Pienet lapset sairastavat runsaasti infektioita, mikä johtuu lapsen puolustusjärjestelmän kehittymättömyydestä ja runsaista kontakteista päivähoidossa. Sairastelu alkaa yleensä puolen vuoden iässä, johon mennessä äidiltä saadut suojaavat vasta-aineet ovat verestä hävinneet. Tilastojen mukaan parivuotias lapsi sairastaa 5–10 hengitystieinfektiota vuodessa. Kun yksi episodi kestää runsaan viikon, sairaspäiviä kertyy melkoisesti. Osalla lapsista hengitystieinfektiot johtavat lisäksi toistuviin korvatulehduksiin, mikä entisestään hankaloittaa tilannetta.

Milloin hoitoon

Valtaosa runsaasti infektioita sairastavista lapsista on täysin normaaleja, ja infektioiden määrä vähenee lapsen kasvaessa ja vastustuskyvyn lisääntyessä. Yleensä selkeä parannus tapahtuu jo 4–5 vuoden iässä.

Milloin tilanne on sitten huolestuttava? Infektioiden alkaminen heti vastasyntyneenä, jatkuva ripuli, kasvuhäiriö, ihon paiseet, pitkittyneet sieni-ihottumat, lukuisat korvatulehdukset (vähintään 8 vuodessa) ja nenän sivuontelotulehdukset (vähintään kolme vuodessa) sekä poikkeavan vaikeat infektiot, kuten keuhkokuume (kaksi episodia vuodessa) ja verenmyrkytys, viittaavat siihen, että lapsen puolustusjärjestelmässä on häiriö. Immuunipuutteiset lapset sairastavat myös poikkeuksellisten mikrobien aiheuttamia infektioita.

Perheessä voi myös muilla olla toistuvia infektioita merkkinä ongelman periytymisestä. Immunologisen puolustusjärjestelmän heikkoutta aiheuttavia geenivikoja tunnetaankin kymmeniä, ja niitä voidaan nykyisin hyvin selvittää geenitestien avulla. Ongelmat voivat liittyä veren valkosolujen määrään tai toimintaan, komplementtijärjestelmään tai vasta-aineiden tuotantoon, jolloin hoitona ja ehkäisynä voidaan käyttää esimerkiksi immunoglobuliinia.

Immuunijärjestelmän ongelmia epäiltäessä lapset otetaan tutkimuksiin sairaalakäynnin yhteydessä. Sen sijaan lapset, jotka potevat tavallisia virusinfektioita ja toipuvat niistä normaalisti, harvoin tarvitsevat tarkempaa tutkimista. Toistuvat korvatulehduksetkaan harvoin johtuvat lapsen puolustusjärjestelmän heikkoudesta.

Joillakin lapsilla virusinfektioihin liittyy usein voimakas ja pitkittynyt yskä, jota voidaan erheellisesti pitää bakteeriperäisenä keuhkoputkitulehduksena. Kyse saattaa kuitenkin olla ns. infektioastmasta, joka hoituu hyvin astmalääkityksellä. Jos lapsella esiintyy viikkojen ajan yskimistä, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Samoin pitkittyneen nuhan syynä voi olla allergia, johon on saatavilla tehokas lääkitys. Kouluikäisillä lapsilla myös poskiontelotulehdus voi aiheuttaa pitkittynyttä nuhaisuutta ja tukkoisuutta.

Kirjallisuutta

  1. Heikkinen T, Ruuskanen O. Lapsen infektiokierre. Duodecim 2001;117:731–736
  2. Casanova JL. Severe infectious diseases of childhood as monogenic inborn errors of immunity. Proc Natl Acad Sci U S A 2015;112(51):E7128-37. PMID: 26621750
  3. Heiskanen K, Mattila P. Lapsen infektiokierre ja immuunipuutokset. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 14.12.2018.