Etusivu » Viinipäänsärky

Viinipäänsärky

Lääkärikirja Duodecim
15.10.2012
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Monet päänsärkyyn taipuvat henkilöt, erityisesti allergikot voivat saada voimakkaan, usein migreeniä muistuttavan päänsäryn jo yhdestä punaviinilasillisesta. Särky on yksi oire niin sanotusta punaviinipäänsärkyoireyhtymästä. Siihen kuuluu myös voimakas krapula, jonka ankaruus ei ole missään suhteessa nautittuun viinimäärään. Kovin paljon oireyhtymästä ei tiedetä, ei sen yleisyyttä, aiheuttajaa eikä mekanismia. Noin kolmasosa migreeniä sairastavista ilmoittaa saavansa viineistä päänsärkyä satunnaisesti, 10 % säännöllisesti. Harvinaisessa lisämunuaisen kasvaimesta johtuvasta feokromosytoomassa (ks. «Feokromosytooma (lisämunuaisen ydinosan kasvain)»1) viini voi aiheuttaa voimakasta päänsärkyä ja verenpaineen nousua.

Viinien sulfiitit

Viinin säilömiseen käytetään metabisulfiittia, jota lisätään viiniin sitä enemmän, mitä makeampaa se on. Valkoviinit sisältävät keskimäärin enemmän sokeria kuin punaviinit. Sen takia sulfiittia on useammassa valko- kuin punaviinissä, ja sulfiittipitoisuudetkin ovat valkoviineissä keskimäärin suurempia. Viinipäänsäryllä ja viinin aiheuttamalla nuhalla ja hengenahdistuksella ei kuitenkaan ole yhteyttä viinin sisältämään sulfiittimäärään. Nopeaa, IgE-välitteistä sulfiittiallergiaa on kyllä kuvattu allergia-alan ammattilehdissä, mutta sellainen on erittäin harvinaista.

Muita yliherkkyysoireiden syitä

Päänsäryn lähteenä on pidetty joskus viinin sisältämää histamiinia. Se vaihtoehto on kuitenkin suljettu asiallisessa tutkimuksessa pois.

On myös epäilty, että päänsärkyoireyhtymän aiheuttaja löytyisi punaisten viinirypäleitten kuorista, sillä nehän ovat mukana koko viinin käymisen ajan. Kuoret erotellaan vasta käymisen jälkeen. Valkoviinin teossa rypäleitten kuoret poistetaan ennen käymisprosessin alkua. Punaisten rypäleitten kuorista liukenee viiniin monia aineita, joista tanniinit tunnetaan parhaiten. Ne antavat punaviinille sen täyteläisen, joskus karvaan tai terävän tunnun. Tanniiniallergiaa ei kuitenkaan ole kuvattu. Sen sijaan viinirypäleitten kuorissa on allergeenisia lipidien kuljetusproteiineja (LTP = lipid transfer protein), jotka voivat aiheuttaa erityyppisiä allergiaoireita, jopa anafylaksiaa.

Viinirypäleitten kuorissa on myös toista allergeenista proteiinia, endokitinaasi 4A:ta. Nuoressa viinissä se aiheuttaa LTP-allergian kaltaisia oireita, mutta viinin vanhetessa sen määrä ilmeisesti pienenee oleellisesti.

Mehiläisen ja ampiaisen myrkkyä päätyy viineihin, ja ne saattavat aiheuttaa oireita myrkkyallergisille, vaikka perinteisesti on katsottu, että ampiaisen ja mehiläisen myrkyt aiheuttavat oireita vain pistoksina. On mahdollista, että osa mehiläismyrkkyallergisista saa allergiaoireita myös ruoista, joissa on tietyntyyppisiä sokeriyhdisteitä, joita on esimerkiksi punaisessa lihassa.

