Etusivu » HPV (papilloomavirus) -testi

HPV (papilloomavirus) -testi

Lääkärikirja Duodecim
28.9.2020
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Papilloomavirustulehdus (HPV) on hyvin yleinen (ks. «Papilloomavirus (HPV) ja kondylooma naisella»1). Noin 80–90 % suomalaisista saa jossakin elämänsä vaiheessa HPV-tartunnan. Joissakin tapauksissa virus jää pysyvästi kohdun napukan limakalvolle aiheuttamatta mitään muutoksia. Osa pysyväksi jäävistä tulehduksista kehittyy syövän esiasteeksi (ks. «Kohdunkaulan syövän esiasteet»2), ja esiasteista pieni osa muuttuu syöväksi (ks. «Kohdunkaulan syöpä»3). Lähes kaikissa kohdun kaulaosan syöpätapauksissa tavataan korkean riskin HPV-tyyppejä.

Viruksen olemassaolo voidaan tutkia HPV- eli papilloomavirustestillä. Tutkimusta käytetään kohdunkaulasyövän seulonnassa, epäselvien papalöydösten jatkoselvittelyssä sekä kohdunkaulan tai emättimen solumuutosten vuoksi hoidettujen potilaiden seurannassa.

HPV-testiin käytetään kohdunkaulan tai emättimen limakalvon soluja. Näytteen otto vastaa papanäytteen ottoa (ks. «Papakoe»4). HPV-testaus soveltuu myös ns. kotinäytteenottoon, jolloin näyte otetaan tikulla emättimen limakalvoilta. Tätä on käytetty parantamaan kohdunkaulasyövän seulontaan osallistuvien määrää. Positiivisuus tarkoittaa, että potilaalla on yhden tai useamman suuren riskin HPV-tyypin aiheuttama infektio. Testi havaitsee erityisesti ne suuren riskin virustyypit, jotka aiheuttavat kohdunkaulan syöpää.

On ehdotettu, että 35 vuotta täyttäneiden naisten ensisijaisena seulontamenetelmänä voisi siirtyä käyttämään irtosolunäytteestä tehtävää korkean riskin HPV-testiä. Tutkimusten perusteella on todettu, että suuren riski HPV-tartunnan osoittava testi tunnistaa papakoetta herkemmin kohdunkaulasyövän riskissä olevat naiset. Toisaalta negatiivinen HPV-testi on luotettava osoitus hyvin pienestä syöpäriskistä seuraavien viiden vuoden aikana.

Tällä hetkellä Suomessa ollaan useassa paikassa siirtymässä HPV-seulontaan. Vasta jos HPV-testin tulos on positiivinen, tutkitaan myös papakoe. Jos papakokeessa on solumuutoksia, harkitaan jatkotutkimusten tarvetta. Suomessa HPV-testiä on käytetty jo joitakin vuosia papakokeen ohella edistämään naisten jatkohoitoa ja hoidettujen esiastemuutosten seurantaa.

Vuonna 2013 käyttöön otettu HPV-rokotus (ks. «HPV-rokote»5) tulee muuttamaan seulontakäytäntöjä muutaman vuoden kuluttua.

Käytettyjä lähteitä

Kotaniemi-Talonen L, Jakobsson M, Virtanen A, Nieminen P. HPV ja kohdunkaulasyövän ehkäisy - missä meillä nyt mennään? Duodecim 2019;135:1889-97 «/xmedia/duo/duo15152.pdf»1

Louvanto K. Papakokeen aika siirtyä historiaan? Duodecim 2017;133(10):909-10 «/xmedia/duo/duo13716.pdf»2

Käypä hoito -suositus Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50049»3. Päivitetty 17.4.2019.