Nuorten kysymykset olivat usein hyvin konkreettisia. Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden pohtiminen eivät olleet irrallinen asia nuorten elämässä, vaan ne kuuluivat osaksi arkipäivää ja nuoren kehitystä. Kysymyksistä ei voinut tulkita, mitä suuntautumista nuori edusti.

Nuorten näkemysten mukaan oppimateriaaleissa on olettamus heteroseksuaalisuudesta. Nuoret kaipasivat tietoa lesboista, homoista, biseksuaalisuudesta ja sukupuolivähemmistöistä. Kysymyksissä korostui pelko homoseksuaalisuudesta, koska sen koettiin leimaavan.

Koulun merkitys moninaisuuskasvatuksessa

Seksuaalikasvatus tulisi ymmärtää laaja-alaisena ja vastuu siitä pitäisi jakaa kaikkien koulussa työskentelevien aikuisten ja oppilaiden kesken. Nuorten ja aikuisten moninaisuutta ei usein tunnisteta, ja normista poikkeavaan seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen voidaan suhtautua ongelmallisesti.

Kiusatuksi tuleminen on yleinen kokemus nuorelle, jonka seksuaalisuus on normista poikkeavaa. Mahdollisuus ilmaista ja toteuttaa omaa seksuaalista suuntautumista tai sukupuolen kokemusta voi olla vaikeaa.

Monet asiat, tilat ja tilanteet sukupuolistuvat ja seksuaalistuvat koulun arjessa. Sukupuoleen liittyvät normit, mutta myös moninaisuus näkyvät ja rakentuvat niiden kautta.

Seksuaalioikeudet on tärkeä huomioida kouluympäristössä. Väestöliiton asiantuntijat ovat laatineet Seksuaalioikeuksien toteutumiseen liittyvän tarkistuslistan esimerkiksi oppilaiden käyttöön.

Kouluympäristö voidaan tehdä seksuaalioikeudet huomioivaksi kun koulun fyysinen ympäristö, toimintakulttuuri, opetusmateriaali, opetus ja kouluterveydenhuolto arvioidaan myös seksuaalioikeuksien näkökulmasta.

Väestöliiton seksuaalioikeudet -tarkistuslista

Käsitteitä

Seksuaalikasvatuksen tulee sisältää tietoa:

  • heteroista
  • homoista
  • biseksuaaleista
  • transihmisistä (transsukupuoliset, transgenderit ja transvestiitit)
  • intersukupuolisista ja muun sukupuolisista henkilöistä.

Sukupuolisensitiivisyys

Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa, että sukupuoleen liitettäviä rooliodotuksia ja rajoituksia pyritään muuttamaan tai poistamaan sekä pyritään purkamaan ristiriitaisia normeja ja arvoja erilaisissa asioissa ja toiminnassa. Sukupuolisensitiivisyys ei tarkoita sukupuolen merkityksettömäksi tekoa.

Sukupuolen kokemus

Sukupuoli on monimuotoinen, ja sillä on monia ilmenemistapoja. Sukupuoli on biologinen, juridinen, sosiaalinen, psyykkinen ja aistittava kokemus. Sukupuoli ei ole joko tai vaan sekä että. Sukupuolen subjektiivinen kokemus on tärkeä osa ihmisen minäkuvaa ja sukupuoli-identiteettiä.

Biologinen sukupuoli muodostuu geneettisestä, anatomisesta ja hormonaalisesta sukupuolesta. Kaikki eivät siis ole silmin havaittavia tosiasioita.

Sosiaalinen sukupuoli sisältää kokemukselliset, persoonalliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja juridiset ominaisuudet. Millainen kokemus ihmisellä on sukupuolestaan, on oleellista. Sosiaalisen sukupuolen ilmentäminen näkyy muun muassa rooleissa, pukeutumisessa ja eleissä. Sosiaalinen sukupuoli on ihmisen oma tapa tehdä itsensä sukupuoliseksi.

Juridinen sukupuoli muodostuu nimestä ja henkilötunnuksesta.

Aistittava sukupuoli meissä kokee iholla, silmillä, käsillä, korvilla, nenällä ja sukupuolielimillä. Ihminen omaksuu asioita ja tilanteita koko kehollaan. Kehon kokemukset, hyvät sekä huonot, vaikuttavat joko tietoisesti tai tiedostamatta käsityksiin omasta miehisyydestä tai naisellisuudesta. Keho tuntee ja kokee asiat ja tilanteet sellaisenaan, ilman rajoja.

Seksuaalinen suuntautuminen

Seksuaalisessa suuntautumisessa on kyse siitä, keihin ihminen tuntee vetovoimaa emotionaalisesti ja/tai eroottisesti. Määrittelyn perustana on sekä oma että toisen henkilön sukupuoli. Yleensä käytetään jaottelua homo-, bi- ja heteroseksuaalisuus. Seksuaalinen mielenkiinto ja halu voivat muuttua iän, itsevarmuuden ja elämänkokemuksen myötä. Ihminen voi joustaa seksuaalisessa suuntautumisessaan. Omaa joustovaraa on hyvä tarkastella rauhassa.

Sukupuolen moninaisuus

Sukupuolen moninaisuudella viitataan siihen, että sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole palautettavissa kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat.

Sukupuoli-identiteetti

Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa ihmisen omaa kokemusta sukupuolestaan tai sitä, että kokee olevansa sukupuoleton.

Sukupuolen ilmaisu

Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan sitä, miten yksilö ilmaisee sukupuoltaan. Sukupuolen ilmaisu sisältää kaiken yksilön toiminnan ja käyttäytymisen, jolla hän ilmaisee itselleen ja muille olevansa nainen, mies tai jotain muuta.

