä?

Suomalaistyttöjen todettiin olevan realistisia pornografian tulkitsijoita, jotka pystyvät hyvin arvioimaan pornon fiktiivisyyttä. Porno koettiin fiktiivisenä ja epätodellisena ja toisaalta 38 % tutkimukseen vastanneista arveli, että pornosta voisi oppia uusia tietoja ja taitoja.

Sanna Spisakin tutkimuksessa (2015) käy ilmi, että suomalaisnuoret ymmärtävät, että pornografia on määritelty alaikäisille soveltumattomaksi aineistoksi. Heillä on myös tutkimuksen mukaan taitoa tarkastella pornografian fiktiivisiä seksin kuvauksia suhteessa koettuun seksuaalisuuteen ja seksiin. Tämä taito on kuitenkin aina yksilöllistä ja siihen vaikuttavat monet asiat, kuten nuoren persoonallisuus ja elämän olosuhteet.

Nuoret toivovat riskikeskeisyyden sijaan tarkempaa pohdintaa pornon haitoista.

Pornon käsittely opetuksessa

Suomessa porno on luokiteltu yksiselitteisesti aikuisille tarkoitetuksi sisällöksi. Siksi esimerkiksi pornovideot on kielletty alle 18-vuotiailta. Aikuisille tarkoitettujen ohjelmien luovuttaminen alaikäiselle on rikos.

Kun nuorille puhutaan pornosta, se voidaan yksinkertaistaen määritellä sisällöksi, jossa seksuaalinen sisältö esimerkiksi elokuvan juonessa on hallitsevaa ja seksikohtauksissa sukupuolielimet näkyvät yksityiskohtaisesti läheltä. Porno tähtää seksuaaliseen kiihottumiseen. Pornoa tuottavat niin pornoteollisuuden ammattilaiset kuin amatööritkin.

Pornomateriaalia voidaan avata nuorelle kertomalla miksi ja miten kuvamateriaali tehdään, esimerkiksi seuraavalla tavalla.

Pornon määritelmä

Porno on käsikirjoitettu, ammattilaisten näyttelemä elokuva. Kuvakulmat asennoissa, tarkka leikkaaminen ja kuvien digitaalinen käsittely lisäävät näyttävyyttä. Näyttelijät ovat myös valittu tiettyjen ominaisuuksien vuoksi osaansa. Pornoon liittyy toki aidon seksin elementtejä, erityisesti amatööripornoelokuvissa.

Porno ei siis kuvaa yleisesti todellista tilannetta tai sitä, mitä kumppani odottaa toiselta seksin aikana. Tilanne ja tunteet sekä tuntemukset pornossa ovat tavallisesti liioiteltua.

Miten mediaseksi vaikuttaa seksuaalisuuteen ja voiko siitä ottaa oppia?

  • Vaikuttaako mediaseksi nuoren seksuaalisuuteen ja seksikäyttäytymiseen?
  • Voidaanko osoittaa selkeitä syy- ja seuraussuhteita?
  • Voiko mediaseksistä oppia jotakin hyvää ja positiivista, vai onko se aina arveluttavaa ja vahingoittavaa?

Keskustelu mediaseksistä kehittää kriittisen pohdinnan taitoja

Pelottelu ja kauhistelu eivät tue nuoren seksuaalista kasvua. Aikuisen antama tuki ja mahdollisuus keskustella digitaalisessa mediassa nähdystä materiaalista auttaa kriittistä pohdintaa ja nuoren mediataitojen kasvua.

Tietoa nuorten omasta suhtautumisesta mediaseksiin löytyy vielä vähän

Määrällistä tietoa nuorten digitaalisen median käytöstä löytyy. Tietoa siitä, miten nuoret itse suhtautuvat digitaalisen median seksiä sisältävään materiaaliin löytyy huomattavasti vähemmän.

Miten nuoret esimerkiksi kokevat digitaalisen median materiaalin vaikuttavan omaan käyttäytymiseensä, näkemykseen seksuaalisuudesta ja seksistä sekä asenteisiin?

Toiset nuorista ovat herkempiä median vaikutuksille ja osalla nuorista persoonalliset ominaisuudet antavat pohjan median vaikuttavuudelle. On hyvä muistaa, että myös muu ympäristö vaikutta nuoren kasvuun ja kehitykseen seksuaalisuuden osalta. Kasvuympäristö saattaa esimerkiksi vahvistaa pornoa normalisoimalla tai tavallistamalla sitä elämään kuuluvana asiana.

Syrjäytyneet nuoret alttiimpia median haittavaikutuksille

EU Kids Online -tutkimuksessa (2014) havaittiin, että ne heikossa asemassa olevat nuoret, joiden perheissä on esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmia tai nuori on yksinäinen ja syrjäytynyt, ovat alttiimpia median riskeille ja mahdollisille haittavaikutuksille.

