Etusivu » Suutulehdus lapsella

Suutulehdus lapsella

Lääkärikirja Duodecim
2.12.2017
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Suutulehduksella (stomatiitti) tarkoitetaan suun limakalvon, ikenien ja huulten tulehdusta. Yleisin suutulehdus on hiivasienen aiheuttama sammas, jota esiintyy etenkin imeväisillä. Myös virukset voivat aiheuttaa suutulehduksia. Niistä tärkein on herpesvirus. Muita suutulehdusta aiheuttavia viruksia ovat enterovirukset (ks. «Enterorokko»1), vesirokkovirus (ks. «Vesirokko»2) ja EB-virus (ks. «Mononukleoosi ("pusutauti")»3).

Sammas

Pienen imeväisen kielessä ja poskien limakalvoilla voi näkyä vaaleita peitteitä, jolloin kysymyksessä on hiivasienitulehdus eli sammas. Toisinaan tulehdus saa limakalvon punoittamaankin. Sammasta esiintyy viidellä prosentilla lapsista, ja se on sinänsä vaaraton tulehdus, jota hoidetaan sienilääketipoilla. Lievissä tapauksissa voidaan käyttää neuvolan ohjeiden mukaisesti happamia hedelmätuotteita, esimerkiksi sitruuna- tai puolukkamehua. Toistuvien sammastulehduksen syynä saattaa olla se, että lapsen tuteissa ja leluissa on hiivasientä. Vaivasta pääsee eroon keittämällä lelut.

Herpestulehdus

Jos lapsi kieltäytyy syömästä, syynä voi olla herpesviruksen (ks. «Huuliherpes eli yskänrokko (Herpes simplex tyyppi 1)»4) aiheuttama suutulehdus. Suussa todetaan tällöin kivuliaita rakkuloita tai niiden jäänteitä ja usein turvonneet ikenet, jotka voivat myös vuotaa verta. Herpessuutulehdukseen liittyy usein reilu kuume, joka normaalisti kestää 3–4 päivää mutta voi pitkittyä yli viikonkin kestoiseksi. Herpessuutulehdus paranee itsestään. Mikäli tulehdus on voimakas ja hoitoon hakeudutaan nopeasti, voidaan paranemista jouduttaa myös suun kautta annettavalla asikloviirilääkityksellä.

Herpesstomatiitissa suu on usein niin kipeä, että syömisestä ei tahdo tulla mitään. Tällöin lapselle on hyvä antaa sokeripitoista juotavaa, josta hän saa tarvittavan energian. Mikäli syöminen ja juominen ei onnistu ja lapsi väsähtää, on syytä hakeutua hoitoon. Leikki- ja kouluikäisille voidaan määrätä puuduttavaa huuhtelunestettä, jonka avulla juominen ja syöminen sujuu paremmin. Herpessuutulehdus ei aiheuta jälkitauteja. Virus jää kuitenkin elimistöön asumaan ja voi myöhemmin aiheuttaa huuliherpestä eli yskänrokkoepisodeja.

Muita suutulehduksia

Joiltakin lapsilta saattaa silloin tällöin löytyä suusta muutama kivulias haavauma, jotka eivät ole herpesviruksen aiheuttamia, vaan limakalvon haavaumia eli aftoja. Niitä todetaan erityisesti ienpoimuissa. Potilaat ovat kuumeettomia toisin kuin yleensä herpesinfektiossa. Aftat häviävät itsestään, mutta suun huuhtelua ja puuduttavaa huuhtelunestettä käytetään joskus hoitona syömisen takaamiseksi, kuten herpeksessäkin. Aftojen syntymekanismi on edelleen tuntematon, mutta kiusallisuudestaan huolimatta ne eivät aiheuta jälkiseuraamuksia. Ne saattavat kuitenkin uusia myöhemmin.

Syksyisin esiintyy usein enterorokkoa eli enterovirusten aiheuttamaa kuumetautia, johon liittyy ihorakkuloita sekä suun limakalvon rakkuloita. Ihorakkulat ilmaantuvat yleensä käsiin ja jalkoihin sekä harvemmin muualle, kuten pakaroihin. Enterorokkoon liittyvä suutulehdus on useimmiten melko lievä, ja juominen ja syöminen sujuu paremmin kuin herpestulehduksessa. Tosinaan suu on kuitenkin niin kipeä, että syöminen ei kunnolla onnistu ja ravinnoksi on syytä antaa nestemäisiä, energiapitoisia juomia ja esim. jäätelöä. Enterorokkoon liittyvä suutulehdus paranee itsestään muutamassa päivässä. Eräät enteroviruskannat aiheuttavat voimakasta suutulehdusta, jota kutsutaan herpangiinaksi. Siinä kivuliaat rakkulat ja niiden kraatterit ilmaantuvat erityisesti suun takaosaan. Myös vesirokossa on usein todettavissa rakkuloita kielessä ja muualla suun limakalvoilla, mikä voi haitata pienillä lapsilla syömistä. Nuorisoikäisillä tavallisessa EB-viruksen aiheuttamassa mononukleoosissa voidaan niin ikään todeta nielutulehduksen ohella suutulehdusta, joka paranee muun taudin mukana 1–2 viikossa.

Lisää tietoa suun sienitulehduksista: ks. «Suun sienitulehdukset»5.

Käytettyjä lähteitä

Salo T, Siponen M. Suun limakalvon virussairaudet. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 4.7.2016.

Salo T, Siponen M. Suun limakalvon haavaumat. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 4.7.2016.