Etusivu » Neurodermatiitti (raapimisen aiheuttama ihon paksuuntuma)

Neurodermatiitti (raapimisen aiheuttama ihon paksuuntuma)

Lääkärikirja Duodecim
8.1.2014
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Neurodermatiittia kuvaa parhaiten kutina-raapimiskierre. Kansainvälisesti siitä käytetään tavallisimmin latinankielistä termiä lichen simplex chronicus. Sellainen alkaa usein hyönteisen puremasta tai muusta pienestä traumasta. Neurodermatiittia pidetään usein myös "stressitautina", sillä henkinen stressi alentaa kutinakynnystä. Neurodermatiittia on tavallisimmin 30–50-vuotiailla. Läiskiä voi olla yksi tai useampia, ja ne voivat sijaita missä tahansa keholla. Neurodermatiitin mielipaikka on säären etusivulla. Erityisen kiusallinen on sukuelinten neurodermatiitti, jota naisilla on isoissa häpyhuulissa, miehillä kivespussissa. Läiskän koko vaihtelee muutamasta senttimetristä 10–15 senttimetriin. Se on aluksi muun ihon värinen, mutta se tummuu ajan mittaan raapimisen aiheuttaman tulehduksen seurauksena. Oireilu kestää vuosia tai vuosikymmeniä.

Oireet

Kutina ja sitä seuraava raapiminen alkavat ja pahentuvat hiljalleen. Jonkin viikon kuluttua kutiavaa aluetta raavitaan päivittäin. Raapiminen on usein niin rajua, että läiskästä tihkuu verta (kuva «Neurodermatiitti sääressä»1). Läiskä paksuuntuu ja tummuu vähitellen (kuva «Neurodermatiitti»2). Vuosia kestäneeseen neurodermatiittiin voi kehittyä okasolusyöpä.

Taudin toteaminen

Diagnoosi tehdään taudinkuvan perusteella. Raavittu, paksuuntunut läiskä sääressä on harvoin muuta kuin neurodermatiittia. Raavittu psoriaasi (ks. «Psoriaasi»1), läiskäekseema (ks. «Läiskäekseema (läiskäihottuma)»2) tai krooninen punajäkälä (ks. «Punajäkälä»3) ovat usein saman näköisiä. Läiskästä otetaan tarvittaessa koepala.

Itsehoito

Tärkeintä on olla raapimatta. Hydrokortisonivoide tai muu reseptittä saatava voide ei yksinään paljon auta. Sen sijaan sinkkisukka tai hydrokolloidilevy öisin pidettynä rauhoittaa kutinaa ja ohentaa raapimisen paksuntamaa ihoa. Niitä voi käyttää useita viikon mittaisia jaksoja kerrallaan hydrokortisonivoiteen kera tai ilman. Perusvoide, kylmäpakkaus ja alkoholikäsihuuhde auttavat myös hillitsemään kutinaa.

Milloin hoitoon?

Kuten monen muunkin ihotaudin kohdalla, lääkäriin mennään silloin, kun kutina ja ihottuma alkavat häiritä itseä tai läheisiä tai siitä on haittaa sosiaalisesti. Neurodermatiitti saadaan häviämään vahvalla tai erityisen vahvalla kortisonivoiteella ja ns. okkluusiohoidolla yleensä kuukaudessa. Lääkäriin on syytä hakeutua myös silloin, kun neurodermatiittiläiskään kehittyy poikkeavaa kudoslisää.

Ehkäisy

Neurodermatiitilla on taipumus uusia. Kutina-raapimiskierteeseen joutumisen voi estää vain hoitamalla hyönteisten puremat ja pienetkin ihottumat heti niiden alkamisen jälkeen.

Käytettyjä lähteitä

Hiltunen-Back E, Jeskanen L. Ulkosynnyttimien yleisimmät ihosairaudet. Duodecim 2012;128(17):1763–9 «/xmedia/duo/duo10476.pdf»1.