Etusivu » Koronavirusrokotteet

Koronavirusrokotteet

Lääkärikirja Duodecim
15.2.2021
infektiosairauksien erikoislääkäri Veli-Jukka Anttila

Koronavirusrokotteiden vaikutusmekanismi ja annostelu

COVID-19-infektion1 ehkäisemiseksi on kehitetty useita rokotteita, joista Euroopassa myyntiluvan on saanut kaksi ns. mRNA koronavirusrokotetta ja yksi adenovirusvektorirokote:

  • mRNA-rokote: totsinameraani, kauppanimi Comirnaty (Pfizer-Biontech)
  • mRNA-rokote: Moderna Covid-19-rokote (Moderna)
  • adenovirusvektorirokote: AstraZeneca Covid-19-rokote (AstraZeneca)

Kaikkien rokotteiden vaikutus kohdentuu koronaviruksen1 piikkiproteiiniin. mRNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA) ja ovat kapseloituja nano-lipidipartikkeleihin. Adenovirusvektorirokote sisältää DNA:ta, joka viedään adenoviruksen avulla pistoskohdassa solujen sisään.  Molemmissa rokotetyypeissä lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta eli koronaviruksen ns. piikkiproteiinia. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa tämän pintavalkuaisen vieraaksi ja alkaa tuottaa vasta-ainetta sitä vastaan. Rokotteilla elimistöä opetetaan torjumaan varsinaista koronavirusta, jos tautia aiheuttava virus pääsee elimistöön.

Myyntiluvan mukaisesti annetaan

  • totsinameraania 2 annosta 3 viikon välein
  • Moderna Covid-19-rokotetta 2 annosta 4 viikon välein
  • AstraZeneca Covid-19-rokotetta 2 annosta 4−12 viikon välein.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on ohjeistanut pidentämään vallitsevassa epidemiatilanteessa kaikkien koronarokotteiden annosvälin 12 viikkoon.

Koronavirusrokotteiden teho

Molempien RNA-rokotteiden teho oireisen COVID-19-infektion ehkäisyssä on noin 95 %. Teho alkaa mRNA-rokotteilla jo noin 12 vuorokautta ensimmäisen rokotuksen jälkeen, ja ainakin lyhytaikaisesti yhdelläkin rokotteella saavutetaan merkittävä ehkäisyvaikutus. Toisen rokotteen tulisi olla sama rokote kuin ensimmäiselläkin rokotuskerralla.

AstraZeneca Covid-19-rokotetta ei ole tutkittu kovin paljon yli 70-vuotiailla. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on ohjeistanut sen käyttämisen toistaiseksi vain alle 70-vuotilaille. AstraZenecan Covid-19-rokotteen teho oireisen infektion ehkäisyssä on ollut kahden rokotteen (toinen rokote 4−12 viikkoa ensimmäisen jälkeen) jälkeen 59.5 %. Yksikään (5258 tutkittua) kaksi AstraZeneca Covid-19-rokotetta saaneesta henkilöstä ei kuitenkaan joutunut sairaalahoitoon, kun taas kontrollirokoteryhmästä (5210 tutkittua) joutui 8 henkilöä koronaviruksen takia sairaalaan. Tutkimuksen ja myös myöhempien alustavien tulosten perusteella voidaan arvioida, että AstraZeneca Covid-19-rokote estää vakavat koronavirusinfektiot tehokkaasti.

Mitään markkinoilla olevista rokotteista ei ole hyväksytty lasten rokotuksiin. Totsinameraania voidaan antaa yli 16-vuotiaille, Moderna ja AstraZeneca Covid-19-rokotteita yli 18-vuotiaille.

Rokotteiden suojavaikutuksen kestosta ei voi tehdä vielä pitkäaikaista arviota.

Näiden rokotteiden pitäisi ehkäistä myös ainakin ns. UK-muuntovirusten aiheuttamia infektioita, mutta on epäselvää tehoavatko rokotteet ns. Etelä-Afrikan, Brasilian tai muita mahdollisia muuntoviruksia vastaan.

Koronavirusrokotteiden haittavaikutukset

Kaikilla rokotteilla voi esiintyä haittavaikutuksia. Haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä.

Tavallisimmin kyseessä olivat paikallisreaktiot pistokohdalle, esimerkiksi

  • pistoskohdan kipu
  • pistoskohdan arkuus.

Yleistyneitä reaktiota ovat mm.

  • kuume
  • päänsärky
  • yleinen heikkous
  • lihaskivut
  • nivelkivut
  • pahoinvointi
  • oksentelu
  • vilunvärinät.

