Etusivu » Ärtyvän suolen oireyhtymän ravitsemushoito

Ärtyvän suolen oireyhtymän ravitsemushoito

Lääkärikirja Duodecim
22.9.2020
laillistettu ravitsemusterapeutti Reija Männikkö ja laillistettu ravitsemusterapeutti Anne Antikainen

Keskeistä

  • Ruokavalion muutokset auttavat useimpia ärtyvän suolen oireyhtymän oireiden lieventämisessä. Oireita helpottava ruokavalio on kuitenkin yksilöllinen.
  • Säännöllinen syöminen ja kiireetön ruokailu ovat ravitsemushoidon perusta.
  • Riittävä kuidun saanti tukee suoliston terveyttä ja voi helpottaa oireita. Ärtyvän suolen oireyhtymää sairastaville liukoinen kuitu soveltuu usein liukenematonta kuitua paremmin.
  • Runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja sisältävien ruokien ja juomien rajoittaminen usein helpottaa ärtyvän suolen oireyhtymän oireita. Tyypillisiä oireita aiheuttavia ruokia ovat esimerkiksi ruis, vehnä ja ohra, sipuli, kivelliset hedelmät ja ksylitolituotteet.
  • Tavoitteena on monipuolinen ja nautittava ruokavalio. Rajoitettavien tuotteiden tilalle pyritään löytämään hyviä korvaavia vaihtoehtoja. Jos ruokavaliosta joutuu jättämään pois useita keskeisiä ruoka-aineita, ruokavalion monipuolisuus ja riittävyys on hyvä tarkistaa ravitsemusterapeutin vastaanotolla.

Ärtyvän suolen oireyhtymä1 (Irritable Bowel Syndrome, IBS) on toiminnallinen ruoansulatuskanavan vaiva, jota sairastaa vähintään 10–15 % väestöstä. IBS on yleisempi naisilla kuin miehillä.

Ärtyvän suolen oireyhtymän syntymekanismia ei täysin tunneta. Mahdollisia oireiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat geneettinen alttius, alentunut suoliston kipukynnys, suoliston liikehäiriöt sekä muutokset immuunipuolustuksessa ja suoliston mikrobistossa. Lisäksi oireiden syntyyn voivat vaikuttaa psykososiaaliset tekijät, kuten stressi, sekä muutokset keskushermoston ja suoliston välisen suoli-aivoakselin toiminnassa.

Ärtyvä suoli -oireyhtymän oireet ja toteaminen

Tyypillisiä ärtyvän suolen oireyhtymän oireita ovat vatsakipu, turvotus ja suolen toimintahäiriöt. Oireiden vaikeusaste vaihtelee lievästä hyvin hankalaan, elämänlaatua merkittävästi heikentävään oireistoon.

Ärtyvän suolen oireyhtymä voidaan oirekuvan perusteella jaotella neljään luokkaan: ripulipainotteinen, ummetuspainotteinen, sekamuotoinen ja määrittämätön. Taudin toteamisen perusteena on vatsakivun esiintyminen vähintään yhtenä päivänä viikossa edellisen 3 kuukauden aikana. Lisäksi vatsakivun tulee olla yhteydessä ainakin kahteen seuraavista: ulostaminen, ulostamistiheyden muutos tai ulosteen koostumuksen muutos.

Hoidon yleiset periaatteet

Ärtyvän suolen oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa. Oireita voidaan pyrkiä lieventämään elintapojen, kuten ruokavalion, liikunnan ja stressinhallinnan, keinoin sekä turvaamalla riittävä palautuminen ja uni. Ravitsemushoidon tavoitteena ovat oireiden vähentäminen ja lieventäminen ja siten elämänlaadun parantaminen. Lisäksi varmistetaan, että ruokavalio säilyy ravitsemuksellisesti riittävänä ja helppona toteuttaa.

Ruokavalio itsehoitona

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa ruokavalion perustan muodostavat säännöllinen ateriarytmi, ruoan huolellinen pureskelu ja kiireetön ruokailu. Lisäksi oireita voi pyrkiä helpottamaan turvaamalla riittävä ravintokuidun saanti sekä pitämällä alkoholin ja rasvaisten ruokien käyttö ja kofeiinin saanti kohtuudessa.

Erityisesti ummetuspainotteisessa ärtyvän suolen oireyhtymässä riittävä nesteiden nauttiminen ja ravintokuidun saannin lisääminen usein helpottavat oireita. Vinkkejä ravintokuidun riittävään saantiin on artikkelissa Ummetuksen ravitsemushoito2. Kuitulisissä suositaan liukoisen kuidun lähteitä, kuten kauraleseitä, pellavan- ja chiansiemeniä ja psylliumkuitua. Vehnä- ja ruislese voivat tällä potilasryhmällä lisätä oireilua. Kuidun lisääminen kannattaa siksi aloittaa muista kuitulähteistä.

