Etusivu » Alkion kehitys ja kiinnittyminen

Alkion kehitys ja kiinnittyminen

Odottavan äidin käsikirja
22.10.2020

Munasolun hedelmöityminen käynnistää alkion kehittymisen. Siittiön tunkeutuminen aktivoi munasolun, jonka seurauksena siittiön ja munasolun kromosomeista muodostuu alkioon normaali määrä kromosomeja (46).

Vuorokauden kuluttua hedelmöitymisestä munasolu alkaa jakautua (kuva « Munasolun hedelmöityminen, jakautuminen ja kiinnittyminen»1). Solunjakautuminen seuraa toistaan: kaksisoluisesta tulee nelisoluinen, nelisoluisesta kahdeksansoluinen. Tässä vaiheessa solut ovat kaikkikykyisiä ja kukin niistä voi erilaistua miksi tahansa kudokseksi. Jakautumisien seurauksena neljänteen päivään mennessä on kehittynyt 16–32 solusta muodostunut morulaksi kutsuttu solurypäle. Morulavaihetta kutsutaan myös nimellä muurainaste.

Kuva 1.

Munasolun hedelmöityminen, jakautuminen ja kiinnittyminen.

Seuraavien jakautumisten tuloksena morulan sisälle kehittyy pieni nesteontelo. Morulan ulkopinnan solut jakautuvat, kiinnittyvät toisiinsa tiukasti ja muodostavat myöhemmin kohdun limakalvon solujen kanssa istukan. Morulan sisäosassa olevat solut muodostavat ns. sisäsolumassan, josta varsinainen alkio kehittyy. Nyt alkio on saavuttanut blastokystavaiheen. Blastokystaa kutsutaan myös nimellä alkiorakkula.

Joskus alkio halkeaa ennen kiinnittymistään kahdeksi erilliseksi alkioksi, minkä seurauksena kehittyvät identtiset kaksoset. Epäidenttiset kaksoset kehittyvät, kun kaksi siittiötä hedelmöittää kaksi erillistä munasolua. Raskauksista noin 1,5 % on kaksosraskauksia, joista kolmannes on identtisiä.

Alkio kulkeutuu kohtuun noin viiden vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä, ja se kiinnittyy kohdun limakalvoon kahden vuorokauden kuluttua, eli hedelmöityshetkestä noin viikon kuluttua. Kiinnittymistä kutsutaan implantaatioksi.

Kiinnittymistä säätelevät sekä itse alkio että kohdun limakalvo monimutkaisessa vuorovaikutuksessa. Alkiorakkulan ulkopinnan solut jakautuvat ja erilaistuvat ensin istukan esisoluiksi. Nämä taas muodostavat suuria, monitumaisia istukkasoluja, jotka kykenevät tarttumaan ja tunkeutumaan kohdun limakalvon läpi. Istukkasolut tunkeutuvat kohdun lihassäikeiden sisään ja istukkaan muodostuu istukkasolujen verhoamia sormimaisia rakenteita.

Istukka toimii hieman samaan tapaan kuin keuhkot: äidin verestä huuhtoutuu sikiöön ravinteita ja happea, ja sikiö poistaa kuona-aineita äidin huolehdittavaksi. Sikiön kalvot muodostuvat pääosin ulkosolumassasta. Kalvojen sisälle muodostuu lapsivettä, joka suojaa sikiötä.

Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitisen kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).