Seksuaalinen identiteetti

Seksuaalinen identiteetti sisältää monia eri ulottuvuuksia, kuten tunnistetut seksuaaliset tarpeet, seksuaaliset arvot, seksuaalisen toiminnan mieltymykset ja ilmaisun tavat, seksuaalisen suuntautumisen ja kumppaniin liittyvät seksuaaliset mieltymykset. Toinen osa seksuaalista identiteettiä on sosiaalinen seksuaalinen identiteetti, jossa tärkeää on se, että ihminen kokee kuuluvansa ryhmään ja sen mukaiseen identiteettiin. Tämä on myös itsetunnon merkittävä osa.

Seksuaalinen identiteetti vakiintuu vasta varhaisaikuisuudessa, mutta suurimmalla osalla on jonkinasteinen käsitys seksuaalisesta identiteetistään nuoruusikään mennessä.

Jana vai jatkumo?

Seksuaalisessa suuntautumisessa henkilö kokee seksuaalista mielenkiintoa, halua sekä kiihottumisen tunnetta miehiä, naisia tai molempia kohtaan. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole joko tai-ilmiö, vaan se asettuu jatkumolle, aivan kuten seksuaalinen identiteettikin. Kyse on seksuaalisen suuntautumisen joustavuudesta, jossa seksuaalisuutta tarkastellaan enemmän seksuaalisen halun ja mielenkiinnon näkökulmasta kuin seksuaalisen suuntautumisen tai seksuaali-identiteetin kautta.

Ihmiset elävät seksuaalielämäänsä hyvin eri tavoin ja ihmisellä on oikeus vapauteen valita oma seksuaalinen todellisuutensa, loukkaamatta kuitenkaan muiden oikeutta.

Seksuaalinen mielenkiinto ja halu voivat muuttua iän, itsevarmuuden ja elämänkokemuksen myötä. Ihminen voi joustaa seksuaalisessa suuntautumisessaan. Heteroseksuaalinen henkilö voi joustaa aikaisemmista heteroseksuaalisista suhteista esimerkiksi homoseksuaaliseen kanssakäymiseen. On aina muistettava, että ihmisen seksuaalinen suuntautuminen on yksilöllistä ja omaa seksuaalisuuden joustovaraa on hyvä tarkastella rauhassa. Nuorella täytyy olla mahdollisuus kasvurauhaan.

Normatiivisuus

Heteronormatiivisuus on ajattelutapa, jossa heteroseksuaalisuus nähdään kaikkia muita suuntautumisia luonnollisempana. Heteronormatiivisessa tavassa ajatella lähdetään oletuksesta, että henkilö on heteroseksuaali (hetero-oletus).

Yhteiskunta ja kulttuuri rakentuvat stereotyyppisille oletuksille, että ihmiset ovat tai heidän tulisi olla joko naisia tai miehiä ja käyttäytyä naisille ja miehille tyypillisellä tavalla (sukupuolinormi).

Vuorovaikutus, jonka oletuksena on heteroseksuaalisuus, ei ole koulussa tätä päivää. Oppimateriaalien täytyy olla ajan tasalla olevia, seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioivia.

Ennakko-oletukset kaventavat käsityksiämme seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta

On hyvä muistaa, että kaikki heterotkaan eivät ole samanlaisia. Normaaliksi määritelty tarkoittaa usein sitä, minkä tiedämme olevan totuttua ja tavanomaista. On hyvä miettiä, kaventavatko ja kadottavatko ennakko-oletuksemme käsityksiämme seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta?

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvat nuoret eivät ole erilaisia oppilaina, mutta saattavat joutua syrjinnän takia eristetyksi porukasta. Tämä saattaa vaikuttaa oppimistuloksiin.

Oppilaan kohtaamisessa tärkeässä asemassa ovat avoimuus, huomaavaisuus, kuunteleminen ja aito kiinnostus häntä kohtaan hänen omassa elämäntilanteessaan.

Onko hetero-olettamus kuitenkin edelleen lähtökohta kun kohtaamme oppilaan arjessa tai koulussa? Mitä meistä jokainen voi omalta osaltaan tehdä, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus voisivat toteutua yhteiskunnassa.

Kulttuurin vaikutus seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen rooleihin

Tyttöjä ja poikia kasvatetaan pienestä pitäen hienovaraisesti naisen ja miehen rooleihin. On poikien ja tyttöjen värit, lelut, leikit ja ammatit. Mainonta ja lastenohjelmat vahvistavat rooleja. Perinteiset sukupuoliroolit liittyvät läheisesti heteronormatiivisuuteen.

Roolikasvatus jatkuu nuorille suunnatuissa ohjelmissa. Nuoria kiinnostavat reality-ohjelmat ovat esimerkki tästä. Media tarjoaa nuorille miehille rooleja toimijoina ja päättäjinä. Naisten rooliksi jää suojeltavana ja autettavana oleminen. Prinssi saa prinsessansa, vai onko näin? Luokassa on hyvä keskustella median sukupuolirooleista.

Sukupuolisensitiivisyys työkalu seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen käsittelyyn

Sukupuolisensitiivisyys on oiva työkalu seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen monimuotoisuuden avaamiseksi nuorten kanssa. Aikuisen tehtävä on tukea nuoren oikeutta määritellä itse itsensä niin sukupuolen kuin seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Nuori tarvitsee aggression tunnetta uhmatakseen perinteisiä rooleja ja pystyäkseen tekemään itsenäisiä valintoja oman itsensä parhaaksi.

Vahva usko perinteisiin sukupuolirooleihin voi vähentää nuoren omaa keinovalikoimaa kiperissä ja hankalissa tilanteissa. Hän saattaa kokea, että sukupuolensa vuoksi hän ei voi valita tiettyä toimintamallia tai itselleen sopivampaa ratkaisua ympäristön paineen vuoksi.

Myös nuorten omassa kulttuurissa pojilta ja tytöiltä odotetaan usein tietynlaista käyttäytymistä ja suhtautumista asioihin. Esimerkiksi pojan voi olla vaikea kertoa balettiharrastuksestaan koulukavereille.

