FINRISKI-laskurilla voit laskea riskisi sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön seuraavan kymmenen vuoden aikana. Laskuri kertoo sairastumisriskisi prosentteina.

Laskurin käyttö ja tulokset

Syötä arvot alla olevaan laskuriin kirjoittamalla arvot laskurissa näkyviin kenttiin. Tulokset ilmestyvät sivulle, kun kaikki tiedot on syötetty lomakkeeseen.

Tarkemmat ohjeet ja tulosten tulkinta, katso

Ohjeet ja tulosten tulkinta

Miten käytän FINRISKI-laskuria?

Arvojen syöttäminen:

Täytä FINRISKI-laskuriin

  • sukupuolesi
  • ikäsi
  • kokonaiskolesteroliarvosi
  • HDL-kolesteroliarvosi
  • tupakoitko tällä hetkellä
  • systolisen verenpaineesi arvo (korkeampi arvo kahdesta verenpainearvosta, matalampi on diastolinen verenpaine)
  • sairastatko diabetesta (aikuis- tai nuoruusiän diabetes)
  • onko jompikumpi vanhemmistasi sairastanut sydäninfarktin alle 60-vuotiaana
  • onko jompikumpi vanhemmistasi sairastanut aivohalvauksen alle 75-vuotiaana.

Voit syöttää arvot kirjoittamalla arvot kenttiin.

Näet tulokset pylväsdiagrammeina sekä tekstinä niiden alla.

Miten tulkitsen laskurin tuloksia?

Laskuri laskee:

  • riskisi sairastua sydäninfarktiin
  • riskisi sairastua vakavaan aivoverenkiertohäiriöön
  • näiden yhteisen riskin eli riskisi saada jompikumpi näistä sairauksista.

Jokaisen sairauden kohdalla on kolme pylvästä ja näiden alla prosenttiluku. Jos riskituloksesi (pinkki pylväs) on yli 10 prosenttia, sinun tulisi keskustella asiasta lääkärisi kanssa.

Prosenttilukujen selitykset:

Ensimmäinen prosenttiluku (pinkki pylväs) kuvaa omaa riskiäsi sairastua sydäninfarktiin, vakavaan aivoverenkiertohäiriöön tai ainakin toiseen näistä sairauksista seuraavan 10 vuoden aikana.

Toinen prosenttiluku (sininen pylväs) kuvaa sairastumisriskiä henkilöllä:

  • joka on sinun ikäisesi
  • joka on samaa sukupuolta kuin sinä
  • jonka riskitekijät ovat ihanteellisella tasolla:
    • kolesteroli 4,0 mmol/l (HDL-kolesterolille on käytetty arvoa 1,5 mmol/l)
    • systolinen verenpaine 110 mmHg
    • ei tupakoi
  • joka ei sairasta diabetesta
  • jonka vanhemmat eivät ole sairastaneet sydäninfarktia alle 60-vuotiaana ja
  • jonka vanhemmat eivät ole sairastaneet aivohalvausta alle 75-vuotiaana.

Kolmas prosenttiluku (keltainen pylväs) kuvaa sairastumisriskiä henkilöllä, joka on sinun ikäisesi ja samaa sukupuolta kuin sinä ja jonka riskitekijät ovat vastaavat kuin sinun ikäiselläsi ja kanssasi samaa sukupuolta olevalla suomalaisella.

Nuorilla henkilöillä sairastumisriski on hyvin matala. Voit arvioida riskitekijöiden muutoksen tarvetta laittamalla iäksesi 60 vuotta tai vertaamalla riskiäsi samanikäiseen henkilöön ilman riskitekijöitä. Mitä matalampi riskitekijätasosi on, sen parempi.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ja ehkäisy

Mihin laskuri on tarkoitettu?

FINRISKI-laskuria voivat käyttää sekä terveydenhuollon ammattilaiset että kaikki terveydentilastaan kiinnostuneet kansalaiset.

