Etusivu » Hakutulokset » Auringonpolttama ja auringolta suojautuminen

Auringonpolttama ja auringolta suojautuminen

Lääkärikirja Duodecim
17.8.2016
Ihotautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Auringon ultraviolettisäteilyn (UV) tavallisin haittavaikutus on auringonpolttama. Vain lyhytaaltoiset UVB-säteet polttavat, mutta ne myös ruskettavat. Pitkäaaltoiset UVA-säteet ruskettavat mutta eivät polta.

Ruskettuminen on seurausta auringonvalon aiheuttamasta ihosolujen vauriosta. Ruskettumisella iho yrittää suojata soluja lisävaurioilta. Ihon toistuvat palamiset erityisesti nuoruusiällä lisäävät ihomelanooman vaaraa, ja muiden ihosyöpien riski kasvaa suhteessa ihon saaman UV-säteilyn kokonaismäärään elinaikana.

Viisi prosenttia geeniperimältään suomalaisista on niin vaaleaihoisia, että he palavat hyvin helposti eivätkä rusketu lainkaan. Neljäsosa palaa helposti ja ruskettuu huonosti, 60 % palaa joskus ja ruskettuu hyvin, ja loput 10 % ei pala koskaan ja ruskettuu erittäin hyvin.

Auringonpolttama on Suomessa mahdollista maaliskuusta elokuuhun. Muina aikoina vuodesta UVB-säteilyä tulee meillä maan pintaan asti niin vähän, ettei siitä ole haittaa muille kuin valoyliherkille. Päiväntasaajalla voi suojaamaton vaalea iho palaa auringossa jo 10 minuutin altistuksen jälkeen vuodenajasta riippumatta.

Eräät lääkkeet saattavat herkistää ihoa UV-säteilylle, jolloin iho palaa tavallista helpommin. Antibiooteista doksisykliini ja tetrasykliini, nesteenpoistolääkkeistä tiatsididiureetit sekä muutamat tulehduskipulääkkeet, kuten ketoprofeeni, saattavat altistaa ihoa palamiselle.

Auringonpolttaman oireet

Voimakkaan aurinkoaltistuksen jälkeen iho alkaa aristaa ja punoittaa jo parin tunnin kuluttua. Oireet ovat voimakkaimmillaan 12–24 tunnin kuluttua (kuva «Auringonpolttama»1). Toisen asteen polttamassa on punoituksen lisäksi pinnallisia rakkuloita ja turvotusta.

Auringonpolttaman itsehoito

Jos iho on jo ehtinyt palaa, ihoa on hyvä viilentää vedellä (suihku tai hauteet). Ihoon laitetaan hydrokortisonivoidetta 2–3 kertaa päivässä, mutta sen tehosta ei ole vahvaa näyttöä. Suun kautta otettu tulehduskipulääke lieventää oireita jonkin verran, samoin kuin hydrokortisonitabletit (annos yli 15-vuotiaalle 150 mg), joita otetaan 1–2 peräkkäisenä päivänä. Ihon kesimiseen voi käyttää kosteuttavia lotion-tyyppisiä perusvoiteita. Lievissä tapauksissa oireet paranevat itsestään 3–5 päivässä. Jatkossa auringonpolttamaa on suojeltava auringolta, koska se palaa herkästi uudelleen.

Milloin hoitoon?

Lääkäriin on syytä hakeutua, jos toisen asteen auringonpolttama on laaja-alainen ja myös, jos potilaalla, varsinkin lapsella, on huono olo ja yleisoireita, kuten päänsärkyä, pahoinvointia ja kuumetta. Hoitoon hakeudutaan vuorokauden sisällä, lapsen kanssa viiveettä.

Auringolta suojautuminen

Tärkein suoja on välttää auringossa oleskelua päiväsaikaan klo 11–15. On hyvä muistaa, että lumi heijastaa miltei kaiken UV-säteilyn, valkoinen hiekkakin jonkin verran, vesi vain vähän. Vuoristossa UV-säteily lisääntyy korkeammalle kiivetessä. Ohut pilvi suodattaa vain parikymmentä prosenttia UV-säteilystä. Pilviselläkin säällä voi siis palaa. Solariumissa otettu rusketus ei suojaa auringonpaistetta vastaan.

Auringon ultraviolettisäteilyn voimakkuutta mitataan UV-indeksillä (UVI). Suojautuminen on tarpeen, kun UVI on vähintään 3. UVI-indeksi ilmoitetaan säätiedotuksissa «http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste»1.

Suojaava tiheästä kankaasta tehty vaatetus ja lierihattu sekä auringonsuojavoiteet kuuluvat herkästi palavan vakiovarusteisiin. Suojavoiteissa käytetään sekä ns. kemiallisia suodattimia että nano- tai mikrokiteisiä sinkki- ja titaanioksideja. Kemikaalit suodattavat UVB-säteilyn lisäksi vaihtelevasti UVA-säteilyä. Sinkki- ja titaanioksidit suodattavat yhtä lailla kaikkia UV-säteitä. Useissa voiteissa, myös monissa lapsille tarkoitetuissa suojavoiteissa on sinkki- tai titaanioksidin ohella kemiallisiakin suoja-aineita.

Suojavoiteen suojakerroin (SPF) ilmoittaa karkeasti, kuinka monta kertaa normaalia kauemmin auringossa voi palamatta oleskella. Käytännössä suoja on vain puolet tai vähemmän siitä, sillä voiteita käytetään harvoin sitä määrää, millä suojakerroin on määritetty. Vaalean ihon suojauksessa käytettävän suojakertoimen pitää olla vähintään 30 ja sisältää UVA-suoja. Lasten suojavoiteissa SPF:n on hyvä olla 50 tai 50+. Voide levitetään 15–30 minuuttia ennen ulos menoa, ja sitä lisätään noin 2 tunnin välein ja aina uinnin jälkeen.

Lisää aiheesta

Snellman E, Aitasalo M. Auringonpaisteen haitat. Matkailijan terveysopas «http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=mat00217»2 (päivitetty 6.4.2016).