Tytöille nykykulttuuri asettaa kauneusihanteita, joihin tulee pyrkiä. Ihanteissa yhdistyvät nuoruus, laihuus ja seksikkyys. Kauneusihanteet synnyttävät helposti riittämättömyyden tunteita. Oma keho ei riitä, vaan sitä on alituisesti muokattava ja kontrolloitava. Omalle sukupuolelle epätavanomaisista ratkaisuista voi seurata kiusaamista, häirintää, eristämistä ryhmästä tai jopa väkivaltaa.

Nuori saattaa joutua puolustamaan omia rajojaan, mikä vaatii hyvää itsetuntoa. Nuoruusiässä itsetunto on vasta kehittymässä, eikä nuorella välttämättä vielä ole riittävää kykyä rajojensa puolustamiseen.

Jokaisen aikuisen on hyvä harjoitella sukupuolisensitiivisyyttä, jotta hän ei omilla asenteillaan rajoita nuoren kokeilevaa etsintää ja valinnanvapautta. Harjoittelu auttaa myös aikuista havaitsemaan omia seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen liittyviä sokeita pisteitä.

Identiteetti, minäkuva ja itsetunto

Identiteetti tarkoittaa psykologiassa ihmisen yksilöllistä käsitystä itsestään. Identiteetin perustana ovat ihmisten omat persoonalliset ominaisuudet, jotka voivat muuttua tai kehittyä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

Nuorella on monia mahdollisuuksia määritellä itsensä. Hän voi määritellä itsensä kaveriporukan tai harrasteryhmän jäsenenä, tietyn sukupuolen edustajana, jonkin maantieteellisen alueen asukkaana tai perheensä jäsenenä. Nuori kokeilee eri vaihtoehtoja, sitoutumatta erityisesti mihinkään. Käsitys itsestä vaihtelee, eivätkä haaveet aina ole realistisia.

Tähän saattaa liittyä nuoruusiässä myös kyseenalaistamattomuutta. Nuori muuttaa itseään kyseenalaistamatta sitä, mitä häneltä pyydetään tai odotetaan. Identiteetti voi olla silloin lainattu.

Identiteetin kehittymisen edellytyksenä ovat mahdollisuudet kokeilla ja valita erilaisia asioita, ajatusten ja ajatusmaailmojen pohtiminen. Nuori etsii identiteettiään, eikä kriiseiltä voi välttyä.

Aikuinen, jolla on vahva ja kypsä identiteetti, pystyy toteuttamaan itseään ja elämään sopusoinnussa itsensä, valintojensa ja arvojensa kanssa kaikilla elämänalueilla. Identiteetistä löytyy myös joustavuutta ja muutosten sietokykyä esimerkiksi seksuaalisuuden ja sukupuolen suhteen.

Minäkuva eli minäkäsitys vastaa kysymykseen millainen minä olen. Toisaalta se vastaa myös kysymykseen: mikä minusta voi tulla? Se on käsitys omasta itsestä ja suhteesta ympäröivään maailmaan. Nuori on vielä vieras itselleen ja minäkuva kehittyy ja muuttuu, kun nuori saa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa palautetta omasta persoonastaan ja toiminnastaan.

Itsetunto eli omanarvontunne kertoo siitä, millä tavoin nuori arvostaa itseään. Se on oman itsensä hyväksymistä ja omiin mahdollisuuksiin uskomista. Nuori tietää omat vahvuutensa, mutta kykenee samaan aikaan tunnistamaan myös omia heikkouksiaan. Nuorella, jolla on hyvä itsetunto, ei ole tarvetta alistaa muita ja hän sietää myös riittävän hyvin pettymyksiä.

Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen kokemuksen vuoksi

Yhdenvertaisuuslaissa on määritelty, että ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se tosiseikkaan vai oletukseen. Tasa-arvolaki puolestaan kieltää syrjinnän sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella.

Syrjitty nuori voi sisäistää kielteiset käsitykset osaksi minäkuvaansa

Nuorella ei ole aikuisen valmiuksia kohdata syrjintää ja erilaiseksi määrittelyä. Mikä tahansa erilaisuus voi aiheuttaa syrjintää. Nuori voi käsitellä syrjintää piiloutumalla ja sisäistämällä kielteiset käsitykset osaksi minäkuvaa. Sisäistetty itsesyrjintä voi jatkua aikuisuudessa ja näkyä esimerkiksi omien tunteiden ja kokemusten torjuntana ja tukahduttamisena, liiallisena kiltteytenä sekä itseen suunnattuna aggressiona eri muodoissaan.

Syrjintään liittyy usein alistaminen, välinpitämättömyys tai ryhmästä torjuminen. Syrjintä voi kohdistua mihin tahansa inhimilliseen ominaisuuteen. Syitä voivat olla esimerkiksi sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen.

Nuorella saattaa olla jo varhaislapsuudesta erilaisuuden kokemuksia sekä ulkopuolisuuden tunteita. Nuori voi sisäistää ympäristön, kasvattajien ja toisten nuorten kielteiset asenteet. Itsearvostus ja kyky puolustautua saattavat heikentyä ja identiteetti stigmatisoitua. Tämä saattaa jatkua seurustelusuhteissa itseilmaisun ongelmina, tunteiden kontrolloimisena sekä vaikeutena avautua muille ihmisille.

Syrjintä voi aiheuttaa masennusta, päihteiden käyttöä ja eristäytymistä. Tämä usein vaikuttaa koulunkäyntiin ja oppimistuloksiin. Tutkimusten mukaan sekä itsemurha-ajatukset että -yritykset ovat homoilla heteroverrokkeja yleisempiä, etenkin pojilla ja nuorilla miehillä. Onko tämän taustalla syrjintää? Nuoruusiässä tyttöjen ja nuorten naisten on poikia ja nuoria miehiä helpompi luoda tunnesuhteita ja osoittaa tunteita toisiaan kohtaan.

