Nuoria kiinnostavia kysymyksiä seurustelussa:

  • Mitä teen tai jätän tekemättä, että toinen kiinnostuu?
  • Olenko minä mahdollinen seurustelukumppani?
  • Miten seurustellaan?
  • Miten seurustelusuhde päätetään sekä miten jätetyksi tulemisesta selviää?
  • Onko seurustelu aina hyväksyttävää, esimerkiksi homoseksuaaliset suhteet herättävät kysymyksiä. Seksuaalikasvatusta on usein kritisoitu heteronormatiiviseksi.
  • Onko laissa joitakin määräyksiä, jotka liittyvät seurusteluun?

Mistä sitten tietää, että seurustellaan? Nuoret sanovat, että tunteet seurustelukumppania kohtaan ovat erilaiset kuin hyvää ystävää kohtaan. Seurustelusta sovitaan ja siihen liittyy aina joitakin ehtoja, kuten se, että ei ole muita kumppaneita samanaikaisesti ja että suhde on tasavertainen. Nämä molemmat ehdot ovat yleensä hyvin haastavia kun huomioidaan nuoren ikä ja kehitysaste.

Seurustelua harjoitellaan ja usein seurustelukumppanit vaihtuvatkin paljon nuorella iällä. Nuoren on myös tärkeä tietää, että vaikka kaverit seurustelisivat, se ei tarkoita, että kaikki oman ikäiset nuoret seurustelevat. Seurustelua vain seurustelun vuoksi tai paineen alla, kun "kaikki muutkin seurustelevat" ei kannata tehdä.

Seurustelusuhde usein lyhytkestoinen peruskouluiässä

Seurustelun pituus peruskouluikäisenä nuorena on useimmiten melko lyhyt. Lyhytkin kokemus tapailusta, seurustelusta tai niiden yrityksestä, on tärkeä vaihe ihmissuhde- ja tunnetaitojen opettelussa sekä seksuaalikehityksessä.

Kouluterveyskyselyn (2013) tuloksen mukaan peruskoululaisista tytöistä seurustelee 14 %:a ja pojista 13%:a.

Käsitteitä

Ystävyys

Ystävyys tarkoittaa kahden tai useamman ihmisen välistä ihmissuhdetta, jota pidetään tuttavuutta läheisempänä. Ystävyydessä ja tuttavuudessa on eritasoista läheisyyttä. Niitä ajatellaan usein jatkumona, ensin ollaan tuttavia, josta suhde syvenee ystävyydeksi. Ystävyyden toivotaan ja odotetaan sisältävän epäitsekkyyttä ja vastavuoroisuutta esimerkiksi toisen auttamista, sympatiaa, empatiaa sekä rehellisyyttä ja luottamusta. Ystävän seurassa voi olla oma itsensä, ilmaista tunteita ja tehdä virheitä ilman tuomitsemisen pelkoa.

Tapailu

Tapailu on tutustumisen aikaa, jolloin saatetaan harrastaa seksiä, mutta useimmiten ei. Tapailuaikana voi tapailla muitakin henkilöitä, ja tutustua myös heihin etsiessä sitä sopivaa seurustelusuhdetta.

Seurustelu

Seurustelu on vakituinen, syvään tunteeseen ja yhdessäoloon perustuva suhde. Seurustelun alettua, muita mahdollisia kumppaneita ei enää tapailla ohessa, vaan keskitytään tähän vakavampaan suhteeseen, ellei muusta ole sovittu. Seurustelun säännöistä sovitaan yhdessä. On tärkeää huolehtia ajasta myös ystävien ja harrastusten parissa. Seurustelusuhteessa on tärkeää luottaa toiseen ja olla itse luottamuksen arvoinen, tuntea olonsa toisen seurassa turvalliseksi, arvostetuksi ja onnelliseksi.

Seurustelun aloittamiselle ei ole olemassa sääntöä sopivasta iästä, eikä laki ota kantaa seurusteluun. Rikoslaissa on määritetty seksuaaliselle kanssakäymiselle ikärajaksi 16 vuotta. Seurusteleminen ei ole siis kiellettyä, vaikka ikäeroa olisi muutama vuosi, jos suhde ei sisällä seksiä.

Jos seurustelu sisältää seksiä, niin tilanne on toinen. Nuoren tunnekehitys voi olla saman ikäisenä eri vaiheessa, joten myös seurusteluun ja seksiin liittyvät asiat tulevat ajankohtaiseksi eri-ikäisenä eri nuorilla. Seurustelusuhteen tulisi olla tasavertainen ja ilman pakkoa tai painostusta seksiin.

Vastuulliset valinnat

Nuoruusikään sisältyy paljon konkreettisia muutoksia: uusia asioita, tilaisuuksia ja ihmissuhteita. Kehitysvaiheena nuoruus voi olla ristiriitaista aikaa. Nuorella saattaa olla samaan aikaan sekä ilo ja elämäntunne lisääntyvästä vapaudesta että huoli hiljaa kasvavasta vastuusta.

Nuoruusiässä syntyy uusia haasteita, haaveita sekä omia että muiden odotuksia omasta tulevaisuudesta. Nuori tarvitsee aggression tunnetta kyetäkseen itsenäistymään esimerkiksi omista vanhemmistaan. Nuori miettii omia tietojaan ja taitojaan, sekä toisaalta mahdollista avun tarvettaan itsenäisen elämän aloittamisessa; miten olla samanaikaisesti itsenäinen, mutta kuitenkin riippuvainen toisen avusta?

Nuoruusiän kehitykselliset tehtävät

Nuoruusiän keskeinen kehityksellinen päämäärä on itsenäistyminen. Nuoren on ratkaistava ikäkauteen kuuluvat keskeiset kehitystehtävät:

  • vanhemmista irrottautuminen
  • enenevä turvautuminen ikätovereihin vanhempien sijasta
  • sopeutuminen murrosiän fyysisiin muutoksiin
  • oman seksuaalisen identiteetin jäsentäminen
  • sosiaalisesti vastuullisen käyttäytymisen omaksuminen.

Nuorella on oikeus yrittää, epäonnistua ja tehdä vääriä valintoja. Nuoruus on ikä, jolloin harjoitellaan harkintakykyä. Tämä voi olla haasteellista nuoren lähipiirille. Miten nuorta on mahdollista tukea vastuullisissa valinnoissa, esimerkiksi päihteiden suhteen? Vastakkain voivat olla nuoren itsenäistyminen tai itsemääräämisoikeus sekä nuoren hyvinvointi tai joskus myös laki, jonka tehtävä osaltaan on turvata nuoruutta.

Nuoren osallisuutta ja omaa vastuuta tulee korostaa nuorelle valintatilanteissa, jotka koskevat hänen omaa elämäänsä, tehtäviä päätöksiä ja niiden seurauksia. Vastuullisuutta voi harjoitella ja vastuuta voi lisätä asteittain.

Nuoren on tärkeää itse pohtia, miten hän voi hoitaa omia asioitaan tai muuttaa elämänsä epäkohtia. Opittuaan huolehtimaan itsestään, nuori voi opetella vastuunkantoa myös toisista.

Aikuisen tärkeä kuulla nuoren haaveita ja motivoida tavoitteiden saavuttamiseen

Nuoren kanssa on hyvä käydä erilaisia arvokeskusteluja, sekä kannustaa nuorta haaveilemaan tulevaisuudesta ja miettimään, mitä asioita siihen kuuluu. On tärkeää pysähtyä kuuntelemaan, mistä nuori haaveilee, kertoa mitä haaveiden toteuttaminen häneltä vaatii ja luvata tukea haaveiden saavuttamiseen. Huomio ja motivaatio on helpompi siirtää terveisiin elämäntapoihin, itsestä huolehtimiseen, opiskeluun ja työhön sekä toimiviin ihmissuhteisiin, kun on jotain, mitä tavoitella ja mistä haaveilla.

