Etusivu » Imetyksen aloittaminen synnytyksen jälkeen

Imetyksen aloittaminen synnytyksen jälkeen

Odottavan äidin käsikirja
22.10.2020

Imetys on luonnollinen, lajinmukainen tapa ruokkia vastasyntynyttä ja pientä lasta. Ihmisen jälkeläinen syntyy monella tapaa keskeneräisempänä kuin monen muun nisäkäsläjin poikanen, ja tässä tilanteessa äidinmaito ja imetys tukevat parhaalla mahdollisella tavalla vastasyntyneen kehitystä. Äidinmaito on myös vauvan ensimmäinen suoja infektioita vastaan. Imetetyillä lapsilla on tutkimusten mukaan vähemmän vaikeita hengitystietulehduksia, ripulitauteja ja korvatulehduksia kuin korviketta syövillä lapsilla.

Äidinmaito on vauvan ensisijaista ravintoa ensimmäisen kuuden kuukauden ajan. Tänä aikana suurin osa vauvoista ei vielä tarvitse muuta ravintoa. Kuuden kuukauden jälkeen imetys on edelleen ravitsemuksellisesti tärkeää ja imetystä onkin hyvä jatkaa kiinteiden syömisen ohella vähintään vuoden ikään tai niin pitkään kuin se äidistä ja lapsesta hyvältä tuntuu.

Imetys on kuitenkin myös paljon muuta kuin ravintoa. Onnistuessaan se luo vahvan tunnesiteen äidin ja vauvan välille ja tekee pikkuvauvan äitinä olemisesta palkitsevaa.

Imetyksen käynnistyminen

Jo raskausaikana naisen rinnat valmistautuvat imetykseen. Konkreettisesti tämän voi huomata alkuraskaudessa rintojen aristuksena ja kasvamisena. Myös nännipihan pigmentti voi tummua. Rinnan sisällä maitoa tuottava rauhaskudos lisääntyy ja maitotiehyet lisääntyvät ja haarautuvat. Raskauden loppupuolella rinnoista voi tihkua esimaitoa, kolostrumia. Tämä on kuitenkin yksilöllistä ja kaikilla maitoa ei erity näkyvästi ennen vauva syntymää. Rintoja ei tarvitse valmistaa mitenkään erityisesti imetystä varten.

Prolaktiini-hormoni käynnistää ja ylläpitää maidon eritystä rinnoissa. Vauvan imeminen tai lypsäminen saa aikaan oksitosiinihormonin erittymisen. Oksitosiini käynnistää maidon herumisen rinnoista.

Maidoneritys käynnistyy hormonien ohjaamana. Maidonerityksen säätelyn kannalta on kuitenkin tärkeää, että vauva imee alusta saakka rinnalla. Ensipäivinä maitoa erittyy määrällisesti hyvin vähän. Noin kahden vuorokauden kuluttua synnytyksestä rinnat alkavat muuttua painaviksi ja aristaviksi. Sanotaan, että maito alkaa nousta rintoihin.

Imetyksen ensipäivät

Imetyksen ensipäivät ovat uuden harjoittelua. Sekä vauva että äiti ovat tutustumassa toisiinsa. Ensimmäisenä vuorokautena vauva imee rinnalla keskimäärin kuusi kertaa. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että vauva imisi neljän tunnin välein. Alussa vauva voi nukkua enemmän. Tällöin myös äidin on hyvä pyrkiä lepäämään. Vauvaa kannattaa kuitenkin pitää lähellä, koska silloin huomaa riittävän varhain, kun vauva viestittää halustaan imeä.

Jos vauvalla ei ole riskiä verensokerin laskuun, voidaan rauhassa seurata vauvan nälkäviestejä ja imettää vauvantahtisesti. Riski verensokerin laskuun on esimerkiksi, jos vauva syntyy ennenaikaisena tai äidillä on ollut raskauden aikainen diabetes. Tällöin on erityisen tärkeää pitää vauvaa ihokontaktissa ja pyrkiä imettämään tiheästi. Jos vauva ei ole vielä valmis imemään, voi äiti lypsää ja tarjota omaa maitoaan vauvalle esimerkiksi lusikalla.

Ensimmäisen vuorokauden lähetessä loppuaan vauva on yleensä halukas imemään hyvinkin tiheästi. Toisen vuorokauden ajan vauva voi imeä jopa tunnin välien tai muutamia tunteja kerrallaan. Tätä kutsutaan rypäsimemisen vaiheeksi ja se edeltää maidon nousua rintoihin. Tässä kohtaa voi herätä ajatus antaa vauvalle välillä tutti. Tuttia ei kannata vauvalle kuitenkaan antaa ennen kuin imetys on vakiintunut. Kun vauva osaa imeä rinnalla hyvin ja äidillä erittyy riittävästi maitoa vauvan tarpeisiin, tutin käyttö ei enää häiritse imetystä.

Vauvan nälkäviestit

Vauva viestittää nälästä

  • availemalla suutaan
  • työntämällä kieltä ulos suusta
  • kääntämällä päätään etsien rintaa
  • viemällä kättään suuhunsa
  • ääntelemällä.

Ota vauva rinnalle näistä varhaisista nälkäviesteistä. Itku on myöhäinen nälän merkki!

Lypsäminen

Jos vauva ja äiti ovat erossa toisistaan tai vauva ei syystä tai toisesta ime tehokkaasti rinnalla, voi maidonerityksen käynnistää ja pitää yllä myös lypsäen. Lypsäminen on hyvä aloittaa mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen ja jatkaa säännöllisesti vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa. Rintoja voi lypsää joko käsin, käsikäyttöisellä pumpulla tai sähköpumpulla.

Imuote ja imetysasennot

Oikea imuote vaikuttaa siihen, että rinta tyhjenee hyvin ja imetys ei ole äidille kivuliasta. Parhaiten vauva saa rinnasta oikean imuotteen niin, että vauvan vartalo on kääntyneenä äidin vartaloa vasten ja vauvan nenänpää äidin rinnanpään kanssa kohdakkain. Tästä asennosta vauva pystyy nostamaan leukaansa ylös ja avaamaan suunsa suurelle. Kun vauva avaa suunsa, voi äiti auttaa vauvaa ja vetää häntä tiiviisti vartaloaan vasten.

Artikkelin pohjana on käytetty TtM, kätilö Heta Kolasen kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).