Miksi ihmiskehon normaali lämpötila on 37 asteen tuntumassa, lienee evoluution tuottama kompromissi. Toisaalta tuossa lämpötilassa kuolevat sellaiset sairauksia aiheuttavat mikrobit, joiden lämmönsieto on huono. Samoin tuo lämpötila on sopiva monille elimistössä toimiville entsyymeille. Toisaalta vielä korkeampi lämpötila edellyttäisi mittavampaa elimistön energiankulutusta.

Illalla lämpö voi normaalisti olla 0,5 astetta korkeampi kuin aamulla. Melko vähäinen rasitus nostaa ruumiinlämpöä lihasten tuottaman lämmön vuoksi. Lapsen kuumeilu ja sen arviointi voi poiketa huomattavastikin aikuisen vastaavasta.

Monet sairaudet aiheuttavat kuumetta. Yleisin syy on viruksen aiheuttama nuhakuume, jonka alkuvaiheessa kuume voi nousta korkeaksikin ja kestää useita päiviä. Nopea lämmönnousu kuuluu myös moniin muihin tulehdussairauksiin, kuten bakteeri- ja alkueläininfektioihin. Myös virusten aiheuttamiin suolistotulehduksiin (ks. Ruokamyrkytys) liittyy usein oksentelun ja ripulin lisäksi kuumetta. Paikallisissa tulehduksissa (esimerkiksi Paise tai ihon Ruusu (erysipelas)) kuvaan kuuluu kuumeen lisäksi myös paikallisia tulehduksen oireita, kuumoitusta ja punoitusta.

Kuumetta voi esiintyä muissakin kuin infektiotaudeissa. Tällaisia sairauksia ovat sidekudossairaudet ja jotkin syöpämuodot, esimerkiksi imusolmukesyöpä. Tällöin kuume yleensä alkaa asteittain ja jatkuu pitkään.

Pelkkä kuumeen korkeus ei suoranaisesti kerro sairauden vakavuudesta. Reippaan virusinfektion alkupäivinä lämpö voi aikuisella nousta yli 39 asteen, lapsella korkeammaksikin. 40 asteen seudussa oleva kuume ei yleensä ole vaarallinen, mutta tekee väsyneeksi ja voipuneeksi, ja potilas haihduttaa runsaasti nestettä. Elimistölle alkaa aiheutua vaurioita yli 42 asteen kuumeesta, mutta näin korkealle kehon lämpö nousee yleensä muista syistä kuin infektiosairaudesta.

Kuumeessa kehon normaali lämmönsäätely on virittynyt korkeammalle ja keho pyrkii tuottamaan tarvittavan lämmön, jonka avulla se tehostaa kamppailua taudinaiheuttajaa vastaan. Rasituksen tai kuumassa ilmanalassa oleskelun seurauksena nousevaa ruumiinlämpöä ei kutsuta kuumeeksi, koska tuolloin keho pikemmin pyrkii laskemaan lämpöä normaalitasolle mm. hikoilemalla (ks. myös kuva ).

Kuva

Hypertermian, hypotermian ja kuumeen ero. Hypertermian (liiallinen ruuminlämmön kohoaminen), hypotermian (liiallinen ruumiinlämmön lasku) ja kuumeen ero.

Jos kuume jatkuu 2–3 viikkoa ilman ilmeistä syytä, puhutaan pitkittyneestä kuumeilusta.

Itsehoito

Kun kyseessä on ilmeinen nuhakuume, kuumeen hoidoksi riittää, että juo riittävästi, koska lämmin keho haihduttaa normaalia enemmän nestettä. Korkean kuumeen (38–39 astetta) alentamiseksi ja olon parantamiseksi voi käyttää käsikauppalääkkeinä saatavia parasetamoli- tai tulehduskipulääkevalmisteita. Ruumiillista rasitusta tulee välttää kuumeisena, eikä se tuoreen virustaudin yhteydessä ole hyväksi muutenkaan.

Milloin hoitoon

Kuumeilun vuoksi on aikuispotilaan tarpeen hakeutua tutkittavaksi vuorokauden sisällä, jos sairastuneella on jokin seuraavista:

  • korkea (yli 38,5 astetta) kuume on kestänyt 3–4 päivää eikä se ole selvästi tavallisen nuhakuumeen aiheuttama,
  • lämpö nousee uudelleen oltuaan jo pari päivää poissa,
  • kuumeeseen liittyy jatkuva vatsakipu, virtsaamisvaiva, kurkkukipu ja nielemisvaikeus tai nopeasti etenevä ihottuma tai
  • kuumeisella henkilöllä on vaikea keuhko-, sydän- tai munuaissairaus.

Välittömästi on syytä hakeutua lääkärin tutkittavaksi, jos kuumeen lisäksi on jokin seuraavista oireista:

  • nopea yleiskunnon lasku (vähäinenkin jalkeillaolo on vaikeaa),
  • kovaa päänsärkyä tai niskan jäykkyyttä (alaleuan painaminen rintaan ei onnistu) tai kouristeluja,
  • yhden tai useamman nivelen punoitusta ja kuumoitusta tai
  • kuumeilu on alkanut ulkomaan matkalla tai heti sen jälkeen, eikä syynä ole ilmeinen nuhakuume.

Kirjallisuutta

  1. Rissanen S ja Mänttäri S. Mikä on normaali kehon lämpötila? Duodecim 2021;137:165–72 .
  2. Pohjonen J. Aikuisen epäselvän kuumeilun selvittely. Duodecim 2022;138:256–61 .