Nuori asettaa tavoitteita, löytää niihin vievät väylät ja kokee onnistumisen tunteita saavuttaessaan asettamiaan tavoitteita. Tämä vahvistaa nuoren itsetuntoa. Mahdollisia epäonnistumisia kohdatessa nuori pystyy suhteuttamaan ne aiempiin onnistumisiin ja muuttamaan tarvittaessa tavoitteitaan. Tästä syntyy myönteinen kehä.

Toistuvat epäonnistumiset voivat johtaa kielteiseen minäkäsitykseen. Monet tekijät vaikuttavat onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Haasteiden ratkaisemisen sijaan nuori saattaa keskittyä erilaisten syiden ja selitysten kehittämiseen epäonnistuessaan. Huonot kokemukset sosiaalisissa suhteissa tai esimerkiksi sosiaalinen arkuus, voi johtaa vetäytymiseen, yksinäisyyteen ja ahdistuneisuuteen.

Seurustelun pelisäännöt

Hyvä seurustelusuhde perustuu kahden ihmisen väliseen tasa-arvoon ja -painoon. Molemmat voivat tuntea ja antaa turvallisuutta toiselle ja kumpikin voi ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan vapaasti. Jännittyneisyys tai pelkääminen eivät kuulu hyvään suhteeseen. Jokainen meistä voi joskus käyttäytyä huonosti, mutta toista ei saa loukata ja kunnioittavaan yhdessäoloon kuuluu anteeksi pyytäminen.

Seurustelusuhde ei toimi jos kuvittelee kumppanilleen ominaisuuksia, joita hänellä ei ole tai alkaa määritellä, millainen hänen pitäisi olla kelvatakseen tai mitä hänen pitäisi tuntea ja ajatella. Toisen muuttaminen ei onnistu, mutta toisaalta jokaisella on mahdollisuus muuttaa käyttäytymistään.

Mikäli toisen käytöksessä on uhkaavia piirteitä, tulee asiaa ryhtyä yhdessä ratkaisemaan keskustelemalla rakentavasti tai hakemalla ulkopuolista ammattiapua.

Hyvät ystävyyssuhteet tärkeä turvaverkko nuorelle

Hyvät ystävyyssuhteet voivat tehokkaasti suojata alistavilta ihmissuhteilta ja ystävät ovat tärkeä turvaverkko nuorelle seurustellessakin. Seurustelun pelinsääntöihin kuuluu se, että on mahdollisuus säilyttää hyvät ystävyyssuhteet. Liiallinen, rajoittava mustasukkaisuus ei kuulu hyvään seurustelusuhteeseen.

Nuori tarvitsee taitoa ymmärtää ja tulkita sosiaalisia tilanteita sekä kykyä toimia omien ja yhteisten päämäärien saavuttamiseksi muita loukkaamatta. Sosiaaliset taidot liittyvät olennaisesti kykyyn solmia ja ylläpitää ihmissuhteita, kuten seurustelusuhteita, mutta myös kykyyn ilmaista tunteensa tilanteeseen sopivalla tavalla.

Aggressiivisuus on tunne, jota harjoitellaan myös ystävien kesken turvallisesti. Tämä taito siirtyy myös seurustelusuhteeseen. Aggressiivisesti käyttäytyvä nuori on pulassa, sillä tunne muuttuu teoksi.

Aggressiivisesti käyttäytyvä nuori tulee usein torjutuksi kaveriporukassa ja hänen on vaikea solmia pysyviä seurustelusuhteita. Epäsuora aggressiivisuus, kuten manipulointi tai juoruaminen, vaatii sosiaalisia taitoja, mutta se johtaa usein suhteiden katkeamiseen.

Kunnioitus seurustelusuhteessa

Kunnioituksen kulttuuri ihmissuhteissa opitaan kotona ja se tapahtuu mallioppimisen kautta. Kodeissa on hyvin erilaisia malleja. Kommentit nuoren tekemisistä voivat olla kunnioittavia ja arvostavia, nuorta autetaan selviytymään erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi ihmissuhteissa. Kun nuoren kohtaa kunnioittaen, hän oppii kunnioittamaan muita ihmisiä ja saa hyvän ihmis- ja parisuhdemallin.

Kommentit voivat olla myös kielteisiä tai sarkastisia ja aikuinen voi toimia joka asiaan puuttuvana tunkeutujana. Näitä kommentteja tai kunnioituksen puutteita nuori vie seurustelusuhteisiinsa.

Ei-kunnioittavat tavat voivat olla myös perheen sisällä tai aikuisilta tulevaa sanallista loukkaamista, nimittelyä, väheksyntää, halveksuntaa, ivaamista ja kiroilua. Nuoret osaavat tätä kiusaamistapaa käyttää myös toisiaan kohtaan. Tällainen puhetapa jää helposti päälle. Sitä ei pidetä minään tai sen selitetään olevan vain "läppää".

Ei-kunnioittava kommunikointitapa voi estää kunnioittavan kumppanin saamista tai pärjäämistä seurustelusuhteessa. Toinen nuori, joka on tottunut kunnioittavaan puhetapaan, ei hyväksy ronskia tai ei-kunnioittavaa käytöstä tai tapaa puhua.

Kunnioittava ihminen kunnioittaa myös itseään

Kunnioittava suhtautuminen nostaa esiin seurustelukumppanin positiiviset puolet ja korostaa onnistumisia. Kunnioittava ihminen arvostaa ja kunnioittaa myös itseään. Hän ei ryve itsesäälissä, solvaa itseään tai halveksi esimerkiksi omaa ulkonäköään. Jos kunnioittaa itseään, ei kohtele itseään eikä toista huonosti. Tasapainossa olevalla nuorella ei ole tarvetta alistaa toista.

Kunnioittava ja hyvä seurustelusuhde on tavoittelemisen arvoinen asia. Hyvässä seurustelusuhteessa voi kasvaa ja kehittyä omana itsenään. Tiedetään myös, että hyvällä suhteella on monia myönteisiä terveysvaikutuksia.

Mistä hyvä suhde syntyy tai miten se tehdään?

Suhteesta tulee sellainen kuin siitä yhdessä kumppanin kanssa tehdään. Suhteessa on aina perustarpeita, kuten hyväksyntä, huomio, arvostus, turvallisuus sekä tunteiden ja ajatusten vahvistaminen. Haasteellista on joskus se, miten nuori, jonka itsetuntemus on vasta kehittymässä, pystyy huomioimaan toisen perustarpeet. Seurustellessa kannattaa keskittyä omaan käytökseen, koska kumppania ei voi muuttaa.

Positiivinen stressi eli eustressi nuoren elämässä

Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon odotuksia ja vaatimuksia, että käytettävissä olevat voimavarat ylittyvät. Nuorella voi olla vaatimuksia koulun, harrastusten, kaverisuhteiden ja seurustelun suhteen. Stressin syynä eivät aina ole negatiiviset asiat, vaan myös myönteiset elämänmuutokset, kuten seurustelu, saattaa aiheuttaa jonkinasteista stressiä.

Nuorelle syntyy helposti tunne, että vaikka yrittää ehtiä tekemään kaikki vaaditut tehtävät sekä vapaaehtoisesti hankitut harrastukset, ei aikaa tahdo jäädä riittävästi nuoruuden elämiseen.

Stressi on normaalia, välttämätöntä ja hyödyllistä. Toiset kokevat toimivansa parhaiten juuri silloin, kun tilanne alkaa tuntua sopivasti stressaavalta ja toiset kokevat stressaavat tilanteet heti negatiivisina. Oleellista on saada säilymään tunne, että hallitsee elämäänsä, kokee elämänsä ja tekemisensä mielekkäiksi ja pystyy suunnittelemaan tulevaa.

Eustressi on suorituskykyä ja mielihyvää lisäävää stressiä

Suorituskykyä ja mielihyvää lisäävää stressiä kutsutaan eustressiksi. Eustressi on välttämätöntä nuoren psyykkiselle kasvulle, kehitykselle ja erilaisten taitojen hallitsemiselle. Eustressi koetaan positiivisena ja nautinnollisena, se ei uhkaa. Eustressiä tarvitaan pärjäämiseen esimerkiksi urheilusuorituksen parantamiseen.