Nuori on voinut syrjimisen seurauksena traumatisoitua ja siksi välttelee tilanteita, joissa voisi joutua syrjityksi tai torjutuksi. Nuori joutuu koko ajan olemaan valppaana, mikä aiheuttaa sekä psyykkistä että fyysistä stressiä. Nuoresta opittu yksin selviytymisen strategia voi heikentää luottamuksen rakentumista ihmissuhteissa.

Nuori tarvitsee vanhempien ja aikuisten tukea oman seksuaalisen suuntautumisensa ja/tai sukupuolensa etsinnässä sekä laajemmin moninaisuuden hyväksymistä ja arvostamista yhteiskunnassa. Koulu on paikka, jossa on hyvä mahdollisuus toimia mallina yhdenvertaisuuden toteutumiselle ja toteuttaa yhdenvertaisuutta.

Näkymättömyys

Omaan sukupuoleen liittyvä sisäinen kokemus, joka aiheuttaa nuoressa hämmennystä, saattaa tehdä hänet muille ikään kuin näkymättömäksi. Nuorisotutkimusseuran ja Setan Hyvinvoiva sateenkaarinuori -hankkeen tutkimustulosten mukaan sateenkaarinuorilla on kokemuksia sekä näkymättömyydestä että suoranaisesta syrjinnästä.

Sateenkaarinuoria ovat esimerkiksi transnuoret, muunsukupuoliset ja intersukupuoliset nuoret sekä lesbo-, homo- ja binuoret. Sateenkaarinuorten yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää yhteiskunnan kaikkien osa-alueiden huomiointia ja toimenpiteitä.

Lapsi tai nuori voi samaistua täysin tai osittain toiseen sukupuoleen, mihin hänet on syntymähetkellä määritetty kuuluvaksi. Kyseessä voi olla myös ohimenevä kausi. Osa pojista on omalta peruspersoonaltaan enemmän feminiinisiä, osa tytöistä maskuliinisia. Transgendernuori ei tunne kuuluvansa kumpaankaan biologiseen sukupuoleen.

Lapsi tai nuori alkaa kärsiä olotilastaan yleensä koulu- tai murrosikäisenä. Lasta kohtaan sukupuoliodotukset ovat yleensä väljiä, mutta nuorelta odotetaan usein sukupuolen mukaista käytöstä.

Nuoren voi olla vaikea jäsentää ja sanoittaa kokemustaan

Nuori voi tuntea voimakasta itseinhoa, pettymystä itseensä ja kokea ruumiinsa epämuodostuneeksi. Nuoren voi olla vaikea jäsentää omia kokemuksiaan ja löytää niille sanoja. Nuori tarvitsee selviytymiskeinoja pystyäkseen elämään esimerkiksi jatkuvan sukupuoliristiriidan kanssa. Niitä voivat olla kehotietoisuuden häivyttäminen jatkuvalla toiminnalla tai fantasiamaailmaan vetäytymisellä. Nuori voi peitellä kehoaan ja yrittää muokata sen sukupuolipiirteitä esimerkiksi urheilulla ja rankalla ruokavaliolla. Selviytymiskeinot voivat vaarantaa nuoren kehitystä.

Miten kouluyhteisö voi antaa sosiaalista tukea?

Nuorten mukaan oppilasyhteisön arkikohtaamiset ovat tärkeätä sosiaalista tukea. Ihminen peilaa ja rakentaa omaa identiteettiään sosiaalisten kohtaamisten ja vuorovaikutuksen kautta. Nuoret tulevat nähdyksi muun muassa sukupuolensa, kulttuuritaustansa tai seksuaalisen tyylinsä kautta.

Oppilaat muodostavat omia yhteisöjään, jotka paitsi lukevat sisäänsä, myös rajaavat ulkopuolelle. Oppilaiden välinen vuorovaikutus näkyy muun muassa väli- ja ruokatunneilla. Nuoret tarkkailevat toisiaan ja miettivät asemaansa ryhmässä. Yhdessäolo ja hyväksynnän saaminen on toisinaan tärkeämpää kuin arvosanat. Sosiaalinen pääoma karttuu ja mahdollistaa uusia kohtaamisia.

Se, että ihmiset toimivat samassa tilassa ja fyysisesti lähellä toisiaan, ei automaattisesti synnytä yhteisöä. Myönteisen vuorovaikutuksen kehittäminen edellyttää luottamusta, kuuntelua ja avointa keskusteluilmapiiriä. Koulun yhteisöllisyyden kehittäminen on koko koulun asia. Kaikkien oppilaiden hyvinvointia edistää asioiden muuttamiseksi yhdenvertaisemmaksi ja tämä pitää ottaa vakavasti.

Yhdenvertaisuutta edistävä koulu on kannatteleva, mukaan houkutteleva ja yhteisöllinen. Kunnioittava kohtaaminen, kiinnostuksen osoittaminen sekä oppilaiden arvostaminen ja luottamus heitä kohtaan ovat osa toimivaa koulua.

Ryhmäyttäminen ja ulossulkemisen vastustaminen tärkeätä kouluyhteisössä

Ryhmätoiminnan tukeminen ja ryhmäyttäminen ovat luonteva osa koulun toimintaa ja eristämisen ja ulos sulkemisen vastustaminen sen toinen puoli. Uuden opetussuunnitelman mukaan oppilas pääsee yhä enemmän suunnittelemaan omaa opiskeluaan. Opettaja on myös kanssaoppija, jonka tehtävä on, organisoinnin ja opettamisen lisäksi, tukea oppilasta tasapainoiseen kehitykseen.

Koulukirjastoilla on mahdollisuus lisätä ihmisten tietoa hlbt-ihmisistä (homot, lesbot, biseksuaalit, transihmiset ja intersukupuoliset) laittamalla esille nk. sateenkaarihyllyt kuten moni kirjasto on jo tehnyt. Kirjallisuus voi olla sukupuoli-identiteettiään pohtivalle nuorelle mahdollisuus saada tietoa, tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin ja löytää positiivisia esikuvia.

