Etusivu » Lävistys

Lävistys

Lääkärikirja Duodecim
24.9.2012
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Lävistyksiä on Suomessa perinteisesti tehty vain korvannipukoihin, mutta viime aikoina lisääntyvästi muuallekin, esimerkiksi korvalehden rustoiseen osaan, napaan, kulmakaariin, huuliin, nenään, kieleen tai rintoihin. Korvannipukoihin rei'itys tehdään joko jousella varustetulla laitteella ”ampumalla” ensiasennuskoru suoraan korvanipukan läpi tai kädessä pidettävällä lansetilla tai neulalla sen jälkeen, kun iho on ensin kiristetty pihtien väliin. Muut lävistykset tehdään lähes poikkeuksetta viimeksi mainitulla tavalla. Ensiasennuskoru on tavallisesti terästä, titaania, niobia, muovia tai kultaa.

Kehittyneissä maissa tehdyissä tutkimuksissa lävistyksiä on noin joka viidennellä, nuorista aikuisista jopa joka toisella. Useimmiten lävistys otetaan aikuisuuden kynnyksellä tai nuorena aikuisena. Alle 15-vuotiaalla tulee olla huoltaja mukana lävistystilanteessa tai huoltajalta tulee olla kirjallinen lupa. Nänni- ja genitaalilävistyksiä tehdään vasta 18 ikävuoden jälkeen. Monet lävistyksiä suorittavat liikkeet eivät tee mitään lävistyksiä alaikäisille.

Lävistyksen jälkihoito

Lävistyksen tehnyt liike antaa kirjalliset jatkohoito-ohjeet, joihin kuuluu päivittäinen lävistetyn alueen huolellinen pesu mietoa pesuainetta käyttäen. Lävistyskorua on tällöin syytä varovasti liikutella, jotta lävistyskanavaan jääneet eritteet saadaan pois. Lävistyksen huuhtelua lämpimällä vedellä on syytä jatkaa ainakin kahdesti päivässä 1–4 kuukauden ajan.

Huuli- ja kielilävistysten jatkohoitoon kuuluu suuveden käyttö.

Saunaan tai uimaan ei saisi mennä 1–2 viikkoon lävistyksen jälkeen.

Ensiasennuskoru vaihdetaan oikeaan koruun 1–2 kuukauden kuluttua.

Lävistysten mahdolliset haittavaikutukset

Kaikista lävistyksistä voi tulla ei-toivottuja seurauksia, komplikaatioita. Niitä on raportoitu kolmasosassa muista lävistyksistä kuin korvannipukan lävistyksistä, kielen ja muun suun alueen lävistyksistä jopa kolmella neljästä. Lävistys voi tulehtua (infektoitua). Sen oireita ovat punoitus, turvotus, visvominen ja pakotus. Rintalävistyksestä voi tulla paise rintarauhaseen. Joskus paikallisesta infektiosta voi kehittyä imusuonentulehdus (”verenmyrkytys”, ks. «Imusuonitulehdus (lymfangiitti, ”verenmyrkytys”)»1), joskus yleisinfektio. Paikallista infektiota hoidetaan suihkuttamalla lävistyskohtaa monta kertaa päivässä ja laittamalla antibioottivoidetta sen jälkeen. Joskus koru on poistettava. Märkiminen voi kehittyä niin voimakkaaksi, että koru irtoaa. Napa-, nenä-, huuli- ja silmäkulmalävistykset infektoituvat helpommin kuin muut. Kieli- ja muiden suun alueen lävistysten haitoista ovat hampaiden lohkeamiset ja ienvauriot tavallisimpia.

Lävistykseen voi kehittyä arpikudosta, jota on kahdenlaista. Normaalia, mutta liiallista arpikudosmuodostumaa sanotaan liikakasvuiseksi (hypertrofiseksi) arveksi (ks. «Keloidi ja muu arven liikakasvu»2). Jos arpikudoksen kollageeni poikkeaa tavanomaisesta, arpi kasvaa hiljalleen vuosia. Silloin on kyseessä keloidi, arpikasvain. Hypertrofinen arpi poistetaan leikkaamalla, joskus jäädyttämällä. Keloidin hoito vaatii plastiikkakirurgisen leikkauksen ja mahdollisesti sädehoidon, eikä tulos sittenkään ole aina hyvä.

Arpia syntyy myös, jos koru repeytyy irti. Sellainen korjataan yleensä pienellä leikkauksella.

Teräskoruista voi tulla nikkeliallergia, titaanikoruista ei. Kultakorut voivat herkistää kullalle. Hopea ei herkistä.

Nenän väliseinään voi jäädä pysyvä reikä, joka suurenee ajan mittaan. Myös muut lävistykset voivat reikiintyä pysyvästi.

Käytettyjä lähteitä

Cegolon L, Mastrangelo G, Mazzoleni F ym. Body art in 4,277 Italian secondary school adolescents: prevalence and associations with personal and family characteristics. Fam Med 2010;42(4):273-9. «PMID: 20376995»PubMed

Kaatz M, Elsner P, Bauer A. Body-modifying concepts and dermatologic problems: tattooing and piercing. Clin Dermatol 2008;26(1):35-44. «PMID: 18280903»PubMed

Hickey BM, Schoch EA, Bigeard L ym. Complications following oral piercing. A study among 201 young adults in Strasbourg, France. Community Dent Health 2010;27(1):35-40. «PMID: 20426259»PubMed

Kluger N, Koljonen V. Lävistykset - mitä lääkärin tulee tietää? Duodecim 2012;128:1363–70 «/xmedia/duo/duo10380.pdf»1