Eustressistä on kyse kun nuori tapaa ihmisen, joka kiinnostaa häntä ja hän haluaa toisen kiinnostuvan itsestään. Nuori joutuu selviytymään eteen tulleesta odottamattomasta tilanteesta ja uudesta haasteesta. Eustressi innostaa, motivoi toimimaan ja nostaa itsetuntoa. Eustressiä on etsittävä aktiivisesti, sitä ei saada automaattisesti. Aivokemia palkitsee, kun taitoa on opetellut ja sen on saavuttanut. Nuoren hyvä mieli lisääntyy, asioiden tekeminen sujuu ja energinen tunne antaa voimaa.

Eustressin vallassa elimistön fyysinen tila on samanlainen kuin negatiivisessa stressissäkin, myös positiivisesta stressistä täytyy palautua. Pitkään jatkunut positiivinen stressi on yhtä kuluttavaa kuin negatiivinen stressi.

Kokemus voi siis innostumisen ja miellyttävän tunnekuohun vuoksi olla myös salakavala, jolloin palautumisen tarvetta ei välttämättä huomaa ajoissa ja eustressi muuttuu negatiiviseksi. Nuoren saattaa olla vaikea keskittyä vaativiin tehtäviin, tunteiden hallinta voi pettää ja nuori saattaa purskahtaa itkuun tai saada raivokohtauksen yllättävässä tilanteessa. Nukahtaminen on vaikeaa ja unen laatu kärsii. Nuori oppii vähitellen tunnistamaan stressiään itsetuntemuksen ja siihen liittyvän säätelyn kautta.

Riittävän hyvä itsetunto ja seurustelu

Mikä on hyvän itsetunnon määritelmä? Itsetunto ei ole syntymässä saatu valmis paketti, johon ei voi vaikuttaa. Itsetunto muodostuu ajatuksista ja uskomuksista ja näin ollen niihin on aina mahdollisuus vaikuttaa. Itsetuntoa voi vahvistaa omilla ajatuksilla.

Riittävän hyvä itsetunto antaa voimaa uskoa omaan potentiaaliin olla esimerkiksi hyvä kumppani jollekin tulevaisuudessa. Seurustelusuhteessa itsetunto voi vahvistua tai huonon seurustelukumppanin vaikutuksesta heikentyä, jopa romahtaa. Seurustelusuhteessa, kuten muissakin ihmissuhteissa on tärkeää ymmärtää, ettei kaikkia tarvitse eikä pidäkään miellyttää.

Itsetuntoa vahvistavia taitoja kannattaa siis harjoitella, koska itsetunto suojaa nuorta elämän kolhuilta. Turvallisessa ympäristössä nuori voi testata rajojaan ja ottaa haasteita vastaan. Näin hän pystyy muodostamaan realistisen kuvan omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan.

Riittävän hyvä itsetunto auttaa kohtaamaan onnistumiset ja epäonnistumiset

Kun nuorella on riittävän hyvä itsetunto, hän näkee omat vahvuutensa ja onnistumisensa, mutta kykenee kohtaamaan myös epäonnistumisia. Hän pystyy suhtautumaan onnistumisiinsa ja epäonnistumisiinsa realistisesti.

Hän ei jää vatvomaan epäonnistumista, vaan suuntaa eteenpäin. Toiveikas nuori voi nähdä epäonnistumisen mahdollisuutena oppia seuraavaa kertaa varten toisenlaisen toimintatavan ja hän uskoo asioiden järjestyvän parhaalla mahdollisella tavalla.

Riittävän hyvä itsetunto auttaa nuorta kokemaan itsensä kunnioituksen ja puolustamisen arvoisena. Hänen on siten helpompi vastustaa loukkaavaa kohtelua ja sanoa ei tarvittaessa riittävän jämäkästi ja voimakkaasti.

Jos nuori kokee itsensä arvottomaksi tai hänellä on korostunut tarve saada hyväksyntää, hän on alttiimpi erilaisille kaltoinkohtelun muodoille ja epätasa-arvoisille seurustelusuhteille. Röyhkeys ei myöskään kuvaa hyvää itsetuntoa. Röyhkeys asenteena on usein suojakuori, jonka alle itsestään epävarma nuori piiloutuu.

Tehtävä opettajalle: Seksuaalioikeudet

Lue seksuaalioikeudet oppilaille ja anna heidän keskittyä kuuntelemaan ja rentoutumaan.

Jokaisella ihmisellä on samat oikeudet. Ole tietoinen omista oikeuksistasi. Pysähdy omien seksuaalioikeuksiesi äärelle nyt hetkeksi. Anna sanojen vaikuttaa ajatuksissasi, tunteissasi ja kehossasi. Mikä koskettaa sinua juuri tänään?

Seksuaalisuus

  • Minulla on oikeus olla oma, ainutlaatuinen seksuaalinen itseni ja tuntea, että olen tarpeeksi hyvä.
  • Minulla on oikeus kokea, että sukupuoleni, seksuaaliset erityispiirteeni, kehittyneisyyteni tai kehittymättömyyteni ovat oikein.
  • Minulla on oikeus seksuaaliseen arvostukseen ja kunnioitukseen omaa sukupuolta kohtaan.
  • Minulla on oikeus olla itseni kokematta kiusaamista, syrjintää tai loukkauksia.
  • Minulla on oikeus elää ympäristössä, jossa ei solvata ja pilkata seksuaalisuuden monimuotoisuutta.
  • Minulla on oikeus löytää ja tuntea leikkivä, utelias, estoton lapsi sisälläni ja tuntea se seksuaalisuudessani.
  • Minulla on oikeus lukuisiin seksuaalisuutta koskeviin valintoihin elämässäni ja minulla on oikeus että minun seksuaalisia tarpeitani ja toiveitani kunnioitetaan.
  • Minulla on oikeus olla seksuaalisesti joustava ja tuntea oloni mukavaksi erilaisissa seksuaalisissa tilanteissa.
  • Minulla on oikeus monipuoliseen tietoon seksuaalisuudesta ja sen luonnollisuudesta, monimuotoisuudesta ja omista oikeuksistani.
  • Minulla on oikeus tietoon keinoista, joilla seksuaalista nautintoa, iloa ja tasapainoa voi turvallisesti kokea.
  • Minulla on oikeus seksuaalisen suuntautumiseni mukaiseen nautinnolliseen seksuaalisuuteen, kunhan en teoillani vahingoita tai alista ketään toista.
  • Minulla on oikeus luottaa ihmisiin, jotka ansaitsevat luottamukseni ja minulla on oikeus uskaltaa olla uskollinen.
  • Minulla on oikeus oppia, muuttua, kasvaa sekä arvostaa seksuaalisia kokemustani ja ilmaista itseäni selkeästi.
  • Minulla on oikeus tuntea seksuaalista halua ilman rangaistuksen pelkoa, syyllisyyttä ja häpeää.
  • Minulla on oikeus olla seksuaalisesti rento, leikkisä ja kevytmielinen ja minulla on oikeus olla myös keskeneräinen ja erehtyvä ja kantaa siitä myös vastuu. Minun ei tarvitse olla täydellinen.
  • Minulla on oikeus nauttia omasta kehostani ja minulla on oikeus olla ylpeä seksuaalisesta kehostani ja määritellä seksikkyys tai viehättävyys omalla tavallani.
  • Minulla on oikeus surra menetyksiä tai menetyksen uhkaa joka liittyy henkilökohtaiseen seksuaalisuuteeni tai seksuaalihistoriaani.
  • Minulla on oikeus tunnistaa haavoittumiseni, hakea apua, uskoa toipumiseen ja saada terapiaa.

