P-Kol-tutkimus tarkoittaa kokonaiskolesterolia. Tutkimus mittaa kaiken plasmasta löytyvän kolesterolin, eli se ei mitenkään erittele hyvää ja pahaa kolesterolia. Käytännössä samalla tutkimuskerralla määritetään miltei aina myös HDL, LDL ja triglyseridiarvot

Kolesterolia tarvitaan solukalvojen rakenneosana ja lähtöaineena muiden steroidien synteesissä. Pääosin kolesteroli syntyy elimistössä, mutta osa kolesterolista saadaan ravinnossa.

Kolesterolin kohdalla ei käytetä tavanomaisia viitearvoja, vaan tavoitearvoja. Suurentunut kolesteroliarvo lisää vaaraa sairastua valtimonkovettumatautiin eli ateroskleroosiin. Kolesteroli kertyy vuosien kuluessa valtimon sisäkalvon alle ja ajan mittaan ahtauttaa suonta. Herkimmin ahtautuvat sydämen sepelvaltimot, jonka seurauksena voi ilmaantua rasitusrintakipua (angina pectoris) ja pahimmassa tapauksessa sydäninfarkti. Tutkimusten mukaan tavoitearvon ylittyessä oireisen sepelvaltimotaudin kehittymisen riski kasvaa niin, että esim. Kol-arvolla 6.5 riski on kaksinkertainen ja arvolla 8.0 nelinkertainen verrattuna henkilöihin, joiden arvo on suositusalueella.

Sepelvaltimotaudin vaaran suuruus riippuu myös muista riskitekijöistä: puhutaan valtimosairauden kokonaisriskistä, jonka arvioimiseksi on kehitetty useita tekijöitä huomioon ottavia laskureita (ks. FINRISKI-laskuri). Koholla olevan kolesteroliarvon aiheuttama "kalkkeutumisen" riski tupakoitsijalla, jolla on myös korkea verenpaine, on huomattavasti suurempi kuin tupakoimattomalla, jolla on normaali verenpaine.

Kohonnut kolesteroliarvo voi johtua ruokatottumuksista ja muista elintavoista. Etenkin runsas kovien eläinrasvojen käyttö, ylipaino, niukka ravintokuidun saanti ja vähäinen liikunta nostavat kolesterolipitoisuutta. Jotkin lääkkeet voivat nostaa veren kolesterolipitoisuutta. Myös perintötekijät vaikuttavat veren kolesterolipitoisuuteen. Tietyt sairaudet voivat vaikuttaa kolesterolipitoisuuksia suurentavasti tai pienentävästi, näitä ovat esimerkiksi maksa- ja munuaissairaudet, alkoholismi ja syömishäiriöt.

Kohonnutta veren kolesterolia voidaan alentaa ruokavalion ja elintapojen muutoksilla sekä tarvittaessa kolesterolilääkkeillä, jolloin etenkin LDL-kolesterolin pieneneminen on tavoitteena. Tarkempia ohjeita löydät täältä.

FinTerveys 2017 -tutkimuksessa yli 30-vuotiasta miehistä 54 %:lla ja naisista 60 %:lla on suositusta korkeampi kokonaiskolesterolipitoisuus.

Tutkimukseen valmistautuminen

Kolesterolimäärityksiin ei yleensä vaadita paastoa.

Käytettyjä lähteitä

Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 17.3.2022). Saatavilla internetissä:

Huslab-tutkimusohjekirja (HUSLAB).