Liukoisen kuidun lähteetkään eivät sovi kuitulisinä kaikille, erityisesti ripulipainotteista ärtyvää suolta sairastavilla ne voivat pahentaa oireita. Se, hyötyykö itse kuitulisästä, selviää vain kokeilemalla. Kokeilu aloitetaan aina pienellä annoksella.

Voit omatoimisesti kokeilla seuraavia keinoja ärtyvän suolen oireyhtymän hoitoon.

  • Syö valveillaolon aikana säännöllisesti 3–4 tunnin välein. Pitkät ateriavälit yleensä lisäävät oireilua.
  • Pureskele ruoka huolella ja varaa ruokailuun aikaa.
  • Syö päivän jokaisella aterialla jotakin kuitupitoista, kuten täysjyväviljasta tehtyä puuroa, leipää, mysliä tai pastaa, kauralesettä, hedelmiä, marjoja, vihanneksia, juureksia tai maustamattomia pähkinöitä, siemeniä tai manteleita.
  • Juo päivän aikana 1–1,5 litraa. Jos sinulla on ummetustaipumusta, nosta päivän nestemäärä 2 litraan. Janojuomaksi sopii vesi ja aterioille veden ohella maito, piimä tai kasvipohjaiset juomat, kuten kaura-, soija- tai mantelijuomat.
  • Vaihda hiilihapotetut ja runsaasti sokeria sisältävät juomat, kuten kivennäisvedet, täysmehut ja virvoitusjuomat, tavalliseen veteen tai laimeaan mehuun.
  • Vähennä kofeiinipitoisten juomien, kuten kahvin, teen ja kolajuomien, käyttöä. Tummapaahtoinen kahvi sopii osalle vaaleapaahtoista paremmin, joten kannattaa kokeilla, helpottaako kahvilaadun vaihtaminen oireita.
  • Vaihda nestemäiset maitovalmisteet (maito, piimä, jogurtti, viili, rahka, ruokakerma) laktoosittomiin tai vähälaktoosisiin vaihtoehtoihin.
  • Käytä runsaasti rasvaa sisältäviä ruokia, kuten hampurilaisia, pizzaa, pasteijoita, lihapiirakoita, kermaperunoita ja rasvaisia leivonnaisia, vain satunnaisesti.

FODMAP-ruokavalio

Jos edellä kuvatuista ohjeista ei saa riittävästi apua, ärtyvän suolen oireyhtymän oireita voidaan pyrkiä lieventämään ruokavaliolla, jossa vähennetään imeytymättömien hiilihydraattien saantia. Ruokavaliosta käytetään nimitystä FODMAP, joka tulee englanninkielisistä sanoista Fermentable Oligosaccharides, Disaccharides, Monosaccharides and Polyols. Suomeksi tämä tarkoittaa fermentoituvia oligo-, di- ja monosakkarideja sekä sokerialkoholeja.

FODMAP-hiilihydraatteihin kuuluvat fruktaanit eli inuliini ja frukto-oligosakkaridi, galakto-oligosakkaridi, laktoosi eli maitosokeri, fruktoosi eli hedelmäsokeri (ylimäärä suhteessa glukoosiin eli rypälesokeriin) ja sokerialkoholit, kuten ksylitoli ja sorbitoli. Nämä ovat hiilihydraatteja, jotka eivät imeydy tai imeytyvät vain osittain ja päätyvät siten paksusuoleen. Paksusuolen mikrobistoon kuuluvat bakteerit käyttävät näitä hiilihydraatteja ravinnokseen muodostaen samalla mm. kaasuja. Lisäksi imeytymättömät hiilihydraatit voivat lisätä veden määrää suolistossa.

Lisääntynyt kaasun- ja vedenmuodostus aiheuttaa epämukavaa oloa ja ripulia. FODMAP-yhdisteitä sisältävien ruokien ja juomien käyttömäärien vähentäminen auttaa noin kahdella kolmesta helpottamaan ärtyvän suolen oireyhtymän oireita.

FODMAP-ruokavalion toteutuksen periaatteet

FODMAP-ruokavalion toteutusta varten kannattaa kääntyä ravitsemusterapeutin puoleen. Näin varmistetaan, että ruokavalio pysyy rajoituksista huolimatta mahdollisimman monipuolisena, ravitsemuksellisesti riittävänä ja käytännössä mahdollisena toteuttaa.

Alkuun FODMAP-hiilihydraatteja sisältävien ruokien ja juomien käyttöä rajoitetaan noin 2–6 viikon ajan, ja ne korvataan vastaavilla vaihtoehdoilla, jotka eivät sisällä FODMAP-yhdisteitä. Taulukossa «Ruokia ja juomia, jotka sisältävät runsaasti FODMAP-yhdisteitä, ja niitä korvaavia useimmille sopivia vaihtoehtoja.»1 on listattu tyypillisiä FODMAP-yhdisteitä sisältäviä ruokia ja juomia sekä niille soveltuvia korvaavia vaihtoehtoja.