Vuorovaikutus

  • Minulla on oikeus elää seksuaalisuuttani omien arvojeni ja normieni mukaisesti.
  • Minulla on oikeus odottaa rehellisyyttä ja luotettavuutta kumppaniltani ja toisilta ihmisiltä.
  • Minulla on oikeus arvostaa omaa seksuaalista kehitysvaihettani ja tavoitella juuri siihen sopivia seksuaalisia asioita.
  • Minulla on oikeus olla turvassa ja suojella itseäni ja olla suojassa kaikelta vahingonteolta.
  • Minulla on oikeus kieltäytyä seksiin liittyvistä pyynnöistä tuntematta itseäni itsekkääksi.
  • Minulla on oikeus lopettaa keskustelu sellaisten ihmisten kanssa, jotka saavat minut tuntemaan itseni nolatuksi tai nöyryytetyksi seksuaalisesti.
  • Minulla on oikeus olla ottamatta vastuuta toisten seksuaalisesta käytöksestä tai tekemisistä.
  • Minulla on oikeus tehdä itsenäisiä päätöksiä seksuaalisuuteni suhteen.
  • Minulla on oikeus sanoa ei mille tahansa seksissä, mihin en tunne olevani valmis, mikä tuntuu vaaralliselta tai sotii asenteitani vastaan.
  • Minulla on oikeus osoittaa seksuaalista halua ja silti oikeus peräytyä ja kieltäytyä mistä tahansa, missä tahansa seksuaalisen toiminnan vaiheessa.
  • Minulla on oikeus kieltäytyä seksiin painostuksesta tai suojaamattomasta seksistä.
  • Minulla on oikeus pyytää apua, kun seksuaalisuuteeni liittyy kysymyksiä, ongelmia tai traumoja.
  • Minulla on oikeus sanoa "en tiedä" "en ole samaa mieltä" "en välitä" kun puhutaan seksuaalisuudesta tai seksistä.
  • Minulla on oikeus sanoa oma mielipide seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvissä asioissa ja päätöksissä ja minulla on oikeus siihen, että mielipiteitäni kunnioitetaan.
  • Minulla on oikeus olla avoin seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvissä kysymyksissä ja tilanteissa, jotta tulisin ymmärretyksi.
  • Minun ei tarvitse hymyillä kun itkettää, eikä teeskennellä intiimissä tilanteessa.
  • Minulla on oikeus pyytää seksuaalista läheisyyttä, hellyyttä ja lohdutusta.
  • Minulla on oikeus halutessani antaa anteeksi sekä muille että itselleni silloin, kun minua on seksuaalisesti loukattu tai vahingoitettu.
  • Minulla on oikeus tuntea niin kuin minä tunnen ja haluta juuri niitä asioita, jotka minulle tuovat nautintoa ja mielihyvää, kuitenkaan loukkaamatta muita.
  • Minulla on oikeus olla erilainen kuin ympärilläni olevat ihmiset.
  • Minulla on oikeus seksuaaliseen tasapainoon ja pysyviin, minua tukeviin ihmissuhteisiin valintani mukaan.
  • Minulla on oikeus omaan intiimiin aikaani ja sopivaan välimatkaan toisesta ihmisestä.
  • Minulla on oikeus aina vastata itse seksitautien ja raskauden ehkäisystä.
  • Minulla on oikeus haluta lapsia tai olla haluamatta lapsia.
  • Minulla on oikeus rakastella ilman ehtoja.

Tunteet

  • Minulla on oikeus kaikkiin seksuaalisiin tunteisiini. Minulla on oikeus vihaan, rakkauteen, innostukseen, inhoon, toivoon, epätoivoon ja nautintoon.
  • Minulla on oikeus tuntea pelkoa, joka liittyy seksuaalisuuteen, läheisyyteen ja seksiin ja sanoa, minä pelkään.
  • Minulla on oikeus kokea syyllisyyttä ja häpeää – myöntää ja kokea ne ja sitten vapautua niistä ja päästää ne menemään.
  • Minulla on oikeus surra. Saan surra sitä, mitä en seksuaalisuudessa saanut, vaikka olisin tarvinnut tai sitä mitä sain, vaikka en tarvinnut tai halunnut.
  • Minulla on oikeus tehdä seksuaalisia päätöksiä tunteitteni, arvostelukykyni tai minkä tahansa valitsemani seikan pohjalta ja minulla on oikeus muuttaa päätöksiäni milloin tahansa.
  • Minulla on oikeus olla seksuaalisesti onnellinen.
  • Ennen kaikkea minulla on oikeus rakastaa itseäni ilman ehtoja ja minulla on oikeus antaa ja saada rakkautta ilman ehtoja.

Onko OK seurustella?

Tuija Rinkisen tutkimuksessa nuoria askarrutti seurustelun hyväksyttävyys. He pohtivat toisten ihmisten suhtautumista seurusteluun, erityisesti sitä, miten vanhemmat suhtautuvat siihen. He kysyivät neuvoja siihen, pitäisikö heidän kertoa vanhemmilleen seurustelusta.

Seurustelun hyväksyttävyyttä pohdittiin suhteessa omiin käsityksiin siitä, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Nuoret miettivät myös juridista näkökulmaa seurusteluun, esimerkiksi ikäeroon liittyvässä tilanteessa. Nuorille oli tutkimuksen mukaan epäselvää, mitä lain mukaan voi tehdä ja mitä ei. Lisäksi nuoret pohtivat, millaisia seurauksia eri tilanteilla voisi olla.

Varhaisnuoruudessa, alle 15-vuotiaana, ei yleensä ole vielä pitkäaikaisen seurustelun aika. Seurustelusuhteet ovat tyypillisesti lyhyitä, mutta merkityksellisiä esimerkiksi nuoren kehityksen ja itsetunnon kannalta. Vakavat seurustelusuhteet saattavat viedä energiaa nuoren muulta kehitykseltä ja ihmissuhteilta, kuten ystävyyssuhteilta.

Varhaisnuori ei välttämättä kykene kehityksellisessä myllerryksessä aitoon ja vastavuoroiseen seurusteluun. Seurustelusuhteet ovat usein melko itsekkäitä ja tyydyttävät vain nuoren omia tarpeita. Seurusteluun on voitu päätyä, koska muutkin oman ikäiset ilmaisevat seurustelevansa. Todellisuus on useimmiten sitä, että seurustelu tapahtuu mielikuvissa, tekstiviesteinä tai somekeskustelussa.

Tärkeä kertoa nuorelle itsemääräämisoikeudesta omaan kehoon

Nuoren solmiessa ensimmäisiä seurustelusuhteita, on tärkeää kertoa nuorelle läheisyyteen liittyvistä säännöistä. Tärkein sääntö on itsemääräämisoikeus oman kehon suhteen. Toinen sääntö on se, että ketään ei saa painostaa tai pakottaa tekemään sellaisia asioita, joihin hän ei itse ole vielä valmis. Kolmas sääntö on kunnioitus toista kohtaan sanoissa ja teoissa. Neljäs on säännöt siihen, mikä on sopivaa käyttäytymistä ja missä.

Miten vanhemmat suhtautuvat nuorten seurusteluun? Onko siitä mahdollista puhua esimerkiksi vanhemmille suunnatuissa illoissa? Sanotaan, että mikäli oman nuoren seurustelukumppani ei ole vanhempien mielestä sopiva, varmin tapa liimata heidät yhteen on vastustaa seurustelua. Nuorille syntyy yhteinen vihollinen, mikä pitää heidät yhdessä.

Seurustelusta voi syntyä kapina vanhempia, muita aikuisia, toisia nuoria, koulun sääntöjä ja toisinaan koko maailmaa vastaan. Nuori puolustaa seurustelua ja kapeuttaa mahdollisuuksiaan tehdä omia johtopäätöksiä seurustelun ajankohtaisuudesta tai kumppanin sopivuudesta omalle itselle. Vastustaminen vie kaikki tunteet, ajatukset ja ajan.

Seurustelusta on hyvä puhua luokassa ja kuunnella nuoria ja heidän mielipiteitään. Seurustelun kieltäminen ei ole ratkaisu, vaan nuoren suuren tunteen kunnioitus.

