Etusivu » Lääkärikirja Duodecim » Kaihi (harmaakaihi, katarakta)

Kaihi (harmaakaihi, katarakta)

Lääkärikirja Duodecim
9.3.2018
silmätautien erikoislääkäri Matti Seppänen

Kaihi tarkoittaa tilaa, jossa silmän linssi eli mykiö on samentunut ja läpäisee valoa huonosti. Kaihin hoitona on leikkaus. Kaihileikkauksen yhteydessä silmän mykiö poistetaan ja tilalle asetetaan keinomykiö. Tässä artikkelissa keskitytään ensisijaisesti aikuisiän harmaakaihiin. Kaihileikkauksesta on erillinen artikkeli: ks. «Kaihileikkaus»1.

Kaihin yleisyys

Kaihi on yksi yleisimmistä iän mukana näköä heikentävistä sairauksista länsimaissa. Yleisin kaihimuoto on aikuisiän kaihi. Yli 65-vuotiaista yli 30 prosentilla on näköä haittaavaa kaihimuutosta. Yli 85-vuotiaista yli 70 prosentilla on kaihimuutoksia. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin yli 40 000 kaihileikkausta julkisella sektorilla ja yli 8 500 leikkausta yksityissairaaloissa.

Kaihin syyt

Ikääntyminen on merkittävin tekijä kaihin synnyssä. Ikääntymisen myötä mykiön (linssin) aineenvaihdunta heikkenee ja rakenteet voivat myös paksuuntua. Mykiön aiemmin läpinäkyvissä valkuaisaine- ja lipidirakenteissa tapahtuu muutoksia, jotka tekevät ne sameammiksi. Mykiöön kertyvä kalsium lisää nesteen kertymistä ja turvottaa mykiötä. Samoin linssiä ympäröivien kudosten joustavuus vähenee. Useat eri riskitekijät voivat lisätä kaihin muodostusta.

Kaihin riskitekijät

Perintötekijät vaikuttavat kaihin syntyyn. Seuraavat tekijät lisäävät kaihin kehittymisen riskiä:

  • Silmän vammat, erityisesti suoraan silmän alueelle kohdistuneet iskut. Jos mykiö vaurioituu silmän lävistävän vamman yhteydessä, kaihi voidaan joissain tapauksissa todeta heti tapaturman jälkeen. Tällöin puhutaan traumakaihista. Joskus kaihimuutokset voivat tulla varsin pitkänkin ajan kuluttua vammasta.
  • Lääkeaineet, erityisesti suurina annoksina pitkään käytettävät kortisonivalmisteet
  • Diabetes
  • Liiallinen alkoholinkäyttö, tupakointi ja ylipaino
  • Silmäleikkaukset: silmän sisäiset leikkaukset, erityisesti lasiaisen poisto, glaukoomaleikkaukset
  • Ionisoiva säteily, esimerkiksi röntgensäteet ja sädehoito. Jos pään alueelle annetaan sädehoitoa, suojataan mykiötä mahdollisuuksien mukaan suurilta sädeannoksilta.
  • Pitkäaikaiset silmän tulehdukset, kuten pitkäaikainen sarveiskalvon tulehdus tai värikalvon tulehdus
  • Auringon valo lisännee myös kaihimuutosten riskiä.

Kaihin oireet

Kaihi aiheuttaa näkökyvyn alentumista usealla eri tavalla. Useimmiten kaihimuutokset etenevät vähitellen. Lukeminen ja hämärässä näkeminen vaikeutuvat usein alkuvaiheessa. Samoin häikäistyminen lisääntyy valon taittuessa epätasaisesti kaihin samentamassa mykiössä.

Mykiön samentuessa värien näkeminen hankaloituu ja kontrastiherkkyys alenee (mustan ja valkoisen eri sävyjen erottaminen vaikeutuu). Maisema muuttuu ikään kuin utuisemmaksi ja haaleamman väriseksi.

Kaihimuutoksen edetessä tarvittavien silmälasien miinusvoimakkuudet usein lisääntyvät. Silmä tulee vähitellen enemmän likitaitteiseksi. Useat kokevat tässä välivaiheessa pärjäävänsä ilman lukulaseja, joita on aiemmin tarvinnut käyttää. Tämä välivaihe ei tarkoita näkökyvyn pysyvää parantumista, sillä kaihimuutoksen edetessä mykiö samentuu ja lopulta myös lukunäkö heikkenee.

