Etusivu » Keliakia lapsella

Keliakia lapsella

Lääkärikirja Duodecim
11.11.2019
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Keliakia on tauti, jossa viljatuotteiden sisältämä gluteeni aiheuttaa perimältään alttiille lapselle tai aikuiselle ohutsuolitulehduksen ja -vaurion. Keliakia korjaantuu gluteenittomalla ruokavaliolla mutta ilmaantuu uudelleen, jos siirrytään normaaliin ruokavalioon. Keliakiaa potee 2 % väestöstä, ja varmennettuja potilaita on 0,7 %, mikä on suurimpia lukuja maailmassa. Keliakiapotilaan lähiomaisilla esiintyy tautia muita enemmän: esiintyvyys on 5–10 %. Niinpä myös lähiomaiset herkästi tutkitaan verikokein.

Keliakian oireet

Tyypillisimmät oireet ovat ripuli, löysät ulosteet, ylävatsaturvotus, vatsakipu, painon lasku ja lapsilla joskus myös kasvun tai puberteetin hidastuminen. Vaikea keliakia voi ilmetä jo imeväisiässä (viljatuotteiden aloittamisen jälkeen) huonona kasvuna ja suolistovaivoina. Nykyisin keliakia kuitenkin todetaan useimmiten yli 10-vuotiailla lapsilla ja aikuisilla. Lapsella voi esiintyä myös anemiaa sekä kalsiumin ja maitosokerin imeytymishäiriötä (laktoosi-intoleranssia) sekä viivästynyt puberteetti. Myös pysyvien hampaiden kiillevaurio ja suun limakalvorakkulat (aftat) saattavat liittyä keliakiaan. Keliakia voi ilmetä myös kutisevana rakkulaisena ihottumana ja nivelvaivoina. Keliakiaan liittyy harvemmin myös maksatulehdusta.

Keliakian oireet voivat olla hämäävän lieviä. Keliakia esiintyy perheittäin, joten jos vanhemmilla on keliakia, vatsavaivaisella lapsella osataan herkemmin epäillä keliakiaa. Keliakia liittyy usein myös niin kutsuttuun IgA-puutostilaan ja autoimmuunitauteihin, kuten diabetekseen, sekä Downin oireyhtymään.

Keliakian toteaminen

Keliakiaepäily edellyttää aina lääkärissäkäyntiä, laboratoriokokeita ja myös sairaalatutkimuksia. Verikokeissa voidaan todeta keliakiavasta-aineita eli transglutaminaasin ja endomysiinin vasta-aineita. Ne ovat normaalia korkeammalla tasolla noin 85–95 %:lla keliakiapotilaista. Yleensä pitoisuudet ovat yli 10-kertaiset normaaliarvoihin verrattuna.

Mikäli vasta-ainetutkimus ei anna yksiselitteistä tulosta, voidaan ohutsuolesta ottaa koepala diagnoosin varmistamiseksi. Ennen tutkimukseen tuloa lapsen pitää syödä viljatuotteita normaalisti. Koepala otetaan tavallisimmin mahalaukun tähystyksen yhteydessä mahdollisimman pitkältä ohutsuolesta, mutta pienillä lapsilla käytetään tarkoitukseen kehitettyä nieltävää kapselia.

Keliakia voi joskus kehittyä vasta seurannan aikana lapsen jatkaessa gluteenia sisältävän ruoan käyttöä. Joskus voidaan tutkia myös keliakian perintötekijöitä, jos koepalalöydös on epäselvä tai potilaalla on keliakiavasta-aineita, mutta koepalan löydös on normaali.

Keliakian hoito

Hoitona on pysyvä gluteeniton ruokavalio, jossa vältetään vehnää, ruista ja ohraa sekä niistä valmistettuja tuotteita. Hoito on elinikäinen, ja ruokavaliota on pyrittävä noudattamaan mahdollisimman tiukasti. Ravitsemusterapeutin ohjeet ovat taudin alkuvaiheessa välttämättömät. Kohtuullinen määrä kauraa soveltuu useimmille keliakiapotilaille, mutta herkimmät saattavat saada siitäkin oireita. Hoidon aikana oireet häviävät useimmiten muutamassa viikossa tai kuukaudessa.

Vehnästä valmistetut tärkkelystuotteet saattavat sisältää pieniä gluteenijäämiä. Useimmiten keliakiaa voidaan menestyksekkäästi hoitaa tärkkelystuotteilla, mutta kaikkein herkimmät keliaakikot voivat joskus saada niistäkin oireita. Verikokeilla voidaan seurata gluteenittoman ruokavaliohoidon tehoa. Yleensä ohutsuolen limakalvon paraneminen varmistetaan koepalan otolla noin vuoden kuluttua ruokavaliohoidon aloittamisesta.

Keliakian ehkäisy ja itsehoito

Keliakian puhkeamista siihen taipuvaisella lapsella on käytännössä hyvin vaikea estää. Viljatuotteet muodostavat ravinnon perustan jo imeväisiästä lähtien. Jos perheessä on keliakiaa, epäily lapsen keliakiasta toki herää usein aiemmin kuin niissä perheissä, joissa keliakiaa ei esiinny. Keliakian hoito pohjautuu oikeaan ruokavalioon, jonka noudattamisessa lapsi ja hänen vanhempansa ovat ratkaisevassa asemassa.

Lisää tietoa keliakiasta

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. «Keliakia»3

Terve suu: ks. «Keliakia ja suun terveys»4

Käytettyjä lähteitä

Käypä hoito -suositus Keliakia: ks. «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi08001»1. Käypä hoito -suosituksen päivitystiivistelmä: Duodecim 2019;135(2):211-2 «https://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo14734.pdf»2.

Ilus T. Keliakia. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 25.3.2019.