Tämän jälkeen edetään toiseen vaiheeseen, jossa ruokavaliota laajennetaan vaiheittain ja etsitään yksilöllistä, mahdollisimman monipuolista ruokavaliota, jolla oireet pysyvät kurissa. Mikäli FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ei helpota oireita, rajoitukset puretaan ja palataan normaaliin ruokavalioon. Samassa yhteydessä potilaan ravitsemusterapeutille lähettänyt lääkäri harkitsee mahdollisten jatkotutkimusten ja lääkehoidon tarpeen.

Laajennusvaiheessa ruokavalioon palautetaan FODMAP-yhdisteitä sisältäviä ruokia ja juomia. Ruokavalioon palautetaan yksi ruoka-aine kerrallaan, jotta samalla voidaan seurata oireiden kehittymistä. Uuden ruoan tai juoman kokeilu aloitetaan pienellä annoksella, ja annosta nostetaan vuorokausi kerrallaan. Mikäli oireita ei ilmaannu, kokeilua jatketaan viikon ajan. Mikäli ruoan tai juoman lisääminen ruokavalioon aiheuttaa toistuvasti vatsaoireiden pahenemisen, on todennäköistä, että kyseinen elintarvike ei omalle vatsalle sovi ja sen rajoitusta on tällöin tarpeen jatkaa. Ärtyvä suoli on kuitenkin taudinkuvaltaan aaltoileva ja mm. stressi ja väsymys vaikuttavat oireisiin. On suositeltavaa kokeilla oireita aiheuttanutta ruokaa uudelleen varovasti pienestä annoksesta aloittaen rauhallisessa elämäntilanteessa, esimerkiksi lomalla.

Mikäli oireita ei ilmaannu, voidaan kokeiltu ruoka tai juoma jättää ruokavalioon ja siirtyä kokeilemaan seuraavaa ruokaa tai juomaa. Toisinaan käy niin, että pienellä annoksella ruoka ei aiheuta oireita, mutta annoksen kasvaessa oireita ilmaantuu. Tällöin kyse voi olla siitä, että ruokaa sietää pienellä annoksella tai kun ruokaa ei nautita peräkkäisinä päivinä. Osittaisestakin sietokyvystä on kuitenkin hyötyä ruokavalion monipuolisuuden ja kodin ulkopuolella syömisen kannalta.

Se, mistä ruoasta laajennus aloitetaan, on yksilöllistä. Kokeilu voidaan aloittaa esimerkiksi niistä ruoista, joiden sisällyttäminen ruokavalioon helpottaisi ruokavalion toteutettavuutta, tai niistä, joiden avulla ruokavalion monipuolisuutta ja ravitsemuksellista riittävyyttä saadaan kohennettua.

Kaikki ärtyvän suolen oireyhtymän hoitoon tehtävät kokeilut kannattaa tehdä yksi muutos kerrallaan. Jos useampi kokeilu tehdään yhtä aikaa, on mahdotonta sanoa, mistä kokeilun aikana tuleva oireiden lievittyminen tai paheneminen johtui. Tämä koskee myös muihin hoitokeinoihin kuin ruoka-aineisiin liittyviä kokeiluja.

Laajennusvaiheen jälkeen seuraa ylläpitovaihe, jossa pyritään ylläpitämään itselle sopivaa, mahdollisimman monipuolista ruokavaliota, jolla oireet pysyvät hallinnassa.

