Ruoka vaikuttaa monien veren aineiden pitoisuuteen. Esimerkiksi veren sokerin eli glukoosin pitoisuus suurenee aterian jälkeen, kun ruoan sisältämän sokerin ja tärkkelyksen glukoosi imeytyy suolistosta verenkiertoon. Tämän vuoksi verensokerin viitearvo ("normaaliarvo") on erilainen paastotilassa kuin aterian jälkeen. Aterian jälkeen mitattu glukoosiarvo on ongelmallinen siksi, että siihen vaikuttavat suuresti edeltävän aterian koko ja laatu sekä se, kauanko ateriasta on kulunut. Päiväsaikaista tulosta on näin ollen mahdotonta arvioida riittävän tarkasti. Sen vuoksi veren sokeri (plasman glukoosi) tutkitaan paastonäytteestä silloin, kun halutaan tietää, sairastaako joku diabetesta. Mutta jos henkilöllä on insuliinihoitoa vaativa tyypin 1 diabetes, hän mittailee kotimittarillaan verensokereita eri vuorokaudenaikoina nähdäkseen, miten insuliiniannokset toimivat eri aikaan päivästä.

Muita paastoa vaativia tutkimuksia ovat esimerkiksi kolesteroli-, triglyseridi- ja sappihappotutkimukset. Jos laboratoriokokeiden joukossa on yksikin paastonäytettä vaativa tutkimus, näytteet joudutaan ottamaan aamulla ennen aamiaista. Jos tarvitaan paastonäytettä, sen ilmoittaa laboratoriokokeen lyhenteen edessä oleva f (fP-Gluk, fS-Trigly), joka tulee englannin kielen paastoa merkitsevästä sanasta 'fasting'.

Ohjeena on olla syömättä 10 tuntia ennen paastonäytteen ottoa. Tänä aikana ei voi myöskään juoda energiaa sisältäviä juomia, esimerkiksi mehuja tai alkoholijuomia. Koska myös kahvi, tee, kaakao ja tupakka voivat vaikuttaa joihinkin tuloksiin, on suositeltavaa välttää myös niitä 10 tuntia ennen näytteiden ottamista. Vettä voi juoda tarpeen mukaan.

Ruoan lisäksi muutkin seikat saattavat vaikuttaa joidenkin veritutkimusten tuloksiin. Esimerkiksi veren hemoglobiinin arvo on seisten mitattuna 10 % korkeampi kuin maatessa. Tämä johtuu siitä, että veren tilavuus vaihtelee asennon mukaan. Seistessä osa veren nesteistä siirtyy alakehon kudoksiin, jolloin litrassa verta on enemmän punasoluja kuin maatessa. Tämän asentovaikutuksen vuoksi pyritään siihen, että potilas istuu 15 minuuttia ennen näytteen ottoa.

Nykyään verestä mitataan monien lääkkeiden pitoisuuksia, jotta nähdään, onko annos oikea. Yleisohjeena on, että verinäyte otetaan aamulla ennen sen päivän lääkkeiden nauttimista. Lääkkeet otetaan vasta laboratorionäytteen jälkeen. Täten olosuhteet voidaan vakioida niin, että näytteiden tuloksiin voidaan luottaa. Lääkkeiden pitoisuuden viitearvot on laadittu kuvaamaan tilannetta, jossa aamulla ei ole otettu lääkettä.