Pelko kiusatuksi tulemisesta on todellista

Pelko on luonnollinen, selviytymistä tukeva tunne. Se on myös tunne, joka liittyy tavallisesti todellisen ulkoisen vaaran havaitsemiseen. Tyypillisiä oireita ovat sisäinen jännitys, varovaisuus ja levottomuus. Pelko voi olla niin voimakas, kauhun tai paniikin tunne, että se rajoittaa henkilön elämää, tällöin puhutaan fobiasta.

Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta ovat ryhmäilmiö ja ryhmäsuhteiden ongelma. Kiusaamiseen ei uskalleta puuttua puolustamalla kiusattua, koska pelätään, että voidaan itse joutua kiusatuksi ja oma sosiaalinen status laskisi. Kiusaaminen on ongelma kaikille.

Nuori voi myös itse henkilökohtaisesti pelätä homoseksuaalisuutta. Hän saattaa peittää pelon esimerkiksi voimakkaan vihamielisyyden taakse. Seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvia halveksitaan ja heihin kohdistetaan vihaa. Taustalta voi löytyä epävarmuutta omasta seksuaalisesta identiteetistä. Joskus pelon tunteet voivat kätkeytyä esimerkiksi jatkuvaan suorittamiseen ja täydellisyyden tavoitteluun koulutyössä.

Perusopetuslaki säätää opetukseen osallistuvalle oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Turvallisuudella tarkoitetaan niin fyysistä kuin henkistä turvallisuutta eli sitä, ettei koulussa tarvitse pelätä. Lisäksi laki velvoittaa kouluja laatimaan suunnitelman kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi.

Kiusaamisen ehkäisyyn tarvitaan selkeät toimintamallit

Kiusaamista ehkäistään luomalla selkeät toimintamallit kiusaamisen ehkäisyyn ja tilanteisiin puuttumiseen. On myös tärkeää tunnistaa niin sanotut epäviralliset normit, joiden mukaan kukaan ei uskalla puolustaa kiusattua tai asettua avoimesti vastustamaan kiusaamista, vaikka kokisi sen oikeaksi. Kiusaamisen ilmiantamistakaan ei usein hyväksytä.

On tärkeää, että koko koulun henkilökunta sitoutuu asiaan ja heillä kaikilla on kiusaamisen vastainen asenne. Kaikki voivat vaikuttaa myös epävirallisiin normeihin.

Yhteisesti oppilaiden kanssa on päätettävä, ettei kiusaamista hyväksytä, sovittava siitä aiheutuvat seuraukset ja pidettävä niistä kiinni. Tavoitteena on saada aikaan sellaiset viralliset ja epäviralliset normit, jotka estävät kiusaajaa saamasta ryhmän arvostusta. Oppilaita pitää kannustaa pitämään huolta toisistaan, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi.

Oppilas, joka kokee pelkoa, oirehtii ja muuttaa käyttäytymistään monella eri tavalla. Toisaalta mitkään yksittäiset oireet tai käyttäytymisen muutokset eivät sinänsä varmasti kerro kiusatuksi joutumisesta.

Tyypillisiä käyttäytymismuutoksia kiusatulla:

  • haluttomuus mennä kouluun
  • runsaat poissaolot
  • nuori muuttuu vetäytyneeksi ja hiljaiseksi
  • nuoren itseluottamus häviää.

Stressi, ärtyneisyys, ahdistus ja ruokahalun sekä unen muutokset ovat myös tyypillisiä oireita.

Nuori voi yrittää muokata kehon sukupuolipiirteitä jatkuvalla ja pakonomaisella urheilulla tai ankaralla ruokavaliolla. Hän kieltäytyy vastaamasta, kun aikuinen kysyy asiasta. Nuoren valitsemat selviytymiskeinot voivat vaarantaa hänen kehityksensä.

Oppilas, joka on menneisyydessään joutunut kiusatuksi esimerkiksi oman seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi, voi kokea pelkoa nykytilanteissa, jotka muistuttavat menneestä. Menneisyydessä koetut pelot voivat myös muuntua uudenlaiseen muotoon.

  • Miten opettaja voi auttaa nuorta, joka on joutunut syrjityksi, kiusatuksi tai hän kokee pelkoa oman seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuolen kokemuksensa vuoksi?

Ajatteletko itse näin?

"Nuoren kanssa ei sovi puhua seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuolen kokemiseen liittyvästä kiusaamisesta tai syrjinnästä, koska hän vain ahdistuu siitä."

Päinvastoin. Kysyminen kertoo nuorelle, että aikuisella on valmius kohdata rankkoja asioita, olla rinnalla ja tukea.

"Seksuaalisuus on yksityisasia, josta ei sovi kysellä."

Päinvastoin. Nuoren seksuaaliseen kokemusmaailmaan voi liittyä hankalia tilanteita ja kokemuksia. Kysyminen on tärkeä viesti siitä, että tapahtuneesta tilanteesta tai kokemuksesta voi puhua ja apua on tarjolla.

"Tilanne vain pahenee, jos alan kaivella ikäviä asioita."

Jos nuori haluaa kieltää asian ja olla puhumatta, hän tekee sen joka tapauksessa. Puhumattomuus vain ruokkii kieltämisen kehää.

"Kuulin tai ymmärsin varmaan väärin. En osaa kuitenkaan tehdä mitään, antaa olla."

Vihjeen ohittaminen kertoo nuorelle, ettei aikuinen aio kohdata sitä, mitä nuoren on itse pakko kestää kokemuksena ja raskaana muistona.

"Kyllä nuori olisi kertonut jollekulle toiselle, jos hänelle olisi tapahtunut jotain."

Vastuun pakoilu ja muille sysääminen ovat piittaamatonta toimintaa. Jos nuori uskoutuu sinulle, hänellä on erityisluottamus sinua kohtaan.