Sosiaalinen media seurustelun osana

Matkapuhelimet, kannettavat tietokoneet ja tabletit mahdollistavat virtuaaliyhteyden luomisen. Nuori voi ihastua, vaikka ei ole koskaan tavannut kasvokkain ihastuksen kohdettaan.

Nettituttavuudelle voi kertoa helpommin tunteistaan, ihastumisesta ja rakastumisesta. Netissä toisaalta jäävät pois tärkeät kasvokkaiset, sanattomat viestit.

Nuoren sosiaalinen toiminta on muuttunut enemmän kuin aikaisemmin yksityiseksi, omassa huoneessa tapahtuvaksi toiminnaksi. Nuori voi erilaisilla sivustoilla kertoa itsestään ja etsiä muun muassa seurustelukumppania.

Somemaailma (sosiaalinen media) on nuorille tuttu ympäristö toimia ja tavata toisia nuoria, tutustuminen on helppoa ja se koetaan turvalliseksi. Toinen ymmärtää, on kiinnostunut minusta ja jakaa samanlaisia ajatuksia kanssani. Tunne siitä, että voi olla potentiaalinen seurustelukumppani jollekin toiselle vahvistuu. Varsinainen kasvokkain tapahtuva kohtaaminen jännittää ja aiheuttaa positiivista stressiä nuorelle. Suurin osa tapaamisista sujuu hyvin ja netissä annettu kuva itsestä vastaa todellisuutta. Oma identiteetti vahvistuu ja itsevarmuus lisääntyy.

Erityisen merkitykselliseksi somemaailma voi muodostua omaa seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuoltaan pohtivalle nuorelle tai vammaiselle nuorelle. Netissä tapahtuva keskustelu lisää uskallusta puhua oman itsen kokemisesta myös elävässä elämässä.

Monet nuoret tunnistavat ja osa on myös kokenut seksuaalista häirintää, kaltoinkohtelua ja hyväksikäyttöä netissä. On normaalia, että nuori epäröi ja hämmentyy. Nämä suojaavat myös nuorta ottamasta riskejä.

Koulun mediakasvatus tärkeää turvalliselle nettikäyttäytymiselle

On tärkeää, että nuorella on käsitys siitä, miten netissä on turvallista toimia ja mikä asettaa hänet alttiiksi riskille. Koulun antamalla mediakasvatuksella on merkittävä osa ennaltaehkäisevässä työssä ja medialukutaidon kehittämisessä.

Nuoruuteen kuuluu se, että ei ole vielä kykyä ymmärtää kaikkia seurauksia, mitä oma käyttäytyminen netissä voi aiheuttaa. Riskien ymmärtäminen ja niiden hallinta on vielä keskeneräistä.

Grooming eli netissä alkava nuoren seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen valmistelu on yleistyvä ilmiö. Se lisääntyy sitä mukaan kuin nuorten käyttämät digikanavatkin. Groomingin vaikutuksista ei riittävästi puhuta, se vaurioittaa lähes aina kasvavaa nuorta ja hänen itsetuntoaan.

Nuoresta tekee erityisen haavoittuvan kaipuu kasvaa pian aikuiseksi. Nuorella on tarve saada tietää lisää seksistä ja tarve puhua, pohtia ja selvittää siihen liittyviä asioita. Keskustelemalla ja yhdessä pohtien voidaan lisätä nuorten kriittistä ymmärrystä netissä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta.

Seurustelu ja tunteet

Tuija Rinkisen tutkimuksen mukaan (2012) nuoret halusivat selvyyttä siihen, miksi tunteet vaihtelevat suhteessa. Tunteista puhuminen on melko haastavaa monelle nuorelle, koska tietoisuus tunteista on vielä keskeneräistä. Nuoret tarvitsevat siis opetusta tunnetaidoista, kuten tunteiden nimeämisestä ja niistä selviämisestä.

Tunnetaitoja opetettaessa nuorille tärkeä tieto on se, että kaikki tunteet menevät ohi. Tunteita ei tarvitse ratkaista tai poistaa. Ne voi elää, antaa tulla ja tuntea. Voiko voimakas tunne jäädä päälle koko iäksi pohtii nuori, joka kamppailee voimakkaan tunteen kanssa. Ohimenevä pahan olon tunne on kokemus, mutta pahan olon tunteen aiheuttaneeseen tapahtumaan, esimerkiksi riitaan seurustelusuhteessa on tarpeen palata.

Voimakkaiden tunteiden muuttaminen ei tarkoita niiden mitätöimistä tai poistamista, vaan niiden uudelleen ohjaamista, hallitsemista sekä niiden energian ottamista käyttöön. Voimakkaat ja jopa tuhoavat tunteet kannattaa laukaista vaikka puhumalla tai liikunnalla, jotta ne eivät uhkaa tnuoren elämää. Voimakkaan tunteen ollessa päällä, on kuitenkin tärkeää, että mikään ei saa mennä rikki, keneenkään ei saa sattua ja mitään peruuttamatonta ei saa tapahtua.

Itsetuntemus auttaa tunteiden säätelyä ja hallintaa ja omien reaktioiden tunteminen on aina hyödyllistä. Se lisää mahdollisuutta hallita omia reaktioitaan ja pärjätä omien tunteittensa kanssa. Suuttumistaan ei siis tarvitse tukahduttaa vaan voi harkita ja päättää, mitä tekee omilla tunteillaan.

Uskallus ja taito puhua avoimesti, rehellisesti ja salailematta omista tunteistaan ja ajatuksistaan on yksi tärkeimmistä tekijöistä seurustelusuhdetta rakennettaessa. Tätä taitoa voi harjoitella, samoin kuin tunteiden vastaanottamista. Seurustelusuhteet, joissa tunteista puhuminen ja tunteiden ilmaisu ovat mahdollisia, ovat usein syviä, rehellisiä ja avoimia.

Tunteiden kanssa tulee toimeen ja niitä vaikeimpiakin oppii käsittelemään yhdessä toisen kanssa ja toisen avulla. Syntyy ainutlaatuinen yhteys, jossa tulee hyväksytyksi omana itsenään ja hyväksyy toisen hänenä itsenään.

Aina kannattaa rakentaa seurustelusuhdetta sellaisen ihmisen kanssa, johon tuntee aitoa yhteyttä. Toisinaan joutuu jättämään taakseen suhteen, joka vie enemmän energiaa kuin antaa sitä.

Miksi tunteista puhuminen on usein vaikeaa ja sitä pitää opetella?

Monella meistä on varmasti kokemusta myös siitä, että kun on avoin ja rehellinen, joutuu alttiiksi pelkäämilleen asioille. Esimerkiksi nolatuksi tai torjutuksi tulemiselle tai sille, että antamani kuva itsestäni ei vastaakaan todellisuutta. Pelottaa myös, että kun paljastan tunteeni ja annan itsestäni hyvin henkilökohtaista tietoa, joku käyttää sitä minua vastaan.

Tunteista puhuminen voi aiheuttaa pahaa mieltä toiselle ja olla jopa pelottavaa. Esille voi tulla tunteita ja ajatuksia, joita ei ole valmis kohtaamaan ja käsittelemään. Nuorelle on tärkeää tieto, että tunteet ovat normaaleja ja tarvittaessa on saatavilla myös apua niiden käsittelyyn. Tunteita ei tarvitse pelätä. Elämästä tulee kevyempää, kun on mahdollisuus jakaa tunteita ja ajatuksia.

Seksi on toimintaa, joka edellyttää tunnetaitoja sekä itsen ja toisen kunnioittamista

Seurustelu ei tarkoita automaattisesti seksiä, vaikka tunteita onkin paljon pelissä. Se, että on valmis seurustelusuhteeseen, ei tarkoita, että on valmis seksiin. On myös tavallista, että seurusteleva pari on eri lähtökohdissa seurustelun alkaessa.

Toinen on halukas ja valmis seksiin, mutta toinen taas ei. Joskus seurustelusuhde voi päättyä, koska odotukset sille ovat kovin erilaiset. Myöhemmin on mahdollista, että syntyy seurustelusuhde, jossa voi kokea läheisyyttä, kunnioitusta, arvostusta ja turvallisuutta sekä yhteyden, jossa nuori on valmis nautinnolliseen seksiin.

