Etusivu » Yskä lapsella

Yskä lapsella

Lääkärikirja Duodecim
2.12.2017
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Lapsen yskän syynä on yleensä virusperäinen hengitystieinfektio (ks. «Flunssa lapsella»1), joka paranee parissa viikossa ilman hoitoa. Tilastojen mukaan puolella lapsista yskä paranee 10 päivässä ja valtaosalla (90 %) runsaassa kolmessa viikossa. Jos lapsen yskään liittyy hengenahdistusta, tulee lääkäriin kuitenkin ottaa yhteyttä. Erityistapaus on äkisti alkanut voimakas yskä ruokailun yhteydessä tai lasten leikkiessä, mikä herättää epäilyn vierasesineen joutumisesta hengitysteihin ja vaatii välittömän hoitoon hakeutumisen. Myös useita viikkoja jatkuneeseen yskään on syytä hakea neuvoja, sillä yskiminen ei ole kenellekään "normaalia".

Hengitystieinfektiot

Yskä on hengitysteiden suojareaktio tulehdukselle ja ärsytykselle. Yskän laukaisevat hengitysteiden hermopäätteet, ja sen tehtävänä on poistaa limaa. Lapsen yskä johtuu aivan valtaosassa flunssasta eli hengitysteiden virusinfektiosta. Muita syitä ovat kurkunpäätulehdus, nielutulehdus, keuhkoputkentulehdus (ks. «Keuhkoputkentulehdus lapsella»2) ja keuhkokuume (ks. «Keuhkokuume lapsella»3). Infektion aiheuttama yskä kestää yleensä 1–2 viikkoa. Tärkeätä on oivaltaa, että yskä ei yleensä ole merkki keuhkokuumeesta tai keuhkoputkentulehduksesta vaan ylähengitystieinfektiosta. Yskä on usein pahempaa yöaikaan, sillä nenänielusta valuva lima lisää yskimistä.

Pitkittynyt yskä

Joskus ongelmana on viikkoja jatkunut yskiminen, jonka tavallisin syy ovat toistuvat virusinfektiot. Etenkin päivähoidon aloituksen yhteydessä infektio seuraa toistaan ja perättäiset flunssat vaikuttavat samalta taudilta.

Toinen syy pitkittyneeseen yskään on infektiopesäke korvassa (ks. «Korvatulehdus lapsella»4) tai nenän sivuonteloissa (ks. «Sivuontelotulehdus (poskiontelotulehdus) lapsella»5). Piilevä korvatulehdus onkin pienillä lapsilla melko yleinen yskän syy, samoin kuin sivuontelotulehdus kouluikäisillä. Kolmas syy etenkin kouluikäisillä lapsilla on hinkuyskä (ks. «Hinkuyskä»6), joka rokotetuilla lapsilla ilmenee viikkoja jatkuvina yskänpuuskina. Niiden yhteydessä ei ole varsinaista hengityksen hinkumista, mutta puuskat ovat usein poikkeuksellisen voimakkaita. Myös mykoplasmainfektio voi aiheuttaa viikkojakin jatkuvan yskän.

Neljäs syy pitkittyneeseen yskään on astma (ks. «Astma lapsella»7), joka voi ilmetä jatkuvana yskänä ja limaisuutena ilman tyypillistä hengityksen vinkunaa tai hengitysvaikeutta. Muutamalla prosentilla 1–3 vuotiaista lapsista esiintyy nk. infektioastmaa, joka aiheuttaa syksyisin ja talvisin viikkojen yskimistä. Kun oireet aina pahenevat tuoreen flunssan myötä, tilannetta saatetaan pitää ”tavallisena” keuhkoputkitulehduksena. Infektioastmaa potevilla lapsilla hengitettävän astmalääkityksen aloittaminen joiksikin viikoiksi on kuitenkin tärkeätä. Siitepölyallergisilla lapsilla voi kevät- ja kesäaikaan ilmetä myös pitkittynyttä köhää, joka johtuu siitepölyjen aiheuttamasta nieluärsytyksestä. Kyse ei tällöin ole varsinaista astmasta, vaikka yskiminen onkin allergiapohjaista. Lapsen yskä voi myös olla merkki kemiallisesta ärsytyksestä, kuten tupakansavusta. Harvemmin kyse on nykinäoireesta (tic-oireesta; ks. «Nykimishäiriö lapsella»8), jolloin lievä köhiminen on tapa ja toistuu tietyissä tilanteissa.

Milloin hoitoon?

Flunssaan liittyvää yskää voi rauhassa seurata pari viikkoa, sillä valtaosin se paranee ilman toimenpiteitä. Jos herää epäily korvatulehduksesta, hengitysvaikeudesta tai keuhkokuumeesta, on syytä lähteä hoitoon. Epäiltäessä vierasesineen (lelu, hedelmien siemenet jne.) joutumista hengitysteihin (ks. «Vierasesinetapaturmat lapsilla»9) tulee aina hakeutua hoitoon saman tien. Lapsi tulee tällöin kuljettaa pystyasennossa. Viikkoja jatkuneen yskän syy tulisi niin ikään aina pyrkiä selvittämään.

Itsehoito

Yskänlääkkeet eivät ole tehokkaita hillitsemään yskimistä, ja yskänlääkkeiden käytöstä lapsilla käsitykset vaihtelevat. Tehtyjen tutkimusten perusteella yskänlääkkeiden teho on parhaimmillaankin vähäinen. Näin on asianlaita sekä ilman reseptiä saatavien valmisteiden että lääkärin määräämien reseptilääkkeidenkin kohdalla. Viimeaikaisten tutkimusten valossa myöskään höyryhengityksestä tai ilman kostuttamisesta ei ole niin suurta hyötyä kuin aiemmin ajateltiin. Hunajan sisältämä suuri sokeripitoisuus voi rauhoittaa nielun yskärefleksiä, ja hunajan tilapäisestä käytöstä (2 teelusikallista iltaisin) on myönteisiä kokemuksia. Astmaperäiseen yskään on sen sijaan saatavilla tehokkaita lääkkeitä, joita tulee ilman muuta käyttää niillä lapsilla, joilla infektio laukaisee pitkittyneen yskän ja räkäisyyden (infektioastma, ks. artikkeli «Ahtauttava keuhkoputkentulehdus (infektioastma) lapsella»10).

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Käytettyjä lähteitä

Dunder T, Pelkonen A. Kouluikäisen astma. Kirjassa: Lasten allergiset sairaudet. Suomen lastenlääkäriyhdistys 2009.

Korppi M, Tapiainen T. Lasten kurkunpäätulehdus. Duodecim 2015;131:157-161 «/xmedia/duo/duo12037.pdf»1