Suutulehduksella (stomatiitti) tarkoitetaan suun limakalvon, ikenien ja huulten tulehdusta. Yleisin suutulehdus on hiivasienen aiheuttama sammas, jota esiintyy etenkin pienillä imeväisillä. Yleisimpiä virusten aiheuttamia suutulehduksia ovat herpes- ja enterovirusten aiheuttamat tulehdukset.

Miksi imeväisen suussa on vaaleita peitteitä?

Imeväisten kielessä, poskien limakalvoilla ja suupielissä voi näkyä vaaleita peitteitä, jolloin kysymyksessä on kandidahiivan aiheuttama tulehdus eli sammas. Toisinaan tulehdus saa limakalvon punoittamaankin. Jos vaalean peitteen irrottaa esim. lusikalla, alta paljastuu niin ikään punoittava limakalvo.

Sammasta esiintyy 5 %:lla lapsista, mutta yli 1-vuotiailla se on jo harvinainen. Se on sinänsä vaaraton tulehdus, jota hoidetaan lääkärin määräämillä sienilääkkeillä. Lievissä tapauksissa voidaan käyttää neuvolan ohjeiden mukaisesti happamia hedelmätuotteita (sitruuna- tai puolukkamehua), joiden tehosta ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä. Toistuvien sammastulehdusten syynä saattaa olla se, että lapsen tuteissa ja leluissa on hiivasientä. Niiden keittäminen tai käytöstä luopuminen voi poistaa ongelman.

Millainen on herpessuutulehdus?

Jos lapsi kieltäytyy syömästä, syynä voi olla herpesviruksen aiheuttama suutulehdus. Suussa todetaan tällöin rakkuloita tai niiden jäänteitä ja turvonneet ikenet. Ikenet voivat myös vuotaa verta. Herpessuutulehdukseen liittyy usein reilu kuume. Sairaus kestää normaalisti 4–10 päivää.

Herpessuutulehdus paranee itsestään. Usein suu on kuitenkin niin kipeä, että syömisestä ei tahdo tulla mitään. Silloin lapselle on hyvä antaa sokeripitoista juotavaa, josta hän saa tarvittavan energian. Mikäli syöminen ja juominen sujuvat huonosti ja lapsi väsähtää, on syytä ottaa yhteys lääkäriin. Herpesvirusinfektioihin tehoava asikloviiri lyhentää taudin kestoa, jos hoito päästään aloittamaan taudin alkuvaiheessa (alle 72 tuntia taudin alusta).

Herpessuutulehdus ei aiheuta lapselle jälkitauteja. Tosin virus jää elimistöön asumaan ja voi myöhemmin aiheuttaa huuliherpestä eli yskänrokkoepisodeja, jotka ovat huomattavasti lievempioireisia kuin alkuperäinen suutulehdus.

Mitä ovat aftat?

Joiltakin lapsilta saattaa silloin tällöin löytyä suusta yksi tai muutama kivulias 2–4 millimetrin läpimittainen rakkula, jotka ovat limakalvon haavaumia eli aftoja. Potilaat ovat kuumeettomia toisin kuin yleensä herpesinfektiossa. Aftat häviävät itsestään muutamassa päivässä ilman lääkitystä, mutta puuduttavaa huuhtelunestettä käytetään joskus hoitona syömisen takaamiseksi, kuten herpeksessäkin.

Aftojen syntymekanismi on edelleen tuntematon, mutta kiusallisuudestaan huolimatta ne eivät aiheuta jälkiseuraamuksia. Mikäli lapsella esiintyy toistuvasti aftoja, on syytä kääntyä lääkärin puoleen, sillä taustalta voi löytyä suolistotulehdustauti (keliakia, Crohnin tauti).

Rakkuloita suussa ja käsissä – mistähän on kyse?

Syksyisin esiintyy usein enterorokkoa eli enterovirusten aiheuttamaa kuumetautia, johon liittyy ihorakkuloita sekä suun limakalvon rakkuloita. Ihorakkulat ilmaantuvat yleensä käsiin ja jalkoihin, mistä johtuu englanninkielinen nimitys hand-foot-and-mouth disease (suomeksi käytetään muotoa käsi-suu-jalkatauti). Enterorokkoon liittyvä suutulehdus on useimmiten melko lievä, ja juominen ja syöminen sujuu paremmin kuin herpestulehduksessa. Se myös paranee itsestään muutamassa päivässä.

Toinen enterovirusten aiheuttama infektion muoto on ns. herpangiina. Siinä rakkuloita ilmaantuu nielukaareen, suulakeen ja nielurisoihin. Rakkulat ovat aluksi pieniä ja selvän renkaan ympäröimiä. Ne suurenevat vähitellen ja paranevat nopeasti 2–10 päivässä. Yleisoireina ovat kuume, pahoinvointi, vatsakivut, päänsärky ja lihassärky, jotka ilmaantuvat ennen suuoireita. Myös herpangiina paranee itsestään ilman jälkitauteja.