Erimielisyyksistä ja ristiriidoista selviäminen

Seurustelu on yksi iloa ja suuria tunteita tuottava asia nuoren elämässä. Seurusteluun kuuluu myös tilanteita, jolloin syntyy erimielisyyksiä ja riitoja. On tylsää ja jopa mahdotonta olla aina samaa mieltä. Jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin ja myös mahdollisuus muuttaa niitä. Aina ei kuitenkaan kannata sanoa omaa mielipidettä ääneen, vaan harkita, mitä siitä mahdollisesti seuraa. Kilpailu siitä, kumpi sai loukattua tai haavoitettua enemmän, on aina vahingoittavaa.

Tapa riidellä ja ratkaista erimielisyyksiä opitaan lapsuuden perheessä. Nuorella voi olla myös tunnetaakkoja, joita hän on kantanut lapsuudestaan asti ja ne siirtyvät helposti seurustelusuhteeseen kannettavaksi. Syyllisyyden tunne on yksi tavallisimmista siirtyvistä tunteista. Seurustelevalla parilla voi olla erilaiset mallit selvitä hankalasta tilanteesta.

Kun ratkaistavana on erimielisyys, joka vaivaa toista tai molempia se edellyttää usein päätöksentekoa tai kompromissia. Ratkaistavasta asiasta tulee ongelma, jos sitä ei käsitellä ja ongelmasta seuraa usein riita. Esimerkiksi vihan tunne tekee riidoista haastavia ja voimakkaan tunteen vallassa voi tehdä asioita, joita ei tarkoita. Tapa riidellä on usein isompi ongelma kuin itse riidan aihe.

Rakentava riitely

Rakentava riitely tarkoittaa, että etsitään sovintoa, ratkaisua tai kompromissia erimielisyyteen tai riitaan. Selvittelyssä on tärkeää, että molempien mielipidettä arvostetaan. Myös anteeksi pyytäminen ja antaminen täytyy opetella, ellei niitä vielä osaa. Meistä jokainen tekee virheitä ja voi sekä saada että antaa anteeksi.

Erimielisyydet ja riidat voivat olla rakentavia ja ilmapiiriä puhdistavia, jos niissä opitaan itsestä ja toisesta uusia asioita. Tällöin suhde voi entisestään lujittua. Hyvässä seurustelusuhteessa voi luottaa siihen, että toinen haluaa hyvää, eikä tahdo tuottaa pahaa oloa tai tarkoituksella loukata.

Kriisit seurustelussa

Seurustelusuhde on monella tavalla tärkeä nuorelle, vaikka se olisi lyhytkin. Seurustellessaan nuori opettelee olemaan yhdessä toisen kanssa. Hän opettelee toisen huomioon ottamista ja omien rajojen turvallisina pitämistä. Usein käy niin, että seurustelusuhde kohtaa monenlaisia kriisejä. Silloin vaaditaan ihmissuhdevalmiuksia, joita nuorella ei välttämättä vielä ole riittävästi.

Nuorten seurusteluun liittyviä kriisejä ovat esimerkiksi mustasukkaisuus, luottamuspula, ajankäytön haasteet, turvallisuuden tunteen puuttuminen, pettäminen sekä kommunikoinnin ja tunneyhteyden vaikeudet.

Kriisien selvittäminen lähentää seurustelevaa paria ja syventää suhdetta. Suhde tulee realistisemmaksi ja vaatimukset, että toinen täyttäisi kaikki toiveet ja unelmat, häviää. Nuori ymmärtää, että yhdessäolo on toimeen tulemista silloinkin, kun ollaan eri mieltä, tunteet ottavat vallan, on huono päivä ja toisen teot eivät tunnut oikeilta. Suhteeseen tulee tasapainoa ja yhdessäolon perusteet selkenevät.

Tasapainoinen seurustelusuhde ei perustu seurustelun suorittamiseen ja rooleihin, vaan hyvään ja tasavertaiseen yhdessäoloon. Mikäli koko ajan vaati liikaa itseltään koulussa, harrastuksissa ja ylipäätään elämässä, on vaikea ottaa vastaan tukea toiselta suhteessa ja syntyy kriisi.

Seurustellessa on tärkeää ottaa vastuu omasta itsestään sekä huolehtia omasta jaksamisestaan. Silloin pystyy antamaan suhteelle sen tarvitsemaa voimaa. Ripustautuminen toiseen ei yleensä johda hyvään ja tasapainoiseen suhteeseen. Seurustellessa opetellaan elämään ja kasvamaan erillisinä, mutta rinnakkain. On todella hyvää tekevää nuoren kehitykselle, jos nuori voi todeta, että hän tulee hyväksytyksi omana itsenään suhteessa.

Kriisitilanteissa vaaditaan päätöksentekoa

Kriisi vaatii aina päätöksentekoa. Päätöstä tehdessä nuori opettelee myös kestämään siihen liittyvän epävarmuuden. Kriisi voi johtaa seurustelun päättymiseen, josta seuraa nuorelle tyhjyys, josta voi seurata jotakin uutta ja johon voi viedä sen kaiken hyvän, mitä on saanut seurustelusuhteesta ja oppinut omasta itsestään.

Nuoruuteen kuuluvat myös äkkinäiset liikkeet, kykyä maltilliseen pohdintaan ja ratkaisuihin ei vielä välttämättä ole riittävästi. On helppo syyttää vain toista ja nähdä vain toisen virheet. Oman itsen näkeminen vastuullisena osapuolena vaatii harjoittelua.

Huutaminen ja raivoaminen tai puhumattomuus eivät seurustelusuhdetta pelasta, vaan se, miten toista kohdellaan ja miten syntyneestä kriisistä puhutaan. Kielteinenkin palaute on parempi kuin se, että ei saa mitään palautetta esimerkiksi omasta toiminnastaan suhteessa.

On myös tärkeää muistaa, että aina on mahdollisuus ottaa aikalisä ja palata kohtaan, jossa tunsi toimineensa väärin. Me tarvitsemme tunnetta, että me olemme tärkeitä ja arvokkaita omina itsenämme. Seurustelusuhdetta parantaa ja kriiseistä selviämistä ennustaa se, että meillä on aikaa toiselle, huomioimme ja kuulemme toisen tarpeet ja suhtaudumme toiseen myönteisesti. Ihmissuhteessa on tärkeää, että uskaltaa kertoa omista tunteistaan ja toiveistaan.

Jätetyksi tuleminen

Joskus erimielisyydet suhteessa kasvavat niin suuriksi, että seurustelusuhde päättyy. Toisinaan seurustelukumppani ei ehkä ollutkaan sellainen, kuin nuori oli kuvitellut. Seurustelu ei enää tunnu hyvältä tai oma elämäntilanne ei ole sopiva seurustelulle tai tunteet ovat syystä tai toisesta laimentuneet.

Mikäli tuntee olonsa epävarmaksi seurustelun suhteen, on hyvä antaa ajan kulua ja keskittyä itselle tärkeisiin asioihin, kuten ystäviin tai harrastuksiin.

Jätetyksi tulleelle tärkeää saada tietää syy jättämiselle

On aina tärkeää kertoa syy, miksi ei enää halua jatkaa seurustelua. Kertominen auttaa jätettyä osapuolta toipumaan nopeammin, eikä hänelle jää vain epämääräistä oloa tai vastaamattomia kysymyksiä jätetyksi tulemisen syistä pyörimään päähän.

Seurustelusuhteen voi päättää tyylikkäästi ja loukkaamatta toista. Järkevää on puhua aina kasvotusten toisen kanssa, jotta asiat saadaan käytyä läpi, eikä kummallekaan jää kysymyksiä Koskaan ei saa jäädä hyväksikäyttävään suhteeseen, on tärkeää pitää huolta itsestään ja lopettaa esimerkiksi voimavaroja vievä seurustelu.