Toimi näin

Älä käännä selkääsi nuorelle, kun havaitset, että kaikki ei ole hyvin.

Tilanteesta kertominen on usein vaikeaa sen aiheuttaman häpeän vuoksi. Pysähdy kuuntelemaan, äläkä mitätöi sitä mitä nuori kertoo.

Puutu kiusaamiseen heti, se on sinun tehtäväsi.

  • Kerro nuorelle, että voit ottaa yhteyden hänen vanhempiinsa tai huoltajiinsa.
  • Sovi nuoren kanssa, mikä on hyvä ja turvallinen tapa edetä asiassa ja lähestyä vanhempia tai huoltajia.
  • Seuraa tilannetta valppaana ja toimi nuoren luottohenkilönä. Nuori saa mahdollisuuden puhua asioistaan ja sinä saat mahdollisuuden auttaa häntä muunkin avun piiriin.
  • Osoita omalla käytökselläsi, että arvostat itseäsi ja toisia ihmisiä.

Muita tukevia toimenpiteitä

  • Voisiko koululla olla postilaatikko, johon kuka tahansa saa tehdä ilmoituksen kiusaamistapauksesta?
  • Tukioppilaat voivat havainnoida kiusaamista ja ilmoittaa siitä opettajille.
  • Vanhemmat tai vanhempainyhdistykset voivat olla aktiivisia kiusaamisen vastaisessa työssä.

Vanhempien kanssa on tärkeää käsitellä seksuaalista suuntautumista ja sukupuolen kokemusta teemana, ei vain kiusaamista yleisesti, vaan normikriittisesti eri syrjintäperusteita tarkastellen.

  • Miten aikuisten asenteet heijastuvat koulun arkeen tai esimerkiksi harrastuksiin?
  • Millä välineillä lapset ja nuoret voivat puolustautua esimerkiksi rasistisia tai transpelkoista kiusaamista vastaan?

Kriittistä pohdintaa myönteisesti

Asenteet rakentuvat uskomuksista ja tunteista. Asenteiden muuttaminen vaatii työtä tietojen, tunteiden ja toiminnan tasolla. Mikäli asenteesi opettajana vaatii tiedostamisen lisäksi korjaamista, tee se, jotta nuoren kohtaaminen tapahtuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Tunnista ja tunnusta myös omat rajasi. Työskentely emotionaalisella tasolla on oleellisen tärkeää.

Nuorella saattaa olla monia ristiriitaisia tunteita omaa sukupuolta ja esimerkiksi seksuaalista suuntautumistaan kohtaan. Nämä ristiriidat ja tunteet ovat usein lähtöisin yhteiskunnan asenteista ja arvoista. On paljon epävarmuutta, jota nuori joutuu sietämään, mutta ei hänen ei tarvitse alistua sille. Nuorella voi olla menetyksiä, surua ja kärsimystä, jotka ovat liittyneet seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuolen kokemukseen. Hän on voinut kääntää aggression itseään vastaan, sisäänpäin.

Nuori saattaa kokea voimakasta ristiriitaa ja ahdistusta oman uskontonsa opetusten ja oman kokemuksensa ja identiteettinsä välillä. Opetuksessa on hyvä tutustua eri uskontojen ja etnisten yhteisöjen käsityksiin seksuaalisuudesta ja sukupuolesta.

Tärkeätä on nostaa esiin monille uskonnoille ja yhteisöille yhteisiä teemoja, kuten ihmisyys, rakkaus, armo, anteeksianto sekä toivo. Nuori voi löytää uudenlaisen ja voimaannuttavan merkityksen omalle elämäntarinalleen uudessa valossa.

Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat aina osa laajempaa elämän kokonaisuutta ja aina mukana todellisuudessa, jossa elämme.

Ongelmien ja haasteellisten tilanteiden pohtiminen ja ratkaiseminen on kaikkien siihen osallistuvien yhdessä oppimista ja osa identiteettityötä, vaikka fokuksessa on aina nuori ja hänen tilanteensa.

Opettajalla on myös mahdollisuus oppia uutta omasta sukupuolestaan ja seksuaalisuudestaan ja niiden suhteesta yhteiskuntaan.

Nuoren seksuaalisuuden voi kohdata mahdollisuutena ja voimavarana

Ajattelutavan muuttaminen on aina mahdollista. Kieli, jota käytämme, luo maailmaa ja todellisuutta. Ajattelutavan muutos edellyttää, että ammatti-ihmisellä on halu tunnistaa ja tunnustaa kulttuuriin sidoksissa olevat uskomukset ja rohkeus ajatella niin kuin itse näkee seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden.

Hän ottaa toiminnassaan huomioon nuoren sukupuolen ja seksuaalisuuden mahdollisuutena ja voimavarana, ei uhkana. Ilo ja myönteisyys ovat myös osa arkea.

"Ei tämä nyt välttämättä niin iso asia ehkä olekaan, anna mennä vaan!" on rohkaiseva kommentti ja moni nuori näin myös kokee ja toimii.

Ei ole tarpeellista hätääntyä tai antaa yksioikoisia selityksiä sille, että ongelmat johtuvat jollakin tavalla seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolen kokemuksesta. Hyvä ohje, on tämä autenttinen kommentti: "Voidaan olla ihan homona, ilman, että se nyt kauheasti vaikuttaa asioihin".

Tiedoilla, taidoilla ja harjoittelulla on merkitystä siinä, miten käsitys omasta ja toisten sukupuolesta ja seksuaalisuudesta muodostuvat. Tätä voidaan kutsua elämäntaidoksi. Melkeinpä jokainen aikuinen on oppinut ymmärtämään omaa seksuaalisuuttaan, yksin tai yhdessä kumppanin kanssa.

Lisäksi monet ajankuvaan liittyvät tiedonlähteet, kuten internet tai mainokset, luovat kuvaa siitä, mitä meidän odotetaan olevan seksuaalisina olentoina.

