Etusivu » Pesuihottuma ja muut ärsytysihottumat

Pesuihottuma ja muut ärsytysihottumat

Lääkärikirja Duodecim
11.11.2014
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Pesuihottumaksi sanotaan ihottumaa (ekseemaa), joka on runsaiden pesujen, pesuaineiden tai märän työn aiheuttama ihottuma tavallisesti käden selkäpuolella. Se on yleisin ärsytysihottuma, jota lääkärit kutsuvat nimellä ärsytyskosketusekseema tai toksinen ekseema. Pesujen ja pesuaineiden lisäksi muita ihoärsytyksen lähteitä ovat esimerkiksi liuottimet, virtsa ja uloste, paperinpöly, liitu, liha ja muut tuoreet elintarvikkeet sekä suojakäsineitten pito ilman aluskäsineitä. Ärsytysihottuman vaara on suurin uusilla työntekijöillä noin vuoden ajan. Sinä aikana iho karaistuu.

Ihottuma paranee parissa viikossa, kun ärsyke poistuu. Ihottuma uusiutuu sen jälkeen herkästi muutaman kuukauden ajan. Kylmyys lisää ihottuman uusiutumisvaaraa.

Oireet

Kirvely ja pistely, harvemmin kutina, ovat ensimmäisiä oireita pesuihottumasta ja muusta ärsytyskosketusekseemasta. Ärsykkeen laadusta ja kestosta riippuu, kuinka pitkän ajan kuluttua iho alkaa punoittaa ja hilseillä (kuva «Pesuihottuma»1 ja «Käsien ärsytysihottuma»2). Ärsytysihottuma on useimmin käsi-ihottumaa, joka alkaa tavallisesti käden selästä peukalon puolelta. Partureilla ja kampaajilla se ilmestyy oikeakätisellä ensin vasemman käden sormihankoihin, jotka joutuvat eniten alttiiksi märälle työlle ja hiusten mekaaniselle hankaukselle. Ärsytysihottuma oireilee yleisesti myös sormenväleissä ja ranteiden sisäsivuilla.

Ilmavälitteinen ärsytysihottuma ilmaantuu kasvoille, paljaille ihoalueille, vaatteiden hankausalueille kuten kainaloihin ja vyötärölle, lahkeiden ja hihojen suiden kohdalle. Ilman kautta ärsyttäviä aineita ovat pöly, höyryt ja kaasut. Kemikaaliroiskeet saattavat ärsyttää ihoa vaatteiden läpi.

Taudin toteaminen

Diagnoosi asetetaan yleensä taudinkuvan perusteella. Jollei ihottuma parane odotetusti muutamassa viikossa tai se uusiutuu suojauksen parantamisesta tai työtavan vaihtamisesta huolimatta, asiaa selvitellään lisää lappukokeiden (ks. «Lapputestit»1) ja muiden ihotestien avulla.

Kämmenpuolen ekseeman taustalla on tavallisemmin sisäsyntyiset, rakenteelliset tai hormonaaliset syyt kuin ulkoinen ärsytys, sillä kämmenen ihon sarveiskerros on monta kertaa paksumpi ja kestävämpi kuin kädenselän ihon.

Itsehoito

Tärkein toimenpide on ärsytyksen vähentäminen. Käytännössä se tarkoittaa tavallisesti työtavan vaihtoa tai suojakäsineitten pitoa. Jos suojakäsineitä tarvitaan korkeintaan 15–30 minuuttia kerrallaan, aluskäsineistä ei ole sanottavaa hyötyä. Pitempikestoisessa työssä ne ovat suotavat, usein välttämättömät. Rasvaisia käsivoiteita tulee tarvittaessa käyttää tauoille mentäessä ja iltaisin. Hydrokortisonivoide (ks. hydrokortisonin lääkeopashaku «http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=far&p_haku=hydrokortisoni%20*voide&p_loki=e»1) rauhoittaa alkavaa ihottumaa. Voitelu kahdesti päivässä riittää.

Milloin lääkäriin?

Jollei ihottuma parane pitemmillä lomilla, esimerkiksi vuosiloman aikana kokonaan, on syytä lähteä lääkäriin. Asiantuntijan apu on myös välttämätön, jos ihottuma leviää käden kämmenpuolelle. Siinä missä kädenselän iho parantuu 2–4 viikossa, kämmenpuolen ihottuman parantuminen vie aikaa vähintään kuukausia, useimmiten vuosia. Ärsytyskosketusekseemien tavallisin hoito on keskivahva tai vahva kortisonivoide, kroonistuneissa tapauksissa myös kalsineuriinin estäjävoide (takrolimuusi).

Ehkäisy

Ihon ärtyvyys on perinnöllinen ominaisuus, johon ei voi vaikuttaa. Ihottumaa voi ehkäistä vain työtapojen sekä käsineitten ja muiden suojainten kautta.

Käytettyjä lähteitä

Mälkönen T, Alanko K, Jolanki R ym. Long-term follow-up study of occupational hand eczema. Br J Dermatol 2010;163(5):999-1006. «PMID: 20716224»PubMed

Watkins SA, Maibach HI. The hardening phenomenon in irritant contact dermatitis: an interpretative update. Contact Dermatitis 2009;60(3):123-30. «PMID: 19260908»PubMed

Kalimo K, ym. Ärsytysihottuma ammattitautina. Duodecim 2005;121(7):773–7 «/xmedia/duo/duo94902.pdf»2.