Pettymykset kuuluvat elämään. Seurustelusuhteen päättyminen aiheuttaa sydänsuruja; pahaa oloa, surua, epätoivoa ja loukatuksi tulemisen tunteita. Nämä tunteet ovat luonnollisia reaktioita pettymyksen jälkeen. Nuoren tunteita ei saa ohittaa tai väheksyä.

Jätetyksi tulemisen tunteita on tärkeätä käsitellä

Tunteita ja jätetyksi tulemista on opeteltava. Toista kohdistuneista suurista tunteista vie aikaa toipua, usein pitkäänkin, eikä toipumista voi hoputtaa. Pettymystään voi ilmaista, kunhan sen tekee hyväksyttävällä tavalla. Toisen solvaaminen esim. netissä ei ole hyvä tapa.

Pettymyksen jälkeen on tärkeää käsitellä tapahtunutta, jotta siitä pääsee pikkuhiljaa yli. Ystävät ja läheiset voivat olla erityinen apu tässä prosessissa. Myötätunto itseä kohtaan auttaa. Pettymyksen ja pahan olon tunteet on hyväksyttäviä, mutta itseään voi myös lohduttaa ja rohkaista. Itsesäälin, itsensä rankaisemisen ja toivottomuuden kehä on tärkeä katkaista. Aikuisten on hyvä käyttää elämänkokemustaan auttaakseen nuorta vaikeassa tilanteessa.

Pettymystä voi purkaa myös esimerkiksi menemällä harrastuksiin, arjen tekemisillä, liikkumalla tai kirjoittamalla tuntemuksistaan. On tärkeää oppia tunnistamaan itselle sopiva tapa purkaa pettymyksen tunteita. Tunteiden käsittely on tärkeää, etteivät asiat jää painamaan mieltä. Nuoruudessa koetut pettymykset seurustelusuhteissa ovat tärkeitä kokemuksia aikuisuuden parisuhteita varten.

Mikäli seurustelusuhteeseen on kuulunut seksiä ja suhde loppuu, nuori pohtii eroa uudesta näkökulmasta. Hän pohtii omaa seksuaalisuuttaan, kehoaan ja toimintaansa seksissä. Seksiin liittyvä osaaminen ei tavallisesti ole eroon johtanut syy, mutta myös sen pohtimiseen on oltava mahdollisuus.

Aggression tunne ja sen hallinta seurustelusuhteessa

Ihmisen minuutta muovaava aivojen kehitys jatkuu vielä aikuisiässä. Kaikki tunteet muodostuvat aivoissa, ne tuntuvat kehossa ja tulevat esille käytöksessä. Erityisesti aggression tunne on osa tunnekehitystä.

Nuori rakentaa omaa identiteettiään, itsenäistyy lapsuuden perheestään ja oppii suojaamaan itseään. Hän oppii arvostamaan omaa sekä toisen yksilöllisyyttä ja erilaisuutta seurustellessa. Nuorelle syntyy tasapainoinen ja positiivinen kuva itsestä ja toisesta.

Osa nuorista joutuu tekemään oman elämänsä tärkeitä päätöksiä turhan nuorena. Kun nuori ei itse tiedä, mitä hän haluaa, hän on herkkä reagoimaan muualta tuleviin odotuksiin, kuten toisten nuorten odotuksiin. Toisinaan nuori on voinut kokea oman ikäistensä painostusta seurusteluun, vaikka ei ole ollut siihen vielä itse kypsä.

Aggression energialla rakentuvat monet tärkeät asiat, joita nuori tarvitsee elämässään ja myös seurustelusuhteessaan. Näitä ovat muun muassa itsetunto ja -arvostus, erillisyys toisesta, omat rajat ja kyky pitää puoliaan seurustelusuhteessa.

Aggression energialla rakentuvat kyky ilmaista mielipiteitään, toiveitaan ja esimerkiksi seksuaalisia tarpeitaan suhteessa. Myös sosiaaliset taidot ja tunnetaidot, halu suojata itseään ja kyky sanoa EI, rakentuvat samalla energialla.

Itsetuntemus auttaa aggressioiden hallinnassa

Itsensä, omien reaktioidensa ja tunteittensa tunteminen on aina hyödyllistä.

Seurustelusuhteessa tarvitaan tunnetaitoja ja itsetuntemusta. Itsensä tunteminen lisää mahdollisuutta hallita omia reaktioitaan ja pärjätä omien tunteittensa kanssa, silloinkin kun riitatilanteessa syntyy voimakkaita tunteita toista kohtaan. Ihminen voi harkita ja päättää, mitä tekee omilla tunteillaan, mutta tämä taito, esimerkiksi aggression tunteen hallinta vaatii harjoittelua.

Kun ihminen kokee jonkin asian uhkaavan itseään, aggression tunne herää. Näitä kokemuksia ovat muun muassa tilanteet, joissa mustasukkaisuuden tunne herää tai nuori kokee pettymyksen tai loukkauksen.

Aggression tunne auttaa nuorta puolustamaan itseä tai tärkeänä pitämiään asioita omassa elämässään. Aggressioenergia voi näkyä vihana ja suuttumuksena, mutta on tärkeää muistaa, ettei aggressio tarkoita kuitenkaan väkivaltaa. Tunteet ovat tunteita, ne eivät ole tekoja. Tuhoavana aggression tunne muuttuu teoksi ja se puretaan väkivaltana esimerkiksi seurustelukumppaniin.

Nuoruuden kehitysvaiheessa on luonnollista, että voi syntyä vahvoja aggression tunteita. Nuori voi olla hämillään omien tunteidensa ja reaktioidensa suuruudesta. Aggression tunteet voivat näkyä ulospäin tai tuntua sisäisesti muilta piilossa. Sisällä mylläävistä tunteista kannattaa myös puhua.

Kun aggression tunteen käyttää yhteiseen hyvään suhteessa, suhteen kehittämiseen, myönteiseen toimintaan yhdessä tai asioiden aikaiseksi saamiseen, tunne on rakentavassa käytössä.

Keskeistä onkin, miten aggression tunteen oppii tunnistamaan ja keskustelemaan siitä kumppanin kanssa. Silloin aggression tunteen hallinta tulee mahdolliseksi ja nuori löytää keinoja purkaa haastavia tunteita siten, ettei siitä aiheudu kenellekään ikäviä seuraamuksia, eikä mitään peruuttamatonta tapahdu.

Rajat auttavat ottamaan vastuun itsestä

Rajoilla on erittäin tärkeä merkitys omalle hyvinvoinnille sekä erilaisten ihmissuhteiden toimivuudelle ja selkeydelle. Rajat auttavat ottamaan vastuun omasta itsestä. Rajat kertovat kuka olet ja mitä haluat tai mitä et halua. Selkeät rajat rohkaisevat muita kunnioittamaan sinua.

Nuori, joka on riittävän tietoinen omista rajoistaan, on riittävän sinut oman itsensä, seksuaalisuutensa ja elämän valintojensa kanssa. Hän kokee oman elämänsä ja esimerkiksi oman seksuaalisuutensa turvallisena ja miellyttävänä. Hän ei tunne turhaa syyllisyyttä tai ahdistuneisuutta omassa arjessaan tai omasta seksuaalisuudestaan. Hän pitää kiinni rajoistaan seurustelusuhteessa. Hänellä on vapaus ja vastuu seksuaalisuuteen ja muihin, omaa itseä koskeviin päätöksiin ja valintoihin.

Rajoihin liittyy oleellisesti itsetunto. Se on osa persoonallisuutta ja temperamenttia. Se ei ole syntymässä saatu valmis kokonaisuus, vaan se muotoutuu elämän edetessä, esimerkiksi rajoja etsien.

Nuoruusiässä kehityskriisit ja hormonit vaikuttavat itsetunnon rakentumiseen ja sen ajoittaiseen romahtamiseen. Nuoren omat pohdinnat ovat tärkeitä itsetunnon rakentumiselle. Aikuinen voi ohjata ja tukea nuoren itsetunnon kehitystä.

