Etusivu » ”Ihomato” (komedot ja komedoakne)

”Ihomato” (komedot ja komedoakne)

Lääkärikirja Duodecim
4.11.2013
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Komedo on talirauhasen tukkiva sarveistulppa. Se muodostuu talirauhasen tiehyen sarveissoluista ja talista. Alussa komedo on väritön, pieni kohouma talirauhasen aukon kohdalla. Sitä sanotaan sulkeutuneeksi komedoksi, valkopääksi. Kasvaessaan se muuttuu tummaksi ja näkyväksi mustapääksi. Mustapäätä kutsutaan myös "ihomadoksi". Tumma väri ei ole likaa vaan elimistön itse tuottamaa väriä. Komedossa elää bakteereja, etenkin aknebakteereja (Propionibacterium acnes). Kun bakteerit lisääntyvät voimakkaasti, talirauhasen tiehyt tulehtuu ja muodostaa pienen märkäpään. Se tunnetaan komedoaknena.

Ns. jättikomedossa tukkeutuneen talirauhasen suulla on tavallista suurempi komedo ja talirauhanen suurentuu ja muodostuu ajan mittaan ateroomaksi (ks. «Sarveisontelo (epidermaalikysta, ”aterooma”)»1). Niitä voi olla eri puolilla kehoa lukuun ottamatta kämmeniä ja jalkapohjia, joissa talirauhasia ei ole.

Oireet

Komedoaknessa on runsaasti sulkeutuneita ja avoimia komedoja sekä pieniä märkäpäitä etenkin otsassa ja ohimoilla (ks. kuva «Komedoakne»1). Akne kutiaa jonkin verran, ja märkäpäät ovat kipeitä. Komedoakne on tavallisesti ensimmäinen oire varsinaisesta nuoruusiän aknesta (ks. «Aknetaudit»2), ja sitä on eniten 12–15-vuotiailla.

Taudin toteaminen

Bakteeriviljelyä tai muita laboratoriotutkimuksia ei yleensä tarvita. Karvatuppitulehdus (follikuliitti) muistuttaa joskus komedoaknea. Follikuliitissa märkäpäät kehittyvät kuitenkin muutamassa päivässä, kun aknessa se kestää 1–2 viikkoa. Follikuliitin diagnostiikassa bakteeriviljelyä tarvitaan toisinaan.

Itsehoito

Mahdolliset ihovoiteet ja meikki poistetaan ensin puhdistusvoiteella. Sen jälkeen iho pestään saippuan kera. Nestesaippua on hygieenisempi kuin palasaippua, johon voi pesiytyä märkäbakteereja. Pesuaineen pH:lla ei ole vaikutusta lopputulokseen. Puhdistamiseen ei tarvita kemikalioissa myytäviä antiseptisiä puhdistusnesteitä.

Ilman reseptiä saatavat bentsoyyliperoksidigeelit ja -voiteet rauhoittavat tulehdusta. Ne myös hillitsevät jonkin verran komedojen kehittymistä. Tulosta on turha odottaa vielä viikon tai kahden kuluttua. Se näkyy usein vasta 3–4 kuukauden päästä siitä, kun säännöllinen hoito aloitettiin.

Kesäinen auringonvalo rauhoittaa aknea. Se myös valitettavasti kiihdyttää komedojen muodostumista, joista myöhemmin 4–6 kuukauden kuluessa – siis keskitalvella – syntyy märkäpäitä. Kosmeettinen solarium ei auta.

Suklaan, juustojen tai muiden ruokien välttäminen ei vähennä komedojen tai märkäpäiden muodostumista. Tupakointi näyttää lisäävän niitä. Meikkien, puuterin tai peitepuikon käyttö on turvallista. Märkäpäitä on varottava puristelemasta, sillä se lisää arpien syntyä.

Milloin hoitoon?

Lääkäriin kannattaa lähteä silloin, kun nuori kokee komedot kiusallisiksi ja rumentaviksi. Reseptilääkkeinä myytävät tretinoiinivoide, adapaleenigeeli yksin tai yhdessä bentsoyyliperoksidin kanssa ja atselaiinihappovoide tai -geeli vähentävät komedoja ja estävät uusien syntyä. Paikallishoitoa tulee jatkaa pitkäaikaisesti kuukausien ja jopa vuosien ajan. Jos ihottumaan liittyy runsaasti märkäpäitä, käytetään muita aknen hoitomuotoja (ks. «Tavallinen akne»3).

Ehkäisy

Vastoin yleistä käsitystä ruokavalio ei vaikuta ihon rasvaisuuteen tai komedojen muodostumiseen. Sitä eivät aiheuta tai pahenna myöskään voiteet ja muut kosmeettiset tuotteet. Ravintolisistä ja vitamiineista ei ole apua.

Näppylöitä ei saisi puristella, sillä se voimistaa tulehdusta. Näppylöiden puristelu lisää myös arpeutumistaipumusta.

Käytettyjä lähteitä

European Dermatology Forum. Guidelines Acne. «http://www.euroderm.org/edf/index.php/edf-guidelines/category/4-guidelines-acne»1