Tieto lisää ymmärrystä seksuaalisuuden moninaisuudesta

Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus voi olla haaste, joka saattaa horjuttaa joidenkin henkilöiden tai yhteisöjen käsitystä todellisuudesta. Moninaisuuden kieltäminen tai määritteleminen epänormaaliksi tavaksi elää, on raskas vaihtoehto ja elämäntaidon kehittymisen este.

Väestöliitossa tehdyn kliinisen työn kokemuksen mukaan tiedon lisääntyminen ei lisää tuskaa, vaan lisää ymmärrystä moninaisuudesta.

Tietolähteitä:

  • omat kokemukset
  • keskustelut läheisten ja ammatti-ihmisten kanssa
  • elokuvat, televisio-ohjelmat ja internet
  • sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen itse tuottama tieto.

Vaikka tietoa on saatavilla runsaasti, se ei aina tunnu tavoittavan oppilaiden kanssa työtä tekeviä henkilöitä.

  • Onko käsitys sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta linjassa käytännön kanssa?
  • Onko hetero-olettamus kuitenkin edelleen lähtökohta arjen kohtaamisissa tai vastaanotolla asiakkaan kanssa?

Omaa sukupuolta ja seksuaalisuutta koskeva tieto ja kokemuksen ymmärtäminen ovat perusta sille, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus voisivat toteutua yhteiskunnassa.

Omaehtoinen ihminen kykenee kriittisesti arvioimaan toisen ihmisen, ryhmän ja yhteisön käsityksiä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta. Hänellä on kyky toimia ja tehdä päätöksiä oman harkintansa mukaan. Hänellä on oikeus olla oma itsensä.

Salaisuuden kanssa eläminen

Heteroseksuaalisesta suuntautumisesta tai mies- ja naissukupuolesta jollain lailla poikkeava kokemus on usein salaisuus. Esimerkiksi intersukupuolisuutta on saatettu salata lapselta tai nuorelta itseltään pitkiäkin aikoja. Toisaalta nuori itse on usein salannut intersukupuolisuuttaan muilta ihmisiltä ja salaa sitä edelleen. Tähän on monia syitä.

Miten salaisuuden kanssa eläminen onnistuu? Kuinka nuori selviää kehitystehtävistään ja lisäksi oman seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuolensa kokemuksesta?

Seksuaalisuus on sosiaalisissa tilanteissa usein huomaamatta esillä. Nuori törmää arjessa tilanteisiin, joissa salaisuuden säilyttääkseen, hän voi joutua tekemään todella vaikeita päätöksiä ja toimimaan vastoin omaa itseään tai parastaan.

Salaisuudet ovat sosiaalisiin suhteisiin liittyviä valintoja. Joskus salaisuuksien ylläpitämiseen liittyy pelko hylätyksi tulemisesta tai epäasiallisesta kohtelusta, kuten kiusaamisesta tai syrjinnästä. Toisinaan nuori ei vain ole löytänyt oikeita sanoja, joilla salaisuudesta voisi kertoa. Joku päättää olla kertomatta kenellekään. Salaisuuden kanssa eläminen kuormittaa, enemmän tai vähemmän.

Seksuaaliset salaisuudet voivat tehdä psyykkisten ongelmien, häpeän ja syyllisyyden tunteiden lisäksi fyysisesti sairaaksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä enemmän henkilöllä on seksuaalisuuteen liittyviä salaisuuksia, sitä huonommin hän voi.

Salaisuuksien kanssa eläminen aiheuttaa usein stressiä, salaisuuksien paljastaminen voi tehdä ihmisen terveemmäksi. Nuori saattaa yliarvioida oman kykynsä selvitä yksin salaisuuden kanssa. On tärkeää, että nuorella on mahdollisuus kertoa salaisuudestaan tai salaisuuksistaan luotettavaksi kokemalleen henkilölle, ehkä juuri sinulle.

Kaapista ulostulon merkitys

Nykykäsitys on, että lapsella on oikeus kasvaa oman identiteettinsä mukaiseen sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Kasvusuunta jätetään nykyisin pääsääntöisesti avoimeksi ja lasta tai nuorta autetaan sietämään epäselvää tilannetta.

Kasvu etenee portaittain ja muokkaantuu vuorovaikutuksessa perheen ja ympäristön kanssa. Aikuisten suhtautuminen seksuaalisuuteen ja seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuteen rakentaa tätä kuvaa.

Nuori ei voi valita seksuaalista suuntautumistaan eikä sukupuoltaan. Nuori voi samaistua täysin tai osittain toiseen sukupuoleen kuin siihen, mikä on hänen biologinen sukupuolensa. Kyseessä voi olla myös ohimenevä vaihe tai persoonaan liittyvä pojan feminiinisyys, tytön maskuliinisuus tai androgyynisyys.

Omien kokemusten turvallinen jakaminen aikuisen kanssa auttaa nuorta

Turvallinen kokemuksen jakaminen aikuisen kanssa auttaa nuorta jäsentämään kokemustaan. On hyvä yhdessä pohtia myös avoimuutta. Nuori, jolla on ollut useita hylkäämisen kokemuksia, jolla on heikko itsetunto ja jolta puuttuu turvallinen sosiaalinen verkosto, tarvitsee apua sen pohtimisessa kenelle kannattaa avautua.

Perheen yksi tehtävä on tarjota lapselle tai nuorelle mahdollisuus harjoitella tunnevuorovaikutustaitoja. Jos lapsi tai nuori ei voi ilmaista itseään juuri sellaisena kuin on, voi perheen aikuisten ja lapsen tai nuoren välille muodostua kuilu.

Tunnetason etääntyminen saattaa jäädä tavaksi toimia myös aikuisena ja haitata esimerkiksi parisuhteen muodostumista tai syvempää kehittymistä.

