Tulirokon aiheuttaja ja tartunta

Tulirokko (scarlatina) on streptokokin (ryhmän A beetahemolyyttinen streptokokki) aiheuttama infektio. Se on ainoa antibioottihoitoa vaativa rokkotauti.

Streptokokki-infektio tarttuu melko helposti pisara- ja kosketustartuntana, ja taudin itämisaika on 3–5 vuorokautta. Tulirokko voi esiintyä paikallisina epidemioina esim. kouluissa tai päiväkodeissa.

Tulirokon oireet

Tulirokon oireita ovat kuume, päänsärky, nielutulehdus (angiina), oksentelu, punoittava ja turpea kieli (mansikkakieli), suurentuneet imusolmukkeet kaulalla sekä ihottuma.

Ihottuma ilmenee hentona hieman porkkanan värisenä etenkin kasvoilla mutta ei suun ympäristössä ja ylävartalolla. Punoitus näkyy parhaiten rintakehällä, kainaloiden ympärillä ja vatsan alaosassa. Suun ja nenän ympärillä näkyy vaaleampi vyöhyke. Ihottuma ilmestyy yleensä ½–2 päivän sisällä kuumeen noususta. Noin viikon kuluttua taudin alkamisesta iho voi hilseillä erityisesti sormenpäistä. Tulirokon ihottuma johtuu A-streptokokin erittämästä toksiinista ja on sinänsä vaaraton.

Vaikka streptokokkitartunnan voi saada uudestaan, tulirokon voi sairastaa vain kerran. Uusivissa streptokokki-infektioissa tauti on useimmiten nielurisatulehdus. Joskus streptokokki aiheuttaa ruusun, märkäruven tai verenmyrkytyksen.

Milloin hoitoon

Tulirokkoepäily edellyttää aina välitöntä lääkärissäkäyntiä. Tulirokko on usein oireiltaan niin tyypillinen, että antibioottihoito voidaan aloittaa heti taudinkuvan perusteella. Diagnoosi kannattaa varmistaa nielun bakteeriviljelyllä tai streptokokki-pikakokeella.

Jos tulirokkopotilaan muut perheenjäsenet sairastuvat kurkkukipuun tai kuumeeseen, heidän on syytä hakeutua hoitoon.

Tulirokon hoito

Tulirokko paranee hyvin antibiooteilla. Yleensä hoitona käytetään penisilliiniä 10 päivän ajan. Jälkitaudit, kuten munuaisten tai sydämen tulehdus, ovat erittäin harvinaisia.

Tulirokkopotilaan tartuttavuus loppuu 24 tunnin kuluttua antibioottihoidon aloittamisesta ja niinpä lapsi voi palata hoitoon tai kouluun nopeasti voinnin niin salliessa.

Tulirokon ehkäisy

Tulirokkoa vastaan ei ole rokotetta, ja tautia esiintyy edelleen erityisesti kouluikäisillä ja myös päiväkodeissa. Tulirokko tarttuu kosketustartuntana, ja käsien pesu on tärkeää silloin, kun perheessä tai ympäristössä on tulirokkoa liikkeellä. Jos päiväkodissa tai koulussa epäillään tulirokkoepidemiaa (kuukauden sisällä vähintään viidesosa lapsista sairastunut), tulee ottaa yhteys kunnan tartuntatautilääkäriin.

Kirjallisuutta

  1. Renko M. Tulirokko. Kirjassa: Rajantie J, Heikinheimo M, Renko M (toim.). Lastentaudit. Kustannus Oy Duodecim 2016, s. 219-220.
  2. Salava A. Eksanteema (rokkomainen ihottuma). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 11.3.2021.
  3. Vuorela M, Ruotsalainen E, Valtonen K, Vuopio J, Lyytikäinen O. A-ryhmän streptokokki voi aiheuttaa epidemian. Suomen Lääkärilehti 2017;72 (1-2): 51-56.
  4. Ivaska L, Peltola V. Nielutulehdus ja tulirokko. Lasten infektiosairaudet. s. 25-30. Kustannus Oy Duodecim. 2019