Terveydenhuollon ammattilaiset voivat käyttää laskuria potilaiden sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskin arvioinnin tukena.

Kun ammattilainen arvioi tarvetta potilaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden (kohonnut verenpaine ja korkea kolesteroli) hoitoon, hän tekee sen arvioimalla kokonaisriskiä Käypä hoito -suosituksen mukaisesti eikä vain yksittäisiä riskitekijöitä tarkastelemalla. Siksi päätöksiä kohonneen verenpaineen tai korkean kolesterolin hoitoon ei voi tehdä yksinomaan laskurin antaman riskinarvion pohjalta.

Potilaanhoitotarpeeseen vaikuttavat riskitekijätasojen lisäksi myös potilaan muut sairaudet ja sukuhistoria. Lääkäri tekee hoitopäätöksen potilaan riskitekijöiden, sukurasitteen ja muun terveydentilan perusteella.

FINRISKI-laskuri auttaa kokonaisriskin arvioimisessa riskitekijöiden ja sukurasitteen osalta, mutta ei huomioi esim. kaikkia potilaan liitännäissairauksia tai jo olemassa olevan sairauden astetta.

Terveydenhuollon ammattilaiset voivat käyttää FINRISKI-laskuria myös elintapamuutoksiin motivoimisessa ja elintapaneuvonnan tukena. Laskuri auttaa havainnollistamaan, miten erilaiset muuttujat vaikuttavat henkilön sairastumisriskiin.

Mihin laskuri perustuu?

FINRISKI-laskuri perustuu vuosina 1982, 1987, 1992, 2002 ja 2007 FINRISKI-tutkimuksessa tutkittujen henkilöiden riskitekijätietoihin ja sairastuvuuden seurantaan. Tutkimukseen osallistuneiden sairastuvuus- ja kuolleisuustiedot tutkimusta seuranneiden 10 vuoden ajalta on saatu kuolinsyy- ja sairaaloiden hoitoilmoitusrekistereistä.

Riskitekijätiedot tulevat FINRISKI-tutkimuksesta. Kunkin laskurissa käytetyn riskitekijän vaikutus sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen on analysoitu monimuuttujamallilla.

Riskin laskennassa huomioidaan ikä, sukupuoli, tupakointi, kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, systolinen verenpaine sekä tieto siitä, sairastaako henkilö tyypin 2 diabetesta ja onko kumpikaan hänen vanhemmistaan saanut sydäninfarktin alle 60-vuotiaana tai aivohalvauksen alle 75-vuotiaana. Näistä analyyseista on saatu kunkin riskitekijän riskikertoimet malliin, jolla henkilön sairastumisriski lasketaan.

Laskuriin tehdyt muutokset

FINRISKI-laskurin uusimmassa versiossa (versio 2.0, päivitetty 17.12.2020) on mukana kaksi uutta tutkimusaineistoa vuosilta 2002 ja 2007, sekä vanhempi 65–74-vuotiaiden ikäryhmä. Vanhempien sairastama aivohalvaus on lisätty riskitekijäksi laskuriin. Näiden muutosten myötä laskuri pystyy antamaan entistä tarkemman ennusteen sairastumisriskistäsi.

Lisätietoa

Tietoa riskitestissä käytetyistä aiheista:

Tupakoinnin lopettaminen (tupakasta vieroitus)

Kolesteroli

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Valtimotauti (ateroskleroosi)

Diabetes (”sokeritauti”)

Sydäninfarkti ja sydänkohtaus

Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)

Kirjallisuutta

  1. FINRISKI-tutkimus
  2. Vartiainen V, Laatikainen T, Jousilahti P, Peltonen M, Niiranen T, Salomaa V. Sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskin arviointi FINRISKI 2.0 -laskurilla. Suomen Lääkärilehti 2020;75:2778-2782 (laskurin uusimmassa versiossa käytetyt päätetapahtumadiagnoosit, riskitekijät ja laskentakaavat)