Ferritiini on raudan ja valkuaisaineen (apoferritiinin) muodostama raudan imeytymis- ja varastoitumismuoto. Se on hyvä elimistön rautavarastojen mittari, ja sen pitoisuuden pienuus on merkki raudanpuutteesta. Ehdotonta ferritiinipitoisuuden arvoa, joka aina sulkee pois raudanpuutteen, on vaikea asettaa. Kirjallisuudessa ferritiinin raja-arvo 30 µg/l on hyväksytty raudanpuutteen osoittajaksi aikuisilla. Raudanpuute voi johtaa anemiaan. Lääkäri arvioi mahdollisessa raudanpuutteessa myös muita laboratorioarvoja, oireita ja altistavia tekijöitä.

Matalien ferritiiniarvojen etsiminen ilman anemiaa tai raudanpuutteeseen viittaavia muita oireita ei ole yleensä tarpeen potilailla, joilla ei ole mahdollisesti rautahoidosta hyötyvää tiedossa olevaa sairautta, esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa tai ns. levottomat jalat-oireyhtymää.

Suuri ferritiinipitoisuus ei välttämättä poissulje raudanpuutetta. Normaali tai kohonnut arvo voi selittyä esimerkiksi tulehdusreaktiolla. Tällöin yleensä CRP-arvo tai lasko on suurentunut. Voimakkaan tulehduksen tai kudostuhon yhteydessä monen valkuaisaineen pitoisuus veressä kasvaa merkittävästi. Ferritiini on yksi näistä, mikä heikentää sen käyttökelpoisuutta monissa kroonisissa sairauksissa esimerkiksi reumaa tai syöpää sairastavilla. Sellaisissa tilanteissa asiaa selventää transferriinireseptorimääritys (TfR).

Kohonneita pitoisuuksia voidaan todeta myös joissakin muissa sairauksissa kuten raudankertymäsairaudessa eli hemokromatoosissa.

Tutkimus ei edellytä paastoa ennen näytteenottoa.

Tutkimustulos saadaan saman päivän aikana.

Kirjallisuutta

  1. Sinisalo M, Laine O. Raudanpuuteanemia. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 27.10.2020.
  2. Sinisalo M, Laine O. Aikuisten anemian selvittely. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 26.10.2020.
  3. Pienentynyt ferritiinipitoisuus lapsella. Niukat rautavarastot ilman anemiaa Suomen Lääkärilehti 2020;75(5):254-257
  4. Ebeling F, Sinisalo M, Säily M ym. Raudanpuute ilman anemiaa. Suom Lääkäril 2019;74:476-8.