Hehkuviini

Hehkuviini on väkevä viini, joka on useiden alkoholipitoisten glögien perusjuoma. Hehkuviini sekoitetaan konsentroidusta punaviinistä, marjamehusta ja mausteista, jotka ovat kaneli, inkivääri ja pomeranssinkuori. Alkoholittomissa glögeissä voi olla muitakin mausteita. Mausteallergiset voivat saada glögeistä aitoja allergiareaktioita, kuten nokkosihottumaa, limakalvoturvotusta ja vatsavaivoja.

Tanniinit

Tanniinit ovat kasvifenoleja, joita on kaikissa kasveissa, keskimääräistä enemmän esimerkiksi viinirypäleitten kuorissa ja siemenissä, marjoissa, teessä ja pajun kuoressa. Tanniinit toimivat kasveissa antioksidantteina ja estävät muun muassa bakteerien ja muiden mikrobien lisääntymistä sekä rasvojen härskiintymistä.

Tanniineita voidaan poistaa viinistä saostamalla niitä esimerkiksi maidon, kananmunan ja kalan valkuaisilla. Mainituista saostusaineista viiniin jäävien vieraiden valkuaisten määrät ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niistä tule allergiareaktioita herkillekään maito-, muna- tai kala-allergisille.

Joskus tanniineita lisätään viiniin sen suutuntuman parantamiseksi. Lisätyt tanniinit on tavallisesti uutettu maapähkinöitten ruskeista kuorista. Kuoret poistetaan pähkinöistä kuumalla vedellä. Maapähkinäallergiset eivät kuitenkaan saa sellaisesta viinistä oireita.

Onko viinipäänsärky opittu refleksi?

Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että viinipäänsärky on usein psyykkistä ja johtuu kerran koetusta voimakkaasta viinikrapulasta. Seuraavilla kerroilla päänsärky laukeaa, kun oireilija juo vaikka vain lasillisen samaa viiniä. Usein oireitten puhkeamiseen riittää se, että viini tulee tietyltä viinialueelta tai tietystä maasta. Muuten ei ole selitettävissä se, että jotkut saavat päänsäryn ranskalaisista, toiset espanjalaisista, kolmannet italialaisista punaviineistä. Kuten edellä on todettu, viinireaktioissa voi olla kyse myös allergiasta. Sen takia allergologisia selvityksiä olisi tehtävä totuttua laajemmin.

Käytettyjä lähteitä

Pastorello EA, Farioli L, Pravettoni V ym. Identification of grape and wine allergens as an endochitinase 4, a lipid-transfer protein, and a thaumatin. J Allergy Clin Immunol 2003;111(2):350-9. «PMID: 12589356»PubMed

Schad SG, Trcka J, Vieths S ym. Wine anaphylaxis in a German patient: IgE-mediated allergy against a lipid transfer protein of grapes. Int Arch Allergy Immunol 2005;136(2):159-64. «PMID: 15650314»PubMed

Vassilopoulou E, Zuidmeer L, Akkerdaas J ym. Severe immediate allergic reactions to grapes: part of a lipid transfer protein-associated clinical syndrome. Int Arch Allergy Immunol 2007;143(2):92-102. «PMID: 17228170»PubMed

Armentia A. Adverse reactions to wine: think outside the bottle. Curr Opin Allergy Clin Immunol 2008;8(3):266-9. «PMID: 18560304»PubMed

Panconesi A. Alcohol and migraine: trigger factor, consumption, mechanisms. A review. J Headache Pain 2008;9(1):19-27. «PMID: 18231712»PubMed

Manger WM. The protean manifestations of pheochromocytoma. Horm Metab Res 2009;41(9):658-63. «PMID: 19242899»PubMed

Kirschner S, Belloni B, Kugler C ym. Allergenicity of wine containing processing aids: a double-blind, placebo-controlled food challenge. J Investig Allergol Clin Immunol 2009;19(3):210-7. «PMID: 19610264»PubMed

Weber P, Kratzin H, Brockow K ym. Lysozyme in wine: A risk evaluation for consumers allergic to hen's egg. Mol Nutr Food Res 2009;53(11):1469-77. «PMID: 19746373»PubMed