Yleisoireet ilmaantuvat yleensä viikon kuluessa rokotuksesta. Vakavat yleistyneet haittatapahtumat olivat harvinaisia, totsinameraanin jälkeen alle 2 prosentilla rokotetuista, Moderna covid-19-rokotuksen jälkeen 0.5 prosentilla ja AstraZeneca covid-19-rokotteella alle 1 prosentilla.

Välittömät vaikeat allergiset reaktiot ovat harvinaisia, mutta näitäkin on esiintynyt kaikkien mainittujen rokotteiden jälkeen. Totsinameraanilla vakavia allergisia reaktioita (anafylaktinen reaktio) on esiintynyt noin 11 henkilöllä miljoonaa rokotettua kohden. Nämä tulevat yleensä 15 minuutin kuluessa rokotuksesta, minkä takia rokotettuja tulisi valvoa rokotuspaikalla tuon ajan. Rokotuspaikalla tulee olla myös valmius tunnistaa ja hoitaa näitä reaktioita. Harvinaisina ohimenevinä haittavaikutuksina on mRNA-rokotuksen jälkeen kuvattu kasvohermohalvauksia (noin 1 tapaus/10 000 rokotettua).

Kaikilla kolmella rekisteröidyllä rokotteella näyttäisi haittavaikutuksia tulevan hieman useammin nuoremmilla henkilöillä. mRNA-rokotteilla haittavaikutuksia esiintyy useammin toisen rokotuskerran jälkeen. Adenovirusvektorirokotteella toisen rokotuskerran jälkeen haittavaikutuksia tulee harvemmin, ja ne ovat yleensä lievempiä kuin ensimmäisen rokotuskerran jälkeen. Rokotuksen aiheuttamia kuumereaktioita nähdään totsinameraanin rokotuksen jälkeen yli 10 %:lla, Moderna Covid-19-rokotteen jälkeen 15.5 %:lla ja AstraZeneca Covid-19-rokotteen jälkeen 7.9 %:lla rokotetuista. Haittavaikutusten voimakuus ja laatu ovat saman tyyppisiä, joita tavataan muillakin käytössä olevilla rokotteilla.

Koronavirusrokotteiden rokotustapa

Rokotteet pistetään lihakseen, yleensä oikeakätisillä vasempaan olkavarteen ja vasenkätisillä oikeaan olkavarteen. Totsinameraania pistetään 0.3 ml, kahta muuta rokotetta 0.5 ml. Rokotuksen jälkeen rokotettavaa on seurattava 15 minuuttia mahdollisen välittömän allergisen reaktion varalta.

Koronavirusrokotteiden rokotusjärjestys Suomessa

Valtioneuvosto on päättänyt Suomen rokotusjärjestyksestä 22.12.2020 antamallaan asetuksella. Asetuksen mukaisesti rokotukset annetaan eri väestöryhmille seuraavassa järjestyksessä:

  1. covid-19-tautiin sairastuneiden tai perustellusti sairastuneeksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, välittömään hoitoon tai huolenpitoon liittyvä tai muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä sosiaalihuollon iäkkäille henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon toimintayksikön henkilöstö ja asukkaat
  2. 70 vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt
  3. henkilöt, joilla on vakavalle covid-19-taudille altistavia sairauksia
  4. muut kuin 1–3 kohdassa tarkoitetut henkilöt.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on täsmentänyt rokotejärjestystä seuraavasti:

1. Koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat

1.1. Teho-osastojen henkilökunta

1.2. Todettuja tai epäiltyjä covid-19-potilaita hoitavien vuodeosastojen ja päivystysosastojen sekä ensihoidon henkilökunta

1.3. Todettuja tai epäiltyjä covid-19-potilaita hoitavien infektiovastaanottojen henkilökunta, koronanäytteenottojen henkilökunta ja koronavirusdiagnostiikkaa tekevä laboratoriohenkilökunta

1.4. Iäkkäiden sosiaalihuollon asumispalvelujen ja laitoshoidon tehostetun palvelun toimintayksikköjen eli ympärivuorokautisen hoivan asukkaat ja henkilökunta (ryhmiä 1.3 ja 1.4 voidaan rokottaa samaan aikaan)

1.5. Kriittinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö rajatusti, esimerkiksi elinsiirtoyksikköjen henkilökunta

Kohdan 1.4. eli ympärivuorokautista hoivaa tarjoavien yksiköiden rokotuksissa ensisijalla ovat vanhukset itse.

Kotihoidon (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) työntekijöitä ei rokoteta vielä tässä vaiheessa.