Taulukko 1. Ruokia ja juomia, jotka sisältävät runsaasti FODMAP-yhdisteitä, ja niitä korvaavia useimmille sopivia vaihtoehtoja.
Aiheuttavat yleisesti oireitaSopivat FODMAP-ruokavalioon
ViljavalmisteetRuis, vehnä, ohra, vehnä- ja ruisleseetKaura, hirssi, maissi, riisi, kvinoa, durra, teff
HedelmätOmena, nektariini, persikka, luumu, mango, vesimeloni, päärynäSitrushedelmät, banaani, viinirypäle, kiivi, ananas, passionhedelmä, hunaja- ja verkkomeloni, raparperi
MarjatMustaherukka Mansikka, vadelma, mustikka, puolukka, karpalo, tyrni
KasviksetSipulit, valkosipuli, herneet, linssit, pavut, punajuuri, sienet, kukka-, parsa- ja ruusukaali suurina annoksinaKurkku, tomaatti, lehtisalaatit, paprika, kesäkurpitsa, munakoiso, pinaatti, porkkana, peruna, palsternakka, lanttu, nauris, oliivit, idut, ruohosipuli, kevätsipuli, valko- ja lehtikaali, leikkopavut
Pähkinät ja siemenetPistaasi- ja cashewpähkinä, mantelit ja hasselpähkinät suurina annoksinaSaksan-, pekaani-, macadamia- ja maapähkinä, kaikki siemenet
MaitovalmisteetLaktoosia sisältävät maitovalmisteetLaktoosittomat ja vähälaktoosiset maitovalmisteet, juustot
Makeiset ja makeutteetKsylitoli (esim. purukumit ja pastillit), sorbitoli, mannitoli, maltitoli, isomalti, glukoosi-fruktoosisiirappi, hunaja, fruktoosiSokeri kohtuullisesti käytettynä
Muut elintarvikkeetHiilihapolliset juomat, runsaasti sokeria sisältävät juomat, elintarvikkeiden kuitulisät eli oligofruktoosi, frukto-oligosakkaridi (FOS), galakto-oligosakkaridi (GOD) ja inuliiniKasviöljyt, margariinit, kasvirasvalevitteet, kala, liha, siipikarja, kananmuna, tempeh, kiinteä tofu, vesi, yrttijuomat, vihreä ja musta tee, kahvi kohtuullisesti käytettynä (tummapaahtoinen kahvi voi lisäksi sopia paremmin)

FODMAP-ruokavalion haasteet

FODMAP-ruokavaliossa voidaan joutua rajoittamaan monien ruokien ja juomien käyttöä. Tällöin kasvaa riski siihen, että ruokavaliosta ei saada kaikkia kehon tarvitsemia ravintoaineita. Erityisesti ravintokuidun, raudan, kalsiumin ja joidenkin B-ryhmän vitamiinien saanti voi jäädä niukaksi, mikäli rajoitettavien ruokien tilalle ei oteta korvaavia tuotteita tilalle. Hyvä periaate onkin aina korvata poisjätettävä ruoka tai juoma jollakin vastaavalla vaihtoehdolla.

Useiden ruokien rajoittaminen voi hankaloittaa ruokailua kodin ulkopuolella, esimerkiksi joukkoruokailussa, kuten koulu-, opiskelu- ja työpaikkaruokaloissa. Tästä syystä pyrkimys mahdollisimman laajaan ruokavalioon helpottaa myös ruokavalion toteuttamista

Muut keinot oireiden hillitsemiseen

Ärtyvän suolen oireyhtymän oireiden hillintään voi kokeilla myös probiootteja eli maitohappobakteereita. Nykyisen tutkimusnäytön mukaan merkittävää hyötyä ei välttämättä tule eikä voida sanoa jonkin tietyn tai tiettyjen probioottikantojen olevan toista parempia. Mikäli probiootteja haluaa kokeilla, kannattaa niitä käyttää yhtäjaksoisesti noin kuukausi, jotta mahdolliset vaikutukset tulevat näkyviin. Käyttöä voi jatkaa, jos kokee valmisteesta hyötyneensä.

Markkinoilla on myös entsyymi- ja piparminttuöljyvalmisteita sekä suolistokaasuja pilkkovia valmisteita (dimetikoni ja simetikoni), jotka voivat helpottaa oireita. Tutkimuksissa näiden kaikkien valmisteiden teho on ollut vaihteleva ja suhteellisen vähäinen. Käytännön kokemuksen perusteella osa potilaista voi näistä kuitenkin jonkin verran hyötyä. Omalla kohdalla tämä selviää vain kokeilemalla. Jos hyöty jää kokeilun perusteella epävarmaksi, ei ero ole oireiden kannalta käytännössä merkittävä eikä rutiininomaista käyttöä ole suositeltavaa jatkaa.

Liikunnan lisääminen ja istumisen vähentäminen usein helpottavat oireita. Siksi arkeen on hyvä pyrkiä saamaan liikettä. Vatsan seutua kiristäviä vaatteita kannattaa välttää.

Stressi heijastuu usein myös herkkään vatsaan, joten stressinhallinnan keinot ovat IBS:n hoidossa keskeisiä. Tärkeää on löytää itselle sopiva keino helpottaa stressiä. Yhdellä toimii jooga, toisella liikunta, kolmannella tietoisuustaitojen (engl. mindfullness) harjoitukset. Omatoimisesti tehtäviä turvallisia tietoisuustaitoharjoitteita löytyy kokeiltavaksi mm. oivamieli.fi-palvelusta.

Kirjallisuutta

  1. McKenzie YA, Bowyer RK, Leach H ym. British Dietetic Association systematic review and evidence-based practice guidelines for the dietary management of irritable bowel syndrome in adults (2016 update). J Hum Nutr Diet 2016;29(5):549-75. «PMID: 27272325»PubMed
  2. Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry. Ohjeita ärtyvän suolen oireyhtymän hoitoon -opas, 2018.
  3. Monash University Low FODMAP Diet application