Kaihin toteaminen

Kaihimuutokset todetaan usein silmälääkärin tarkastuksessa siinä vaiheessa, kun silmälasien vahvuuksia muuttamalla ei enää päästä aikaisempaan näön tarkkuuteen. Kaihimuutokset etenevät usein hitaasti ja välttämättä niitä ei itse huomaa alkuvaiheessa.

Jos aiemmin hyvin sujunut lukeminen tai autoilu iltapimeällä hankaloituu ikääntymisen myötä, on syytä tarkistuttaa tilanne silmälääkärillä. Yleislääkäri voi todeta pidemmälle edenneen kaihin mustuaisen laajentamisen jälkeen silmäntähystimellä eli oftalmoskoopilla. Vähäisemmät kaihimuutokset voidaan todeta silmälääkärin tekemän mikroskooppitutkimuksen avulla.

Kaihin hoito

Kaihin hoitona on leikkaus (ks. «Kaihileikkaus»1). Leikkaukseen päädytään usein siinä vaiheessa, kun näön alenemisesta on selkeää haittaa työelämässä tai normaaleissa arkitoiminnoissa.

Jos silmässä on kaihin lisäksi muu sairaus, jonka hoito edellyttää hyvää näkyvyyttä silmän syvempiin osiin, myös tämä on usein aihe kaihileikkaukselle. Etenkin diabeteksen yhteydessä (ks. «Diabeteksen silmäsairaus (diabeettinen retinopatia)»2) mahdolliset silmänpohjan laseroinnit edellyttävät hyvää näkyvyyttä verkkokalvolle.

Kaihileikkausten tekniikka on kehittynyt viimeisimmän vuosikymmenen aikana merkittävästi. Aiemmin kaihileikkausten jälkeen vietettiin pitkiäkin aikoja sairaalassa. Nykyisin useimmat kaihileikkaukset pystytään tekemään päiväkirurgisesti eli kotiutumaan pääsee usein samana päivänä.

Vaikka kaihileikkaus pystytään usein suorittamaan yhdellä yksittäisellä leikkauksella, tulee hoidossa silti varautua myös pidempään hoitoon. Joissakin tapauksissa silmän sisään asetettavaa linssiä ei välttämättä voida asettaa paikoilleen ensimmäisessä leikkauksessa vaan saatetaan tarvita vielä toinen toimenpide. Tänä väliaikana näkö on hyvin sumea ja parantunut näöntarkkuus voidaan saavuttaa vasta toisen leikkauksen yhteydessä. Samoin jos ensimmäisessä leikkauksessa silmään jää kaihimateriaalia, saatetaan tämän poistamista varten tehdä vielä toinen leikkaus.

Kaihileikkauksesta on erillinen artikkeli: ks. «Kaihileikkaus»1.

Kaihin ennaltaehkäisy

Kaihin kehittymistä ehkäisevää hoitoa ei ole tiedossa mutta riskitekijöihin voi vaikuttaa. Tupakoinnin lopettaminen alentaa riskiä sairastua kaihiin. Ylipainoisilla laihduttaminen ja. diabeetikoilla mahdollisimman hyvä hoitotasapaino hidastavat kaihin muodostumista. Silmien suojaaminen liialliselta auringon valolta on myös nykytietämyksen mukaan hyödyllistä.

Muita kaihimuotoja

Lapsuusiän kaihi (kongenitaalikatarakta) todetaan usein silmän rutiinitarkastuksen yhteydessä ennen kotiutumista synnytyssairaalasta. Synnynnäinen kaihi leikataan usein varhaisessa vaiheessa mahdollisimman normaalin näkökyvyn turvaamiseksi.

Traumakaihi kehittyy helposti silmän iskuvamman jälkeen. Tästä syystä tietyissä palloilulajeissa (salibandy, squash) sekä erityisesti värikuula-ammunnoissa on tärkeää käyttää suojalaseja.

Lääkkeiden aiheuttamaa kaihia esiintyy erityisesti potilailla, jotka ovat joutuneet käyttämään suuri annoksia kortisonia joko tabletteina tai silmätippoina.

Lisää tietoa kaihista

Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. «Kaihi»3.

Käytettyjä lähteitä

Moilanen J. Kaihin tunnistaminen ja kaihileikkauslähetteen tekeminen. Kirjassa: Seppänen M, Holopainen J, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H (toim.). Silmätautien käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2018; s. 90-93.

Moilanen J, Seppänen M. Kaihileikkauksen kulku. Kirjassa: Seppänen M, Holopainen J, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H (toim.). Silmätautien käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2018; s. 103-105.

Käypä hoito -suositus Kaihi «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50035»1