Yleistä

Vaaleaa katetta voi olla poskien limakalvoilla, kielessä tai ikenissä. Kate voi olla pieni läiskä limakalvolla tai laaja, yhtenäinen alue. Lapsilla vaalea kate on useimmiten merkki hiivatulehduksesta, mutta aikuisilla taustalla voi olla jokin muu syy.

Vaalea kate on usein oireeton ja todetaan sattumalta. Se voi maistua pahalta ja joskus katteen alla oleva limakalvo haavautuu, jolloin suu kipeytyy ja reagoi ruokaan ja juomaan.

Sammas (hiivasienitulehdus)

Sammas on hiivasienen (Candida albicans) aiheuttama tulehdus. Se ilmestyy kielen yläpintaan, joskus myös poskien limakalvoille, esimerkiksi antibioottikuurin jälkeen. Lapsella suun hiivatulehdus näkyy yleensä vaalea tai harmaana katteena, jonka voi raaputtaa irti. Lievien oireiden hoitoon voi kotona käyttää esimerkiksi sitruunamehua. Aikuisella hiivatulehdus oireilee usein ärhäkän punaisena limakalvona, jonka pinnalla voi olla vaaleaa katetta. Hiivasienitulehdukselle altistavia tekijöitä ovat muun muassa huono suuhygienia, hammasproteesin käyttö, vähentynyt syljeneritys, tupakointi ja immunosuppressiiviset lääkkeet. Jos tulehdus ei rauhoitu itsekseen, se hoidetaan hiivalääkkeillä, jotka ovat reseptivalmisteita.

Muita syitä

Vaakasuora, vaalea juoste posken limakalvossa on useimmiten merkki siitä, että limakalvo joutuu purressa hampaiden väliin.

Suun limakalvon läiskäisen tai yhtenäisen vaalean katteen taustalla voi olla punajäkälä tai leukoplakia. Punajäkälä on pääosin aikuisilla esiintyvä ihon ja limakalvojen tulehduksellinen tauti, jossa elimistö reagoi omia kudoksiaan vastaan. Tauti voi oireilla pelkästään suun limakalvolla tai samaan aikaan sekä suussa että ihossa. Punajäkälä näkyy poskien limakalvoilla, kielessä tai ikenissä vaaleana, verkkomaisena kuviona tai yhtenäisinä vaaleina läiskinä (ks. kuva ). Diagnoosi tehdään kliinisen kuvan perusteella ja varmistetaan usein koepalalla. Hoitona käytetään mm. kortisonia sisältäviä paikallishoitoja.

Kuva

Punajäkälä posken limakalvolla. Punajäkälä poskessa ilmenee yleensä vaaleana verkkokuviona.

Leukoplakia (ks. kuva ) on limakalvon tarkkarajainen ja pysyvä vaalea muutos. Sen taustalla on usein tupakointi. Leukoplakiaan liittyy suurentunut syöpäriski (ks. Suusyöpä (kielisyöpä, huulisyöpä ja suuontelon syöpä)). Sen vuoksi muutosta seurataan koepalojen avulla ja se poistetaan tarvittaessa kirurgisesti.

Kuva

Kielisyövän esiaste leukoplakia. Kielisyövän esiaste leukoplakia 54-vuotiaan naisen kielen oikeassa reunassa keskellä. Toteamisen jälkeen potilas kävi seurannassa 3–4 kuukauden välein. Myöhemmin alueelle ilmaantui haava-alue, joka osoittautui suusyöväksi (ks. Suusyöpä (kielisyöpä, huulisyöpä ja suuontelon syöpä)).

Punahukassa (ks. SLE (yleistynyt punahukka)) voi suun limakalvolla olla vaaleita katteita ja haavaumia.

Valkea (pesu)sieniluomi (white sponge nevus) on harvinainen perinnöllinen tila, jossa suun limakalvolle kehittyy paikallisia möyheitä, vaaleita luomia. Luomet todetaan yleensä jo lapsena ja ne ovat vaarattomia.

Pienet vaaleat kohoumat suun tai huulen limakalvolla ovat niin sanottuja Fordycen täpliä (ks. Huulitulehdus (keiliitti)). Ne ovat vaarattomia "väärään paikkaan" kehittyneitä pieniä talirauhasia, eikä niitä tarvitse hoitaa.

Milloin hoitoon?

Kaikki pitkäkestoiset limakalvomuutokset aikuisen suussa on näytettävä lääkärille tai hammaslääkärille muutaman kuukauden kuluessa niiden ilmaantumisesta.

Kirjallisuutta

  1. Salo T, Siponen M. Suun limakalvolöydösten arviointi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 24.2.2020.
  2. Ruokonen H. Paikallisten tekijöiden, infektioiden ja lääkeaineiden aiheuttamat muutokset suun limakalvolla. Suomen Lääkärilehti 2015;70(45):3044-3049.