Perheen aikuisilta saatu tuki on siis tärkeää ja toisaalta myös aikuiset tarvitsevat tukea, mikäli heissä herää esimerkiksi avuttomuuden ja pelon tunteita. Tilanne voi luoda ristiriitoja esimerkiksi perheen uskonnollisen arvomaailman ja lapsen tai nuoren kokemuksen välille. Lapsen tai nuoren vastuulle ei voi jättää tämän ristiriidan ratkaisua.

Luova itseilmaisu ja omaksi koetun seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolen todeksi eläminen tukee identiteettikehitystä.

Suuri osa nuorista hakee tietoa ja apua vanhempien tai perheen aikuisten tietämättä, sillä pelko torjutuksi tulemisesta tai jopa hylkäämisestä estää kertomisen.

Salaisuus ahdistaa, paljastuminen pelottaa ja seurauksena on usein eristäytyminen muista oman ikäisistä. Masennus ja vaikeudet koulussa ovat tyypillisiä ongelmia. On tärkeää uskaltaa kysyä nuorelta homouteen liittyvistä kielteisistä kokemuksista. Vahvoista pahanolon tunteista, itsetuhoisista ajatuksista tai teoista, väkivallan uhasta tai kokemuksesta on kysyttävä ja tarvittaessa tehtävä lastensuojeluilmoitus.

Tärkeää on siis kuunnella nuoren huolia ja käydä läpi selviytymiskeinoja ja tukiverkostoja, sekä tukea nuoren itseilmaisua. Ulostulosta annetaan usein liian dramaattinen kuva. Ihanteellisinta on, jos nuoren ympärillä on arvostava ja kannatteleva yhteisö, niin, että tietoon suhtaudutaan luontevasti.

Tietoa, tukea ja palvelua

Vaikka yleiset asenteet ovat muuttuneet myönteisemmäksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan, nuori voi tarvita monipuolista apua. Koulussa heitetty raju "homo- tai transläppä", vaikeuttaa omasta itsestään kertomista.

Nuorella pitäisi aina olla mahdollisuus kääntyä luotettavan aikuisen puoleen. Se voi olla koulun terveydenhoitaja tai opettaja.

Nuorille on tarjolla erilaisia palveluja ja opettajille on tarjolla materiaalia oppituntien sisällön monipuolistamiseksi.

Oppitunnilla voi tutustua Sinuiksi-hankkeeseen, joka tarjoaa tuki- ja neuvontapalveluita kaikenikäisille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Sinuiksi-hankkeelta on valmistumassa opas sateenkaari-ihmisten onnistuneeseen ulostuloon.

Nuorille on tarjolla vertaisryhmiä eri paikkakunnilla, sekä myös seksuaalivähemmistöille suunnattuja nuorisotiloja. Oppitunnilla voi tutustua netin kautta vertaisryhmien toimintaan.

Seta ry on asiantuntijajärjestö, joka kouluttaa eri ammattilaisia sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta. Setan nuorisotyö on tuottanut yhdessä opiskelijajärjestöjen kanssa normikriittisen käsikirjan työkaluksi yhdenvertaisemman koulun kehittämiseksi.

Setan jäsenjärjestöillä on noin 15:lla eri paikkakunnalla nuorten vertaisryhmätoimintaa, joihin nuoret voivat osallistua vapaasti. Tarkemmat tiedot ryhmistä löytyvät Setan nettisivuilta kohdasta "Nuoret". Setan yhteydessä toimii myös Transtukipiste, joka tarjoaa sosiaalipalveluja sukupuolivähemmistöille ja heidän läheisilleen.

Setan materiaalipankista löytyy tietoa Setan tarjoamista koulutuksista, nuorille suunnattua tietoa seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuolen moninaisuudesta ja muun muassa opetus-dvd. Setan ja Nuorisotutkimusseuran yhteinen Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämishanke Hyvinvoiva sateenkarinuori on tuottanut kaksi tutkimusta, joihin on hyvä tutustua opetusta suunniteltaessa.

Materiaalia

Video Moninaisuus on meissä (2012) Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus nuorten elämässä -dvd. (tekstitykset Youtubessa ja dvd:llä myös ruotsiksi, englanniksi ja suomeksi). Video on suunnattu kaikenikäisille nuorille ja aikuisille.

Muu, mikä? Sukupuolivähemmistönuorten visio 2020 Annat, vad? – Könsminoritetsungdomars Vision för 2020 None of the above – Young Transgender and Intersex People´s Vision for 2020.Teksti löytyy Setan verkkosivuilta.

Tarinoita sukupuolen moninaisuudesta lapsille ja nuorille -sarjakuva-albumi. Itse tulostettava versio netistä.

Lähteet

Friedman R. C., Downey J. I. (2002). Sexual Orientation and Psychodynamic Psychotherapy. Sexual Science and Clinical Practice. Columbia Univercity Press, New York.

Drescher J.Psychoanalytic Therapy &The Gay Man. 2001.Roudledge.

Jämsä J.(toim.) (2008). Sateenkaariperheet ja hyvinvointi. Käsikirja lasten ja perheiden kanssa työskenteleville. PS-Kustannus.

Tuovinen L., Stålström O.,Nissinen J., Hentil J. (toim.).(2011). Saanko olla totta. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. Gaudeamus.

Vilkka H. (2010). Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen. PS-Kustannus

Luento: Nissinen J. (2014). Luento. Homo- ja biseksuaalisuuden huomioon ottaminen terapiassa. Väestöliitto, seksuaalineuvojakoulutus.

Videot

Video

Mitä tarkoittaa seksuaalisuuden suuntautuneisuuden moninaisuus? Asiantuntijana Anders Hulden Väestöliitosta.

Video

Mitä tarkoittaa sukupuolen moninaisuus? Asiantuntijana Anders Hulden Väestöliitosta.

Video

Syrjintä, näkymättömyys ja pelko. Nuori kertoo -Aino Kanneljärven opistosta. Vertaisvideo.

Video

Kaapista ulos? Asiantuntijana Anders Hulden Väestöliitosta.