Suurimmalla osalla yläasteikäisiä ei vielä yhdyntäkokemuksia

Tutkimuksen mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisista noin puolet vastaajista on suudellut, muille asia ei ollut vielä ajankohtainen. Hyväilyä vaatteiden päältä oli kokenut 42 % pojista ja 36 % tytöistä, vaatteiden alta tai alastomana vastaavat luvut olivat 28 % ja 26 %. Yhdynnässä oli pojista ollut 19 % ja tytöistä 18 %, suurimmalle osalle asia ei ollut vielä ajankohtainen.

Seksistä kieltäytyminen koettiin helpoksi

Seksistä kieltäytyminen oli suurimmalle osalle helppoa, mikäli kieltäytyminen oli tarpeen. Käynnit seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa lääkärillä tai terveydenhoitajalla koettiin helpoiksi.

Teini-ikäisten raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet maassamme 2000-luvulla ja tällä hetkellä raskaudenkeskeytyksiä tehdään alle 20-vuotiaille vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1970 raskauden keskeyttämistä koskevan lainsäädännön voimaantulon.

Netistä haetaan seksiin liittyvää tietoa

Nuori hakee tietoa netistä seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvistä asioista, koska hän ei saa tietoa tai vastauksia riittävästi lähipiirinsä aikuisilta. Seksistä puhutaan paljon julkisuudessa ja toisaalta keskustelu lähipiirin aikuisten kanssa ei juuri ole muuttunut vilkkaampaan suuntaan.

Keskustelu, pohtiminen yhdessä nuoren kanssa sekä nuoren arvostava kuuntelu kehittää ja vahvistaa nuorta suojaavia mediataitoja, jotka osaltaan ennaltaehkäisevät haittoja ja riskejä.

Nuorille suunnattuja verkkopalveluja on tarjolla

Nuorille on suunnattu verkkoauttamis- ja neuvontapalveluja ja esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyviä, tietoa lisääviä pelejä. Hänellä on myös mahdollisuus tutkia omaa seksuaalista identiteettiä ja esimerkiksi "kaapista ulos tulemista".

Nuorella on siis mahdollisuus kokeilla omaa seksuaalista identiteettiä selventäviä tai vahvistavia rooleja. Hän voi saada vertaistukea omalle itselleen. Nuori voi harjoitella kommunikointitaitojaan sekä seurustelun pelinsääntöjä netin avulla. Lisäksi tietoa tarjoaa porno.

Nuorten omat mediakokemukset osaksi seksuaalikasvatusta

Nuoret toivovat laadukkaampaa media- ja seksuaalikasvatusta, mitä nyt on tarjolla. Riskipuheista on aika siirtyä ottamaan nuorten mediakokemukset osaksi seksuaalikasvatusta. Nuoret eivät ole uhreja, vaan aktiivisia toimijoita, joilla on välineitä tarkastella ja kyseenalaistaa heistä itsestään tuotettua julkista puhetta.

Nuorille tulisi taata turvallinen ilmapiiri, jossa esimerkiksi seksuaalisiin mediakuvastoihin liittyviä tuntoja voidaan purkaa reflektoiden, ilman syyllisyyden ja häpeän tunteita.

Lähteet

Bildjuschkin K. (toim.).(2015). Seksuaalikasvatuksen tueksi. THL

Korteniemi-Poikela E, Cacciatore R. Seksuaalisuuden portaat. Käsikirja peruskoulun terveystietoon 1.–9.-vuosiluokille. Opetushallitus 2015. http://www.edu.fi/seksuaalisuudenportaat

Kontula O. ( toim.)(2012). Mitä pojat todella haluavat tietää seksistä. Tehoa poikien seksuaaliopetukseen(PoikaS-hanke) Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 55/2012

Rinkinen T.(2012). Nuorten kysymyksiä seksuaaliterveydestä Väestöliiton Internetpalvelussa. Väitöskirja.

Rinkinen T., Miettinen A., Halonen M., Apter D. (2012). Tyttöjen tunnekokemuksia ja mielipiteitä pornografiasta: hämmennystä, mielihyvää vai inhoa? Nuorisotutkimus

Sanna Spisak. (2015)."Everywhere they say that it's harmful but they don't say how, so I'm asking here": Young people, pornography and negotiations with notions of risk and harm. Published online before print.

Nettisivut

www.lse.ac.uk. EU Kids Online.(2011 ja 2014). Tutkimus. LSE.

www.hurmalehti.fi

Videot

Video

Nuorten seksuaalioikeudet. Asiantuntijana Tarja Santalahti Väestöliitosta.

Video

Arvot ja seksuaalisuus. Asiantuntijana Miila Halonen Väestöliitosta.

Video

Seksuaalisuuden portaat. Asiantuntijana Tarja Santalahti Väestöliitosta.

Video

Media ja seksi. Asiantuntijana Miila Halonen Väestöliitosta.