Etusivu » Dermografismi eli piirtopaukamointi

Dermografismi eli piirtopaukamointi

Lääkärikirja Duodecim
1.7.2014
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Dermografismi eli dermografismus tarkoittaa sitä, että ihoon voi piirtää. Piirtojälkeen tulee nokkospaukama. Ilmiö on melko tavallinen. Arviolta 5–10 %:lla väestöstä on dermografismitaipumus. Se alkaa oireilla yleensä näennäisesti omia aikojaan, mutta aktivoitumisen taustalla lienee jokin virusinfektio. Oireita voi olla vain kerran elämässä, joillakin niitä on useita jaksoja vuosien varrella. Piirtopaukamointi kuuluu niin sanottuihin fysikaalisiin eli ulkoisen ärsykkeen laukaisemiin urtikarioihin.

Oireet

Kun ihoa raapaistaan tylpästi, tavallisessa dermografismissa piirtojälkeen nousee 5–15 minuutissa vaalea paukama, joka voi kutista ja jonka ympäristö punoittaa. Kaikki potilaat eivät ole huomanneet paukamia ollenkaan. Heillä oireena on kutina, joka on pahimmillaan iltaisin nukkumaan mennessä (ks. kuva «Dermografismus eli piirtopaukamointi»1). Oireilun kesto vaihtelee muutamasta viikosta vuosiin. Mitä nuorempi potilas, sitä nopeammin oireilu katoaa. Piirtopaukamointiin ei liity limakalvo- tai yleisoireita.

Kolinerginen dermografismi ilmenee vain hikoillessa tai ihon lämmitessä muusta syystä niin, että hikirauhaset aktivoituvat, siis esimerkiksi saunassa tai kuumassa suihkussa (ks. artikkeli «Hikinokkosihottuma (kolinerginen urtikaria)»1). Ihoa tylpästi raapaistaessa ei synny yhtenäistä paukamaa, vaan raapaisujälki koostuu pienistä paukamista hikinokkosihottuman eli kolinergisen urtikarian tapaan.

Taudin toteaminen

Diagnoosi tehdään raapaisemalla selän tai käsivarren ihoa kynän tylpällä päällä ja seuraamalla reaktiota viitisentoista minuuttia. Tunnetaan myös viivästynyt dermografismi, jossa paukama ilmestyy vasta tuntien kuluttua. Ero dermografismin ja paineurtikarian (ks. «Paineurtikaria»2) välillä on joskus epäselvä.

Kädet ja jalat eivät kutia eikä niihin nouse paukamia. Koska dermografismus ei liity mihinkään varsinaiseen taustatautiin, enempää tutkimuksia ei tarvita.

Itsehoito

Antihistamiinit tehoavat tavalliseen ja kolinergiseen dermografismiin yleensä hyvin.

Milloin hoitoon?

Kun nuori henkilö alkaa kutista yllättäen, on tavallisesti kyseessä syyhy (ks. «Syyhy (scabies)»3) tai dermografismi. Diagnoosi kannattaa käydä varmistuttamassa lääkärillä.

Lääkärin keinoja vaikeaoireisessa taudissa on nostaa antihistamiiniannosta, kokeilla antihistamiinin rinnalla ranitidiinia, käyttää UVB-valohoitoa, dapsonia, doksepiinia, siklosporiinia tai erityistapauksissa omalitsumabia, joka on immunoglobuliini E:n vasta-aine. Vuosia kestävässä oireilussa käynti yleislääkärissä kerran vuodessa on myös paikallaan, vaikka oireet pysyisivät antihistamiinilla hyvin kurissa.

Ehkäisy

Dermografismia ei voi estää.

Käytettyjä lähteitä

Laube S. Dermographism urticaria. eMedicine «http://emedicine.medscape.com/article/1050294-overview»1 (vaatii käyttäjätunnuksen)

Salava A. Nokkosihottumat (urtikariat). Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 10.5.2016.