Nuori, joka tunnistaa omia rajojaan ja jolla on riittävän hyvä itsetunto, suhtautuu toiveikkaasti itseensä, ympäristöönsä ja tulevaisuuteen. Hänellä on lupa olla oma itsensä, olla omaa mieltään ja hänellä on varaa kuunnella toistenkin mielipiteitä. Kun on tasapainossa itsensä kanssa, ei ole tarvetta alistaa muita.

Itsensä arvostaminen ja omien rajojen riittävä tiedostaminen ja niiden puolustaminen näkyy ja kuuluu ihmisestä pärjäämisenä. Ja jos ei näy, eikä rajojaan tunnista riittävästi, tulee helposti kiusatuksi, tavalla tai toisella hyväksikäytetyksi ja petetyksi.

Jos nuori ei tunnista omia rajojaan, hän altistuu monille ongelmille

Ongelmia voi seurata jos nuori ei tunnista omaan seksuaalisuuteensa liittyviä rajoja. Näitä ovat muun muassa huono itsetunto ja kyvyttömyys tasavertaiseen suhteeseen sekä kohtuuttomat suorituspaineet seurustelussa tai seksissä. Nuorella on vaikea tuoda esille omia halujaan, tarpeitaan ja rajojaan seurustelusuhteessa. Hänellä voi olla riskikäyttäytymistä seksissä tai pakonomaisia ajatuksia tai käyttäytymismalleja (viiltely, syömishäiriöt).

Nuoruusikään kuuluu se, että nuorella on erilainen riskiarviointikyky kuin aikuisella. Nuorella on vielä suuri tarve suojeluun, vaikka hän ei itse sitä aina ymmärrä. Hyväksytyksi tulemisen tarve, hyväuskoisuus ja miellyttämisen tarve saattavat johtaa valintoihin, jotka jälkeenpäin osoittautuvat huonoiksi. Tunteet ja tunnetietoisuus ovat erilaisia kuin aikuisen ja nuoren voi olla vaikea pukea sanoiksi tunteita.

Erityisesti aikuisennälkää potevat nuoret tai nuoret, joiden rajoja on rikottu, ovat hyväksikäytön riskiryhmää. Kun rajojaan ei tunnista, niitä on toisen nuoren tai aikuisen helpompi ylittää. Mitä arvokkaammaksi itsensä kokee, sitä enemmän itseään tahtoo suojella. On myös tärkeää, että nuoren rajojen etsintää ymmärretään ja myös rauhoitetaan riittävästi. Itsensä mittaaminen seksuaalisuuden, kilpailun ja kaupallisuuden kentillä on kova haaste nuorelle.

Vaikka nuorella on vielä pitkä matka aikuisuuteen, hän on kypsempi, kauniimpi ja säteilevämpi kuin koskaan.

Seurustellessaan nuori etsii rajoja yhdessä ja erillään ololle, läheisyydelle ja etäisyydelle. Taistelu rajoista voi syntyä näennäisesti pienistä asioista. Jotta pystyisi neuvottelemaan omista tarpeistaan ja rajoistaan kumppanin kanssa, on pystyttävä myös kontrolloimaan itseään ja lähestymään ristiriitaisia asioita asioina, eikä liian tunnevaltaisesti. Myöskään "mulle on ihan sama" tai "evvk" eivät ole hyvää vuorovaikutusta edistäviä vastauksia.

Seurusteleva pari ryhtyy tekemään asioita myös erikseen, eikä aina yhdessä. He pohtivat, kenen kanssa tavataan yhdessä ja kenen kanssa erikseen. Tässä vaiheessa sovitaan esimerkiksi siitä, miten harrastukset sovitetaan yhteen seurustelun kanssa. Opetellaan ottamaan omaa tilaa ilman, että se uhkaa liikaa toista tai aiheuttaa mustasukkaisuutta. Suhde muuttuu todellisemmaksi seurustelun edetessä ja rajat alkavat selkiytyä. Itsenäistymisen ja riittävien rajojen löytymisen jälkeen molemmat tunnustavat toistensa arvon.

Hyvät tavat

Hyvät käytöstavat ovat tärkeä perusedellytys hyville ihmissuhteille niin seurustelusuhteessa, koulussa kuin vapaa-aikanakin. Käyttäytymissäännöt on tarkoitettu helpottamaan elämää. Seurusteluunkin liittyviä hyviä käytöstapoja voi opetella. Toki jokainen meistä voi ajoittain käyttäytyä huonosti, mutta toista ei saa loukata ja anteeksi on hyvä pyytää, jos on käyttäytynyt huonosti. Toisen huonoa käytöstä ei tarvitse hyväksyä seurusteltaessakaan.

Voimme esittää toiveita siitä miten kumppanin pitäisi käyttäytyä. Mikäli jommankumman käytöksessä on seurustelusuhdetta uhkaavia piirteitä, ne on hyvä ratkaista keskustelemalla avoimesti ja rakentavasti.

Itseltään kannattaa aika ajoin kysyä seuraavat tarkistuskysymykset:

  • Käyttäydynkö tässä seurustelusuhteessa niin, että tuon toisen on hyvä olla kanssani?
  • Käyttäydynkö tässä seurustelusuhteessa niin, että olen rakastettava?

Seksuaalisuuden hyvät tunteet kantavat aikuisuuteen

Tunteet, joita nuori liittää seksuaalisuuteen, on luotu yleensä jo lapsuudessa. Ei siis ole yhdentekevää, millaisessa seksuaalisessa tunneilmapiirissä lapsesta on kasvanut nuori. Seurustelusuhteessa saatu läheisyys ja kosketus ovat ikään kuin paluuta lapsuuden kokemuksiin.

Ikävä toisen läheisyyteen ja tarve ilmaista toiselle seksuaalista halua ovat tärkeä ja valmiutta vaativa osa seurustelusuhteen syvenemistä.

Aistillisuuden ilmaiseminen on usein myös opittu lapsuudessa. Aikuisen hyvä kosketus, esimerkiksi selän rapsuttelu tai jalkojen hieronta, on tuottanut lapsuudessa mielihyvää kosketuksen kautta.

On tärkeä erottaa hyvä ja huono kosketus. Hyvä kosketus ei ole koskaan salaisuus. Seurusteleva pari koskettelee toisiaan paljon, kosketuksella on usein hyvä ja erityisen merkityksellinen viesti toiselle. Kosketus saa myös enemmän seksuaalista merkitystä, se rakentaa suhteesta erityisen, intiimin.

Tämä intiimi jakaminen kahden ihmisen välillä on erityisen tärkeää tunnetyötä ja oman identiteetin kehitystä. Intiimissä seurustelusuhteessa jaetaan toisen kanssa tunteita, asioita ja läheisyyttä, joita ei haluta ilmaista tai jakaa kenenkään muun kanssa. Turvallisuuden tunne on edellytys intiimille jakamiselle.

Nuorella voi olla vielä pitkä matka tähän intiimiin jakamiseen, vaikka seurustelu on jatkunut jo jonkin aikaa.

Lähteet

Cacciatore R. Santalahti T. (2014). Sävyjä seksuaaliseen haluun, CD osa 3. Rentoutus. Positiivarit.

Korteniemi-Poikele E. Cacciatore R. (2015).Seksuaalisuuden portaat. Opetushallitus.

Rinkinen T. (2012). Nuorten kysymyksiä seksuaaliterveydestä Väestöliiton Internetpalvelussa. Väitöskirja.

Videot

Video

Seurustelun pelisäännöt. Nuori kertoo -Aki Kanneljärven opistosta. Vertaisvideo.

Video

Onko ok seurustella? Nuori kertoo -Aki Kanneljärven opistosta. Vertaisvideo.

Video

Jätetyksi tuleminen. Nuori kertoo -Essi Kanneljärven opistosta. Vertaisvideo.

Video

Nuori ja erilaiset kriisit. Nuori kertoo -Essi Kanneljärven opistosta. Vertaisvideo.