Etusivu » Naistyyppinen kaljuuntuminen

Naistyyppinen kaljuuntuminen

Lääkärikirja Duodecim
22.2.2016
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Naistyyppinen kaljuuntuminen (engl. female pattern hair loss) vastaa miestyyppistä eli androgeneettistä kaljuuntumista, vaikkakin niiden mekanismit poikkeavat jonkin verran toisistaan. Kyseessä on monen geenin välittämä perinnöllinen ominaisuus. Mieshormonitaso on tavallisesti normaali.Suomessa naistyyppistä kaljuuntumista on arviolta joka toisella 40–60-vuotiaalla naisella ja kolmella neljästä yli 65-vuotiaasta naisesta. Hiuksia lähtee etenkin ohimoilta, hiusrajasta otsalta ja päälaelta (kuva «Diffuusi (epätarkkarajainen) pälvikalju»1). Hiusaiheet eivät kuitenkaan surkastu saman tien, vaan etenkin otsalla ja ohimoilla on lyhyttä, ohutta hiusta joskus runsaastikin. Hiusten harventuminen on useimmiten niin lievää, ettei siitä ole kosmeettista haittaa.

Oireet

Hiukset harventuvat päälaelta niin hiljalleen, että kalju päälaki on naisilla harvinainen. Hiusraja ei joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta vetäydy ohimoilta tai otsalta miesten kaljuuntumisen tapaan. Hiustenlähtö etenee sen takia salakavalasti. Suurimmalla osalla potilaista siihen liittyy päänahan rasvoittuminen ja/tai hilseily (ks. «Hilse»1) tai selvä päänahan tali-ihottuma (ks. «Tali-ihottuma»2).

Taudin toteaminen

Diagnoosiin riittää kliininen taudinkuva, jota täydentää tukistustestissä (ks. «Hiustenlähtö»3) todettu liiallinen hiustenlähtö. Laboratoriotutkimuksiin on harvoin aihetta. Koepalaa ei tarvita.

Diffuusi pälvikalju (ks. «Pälvikaljuus»4) ja telogeeninen hiustenlähtö (ks. «Hiustenlähtö»3) voivat muistuttaa naistyyppistä kaljuuntumista. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymään, jossa mieshormonitaso on suurentunut, voi liittyä naistyyppistä kaljuuntumista. Muita oireita ovat miestyyppisen karvoituksen lisääntyminen, akne, kuukautiskierron häiriöt, lapsettomuus ja metabolinen oireyhtymä (ks. «Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS)»5).

Itsehoito

Rasvoittuva tai hilseilevä päänahka pitää pestä joka päivä tai ainakin joka toinen päivä ja käyttää tarvittaessa hydrokortisonilinimenttiä, jotta päänahan tulehdus rauhoittuisi. Markkinoilla on vain yksi lääke, minoksidiililiuos, jonka käyttöaihe on androgeneettinen kaljuuntuminen myös naisilla. Sitä käytetään kahdesti päivässä. Jollei 2-prosenttinen liuos lopeta kaljuuntumista, voi kokeilla 5-prosenttista liuosta. Liuosta on käytettävä ainakin neljä kuukautta, ennen kuin sen tehon tai tehottomuuden voi todeta. Uusia hiuksiakin voi jo silloin nähdä. Tulos pysyy vain, jos hoitoa jatketaan.

Milloin lääkäriin?

Koska naistyyppinen hiustenlähtö ei ole varsinainen sairaus, kynnys lähteä lääkäriin vaihtelee henkilöittäin. Eräät e-pillerit sisältävät antiandrogeenisia aineita, ja niitä voidaan käyttää hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Niiden antiandrogeeninen vaikutus on kuitenkin useimmiten niin vähäinen, etteivät ne hillitse kaljuuntumista. Lääkärillä on myös tarvittaessa mahdollisuus määrätä suun kautta otettavaa antiandrogeenista lääkettä spironolaktonia (50–200 mg/vrk), joka rauhoittaa hiustenlähdön noin puolella potilaista. Hoidon pituus on tavallisesti 9–12 kuukautta.

Ehkäisy

Hiustenlähtöä voi ehkäistä vain tiheällä pään pesulla. Ravinnosta, ravintolisistä, vitamiineista, hiustenhoitoaineista, hieronnasta tms. ei ole apua. Paljastuva päälaki on altis aurinkovaurioille ja on suojattava ultraviolettisäteiltä päähineellä.

Käytettyjä lähteitä

Sinclair R, Patel M, Dawson TL Jr ym. Hair loss in women: medical and cosmetic approaches to increase scalp hair fullness. Br J Dermatol 2011;165 Suppl 3():12-8. «PMID: 22171680»PubMed

van Zuuren EJ, Fedorowicz Z, Carter B ym. Interventions for female pattern hair loss. Cochrane Database Syst Rev 2012;5():CD007628. «PMID: 22592723»PubMed

Hannuksela M. Naistyyppisen hiustenlähdön hoito. Duodecim 2006:122:167–72 «/xmedia/duo/duo95459.pdf»1