Suurin osa ryhmiin 1.1.-1.3. kuuluvista ensilinjan terveydenhuollon ammattilaisista ja ympärivuorokautisen hoivan piirissä olevista iäkkäistä on jo rokotettu.

Kohdan 1.5 kriittisellä henkilöstöllä tarkoitetaan niitä sairaaloiden työntekijöitä, joiden sairauspoissaolo vaarantaisi jonkin sairaalan välttämättömän toiminnon ja joita ei voi helposti korvata sijaisilla. Sairaalan johto arvioi, keitä tähän ryhmään kuuluu.

2. Ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö

2.1. Ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia

2.1.1. ≥ 80-vuotiaat ja samassa taloudessa asuvat omaishoitajat ja ikääntyneet*

2.1.2. 75–79-vuotiaat ja samassa taloudessa asuvat omaishoitajat ja ikääntyneet *

2.1.3. 70–74-vuotiaat ja samassa taloudessa asuvat omaishoitajat ja ikääntyneet*

2.1.4. < 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus

2.1.5. < 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus

* THL suosittelee, että saattohoitovaiheessa olevia henkilöitä ei rokoteta.  Heikkokuntoisten, hauraiden henkilöiden rokottamisesta päätetään tapauskohtaisesti yhteistyössä hoitavan lääkärin, rokotettavan ja hänen omaistensa kanssa.

Vakavalle koronavirustaudille alttiiden rokotusjärjestys

THL on tuottanut priorisointilistan, jonka perusteella määräytyy, missä järjestyksessä koronavirusrokotteita tarjotaan eri taustasairauksia sairastaville alle 70 -vuotiaille henkilöille. Lista pohjautuu lääketieteelliseen riskinarvioon.

Taustasairaudet on jaettu kahteen ryhmään:

  1. Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavat sairaudet
  2. Vakavalle koronavirustaudille altistavat sairaudet.

Näistä ryhmistä rokotetta tarjotaan ensin ryhmälle 1 ja sen jälkeen ryhmälle 2. Ryhmien sisällä kaikkia taustasairauksia sairastavia rokotetaan samanaikaisesti.

Kunnat järjestävät koronarokotukset ja tiedottavat asukkailleen, missä ja milloin rokotuksen voi ottaa. Rokotusvuorosi lähestyessä saat tarvittaessa tarkempia tietoja omasta terveyskeskuksestasi tai työterveyshuollosta.

Ryhmä 1: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila

  • Elinsiirto tai kantasolusiirto (alle 6 kuukautta siirrosta, tai kantasolusiirron läpikäyneet, jotka saavat hyljinnän estävää lääkitystä)
  • Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti
  • Vaikea puolustusjärjestelmän häiriö
  • Vaikea krooninen munuaissairaus
  • Vaikea krooninen keuhkosairaus
  • Lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes
  • Downin oireyhtymä (aikuiset)

Ryhmä 2: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila

  • Jatkuvaa lääkitystä vaativa astma
  • Vaikea sydänsairaus, muun muassa sydämen vajaatoiminta (ei kuitenkaan pelkkä verenpainetauti)
  • Aivohalvaus tai muu hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila
  • Immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen
  • Vaikea krooninen maksasairaus
  • Tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta
  • Vaikea uniapnea
  • Psykoosisairaus
  • Sairaalloinen lihavuus (painoindeksi yli 40)

Yllä mainittujen sairauksien osalta löytyy täsmennyksiä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen internet sivustolta.

Käytettyjä lähteitä:

COVID-19 Vaccine AstraZeneca Product Information as approved by the CHMP on 29 January 2021, pending endorsement by the European Commission.

Covid -19 vaccine Moderna- SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS

Comirnaty- SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS

Voysey M, Costa Clemens SA, Madhi SA. Safety and efficacy of the ChAdOx1 nCoV-19 vaccine (AZD1222) against SARS-CoV-2: an interim analysis of four randomised controlled trials in Brazil, South Africa, and the UK. Lancet 2020 «https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)32661-1»1.

Polack FP, Thomas SJ, Kitchin N ym. Safety and efficacy of the BNT162b2 mRNA Covid-19 vaccine. New Engl J Med 2020: DOI: 10.1056/NEJMoa2034577

Baden LR, El Sahly HM, Essink B ym. Efficacy and safety of the mRNA-1273 SARS-Cov-2 vaccine. New Engl J Med 2020: DOI: 10.1056/NEJMoa2035389

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Rokotusjärjestys ja COVID-19-taudin riskiryhmät (päivitetty 12.2.2021) «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/rokotusjarjestys-ja-covid-19-taudin-riskiryhmat»2.