Etusivu » Leikki on lapsen työtä

Leikki on lapsen työtä

Kotineuvola
10.5.2019
Elina Hermanson

Vauvaikäinen heiluttaa kaikkia käsiinsä saamiaan esineitä, koska hän on oppinut tarttumaan ja haluaa nyt kokeilla, miltä tuntuu, kun hän heiluttaa esinettä. Toisto on toiminnan iloa, opittujen taitojen vahvistamista ja hupia. Vähitellen lapsi alkaa tutkia, mitä vaikutusta hänellä on ympäristöön, jos hän heittää esineen pois. Hän seuraa, mitä tapahtuu, kun hän painaa lelussa olevaa nappia. Kun lapsi ymmärtää, että lusikkaa käytetään syömiseen, hän vie lusikan huulilleen niin kuin hän on nähnyt tehtävän. Mielikuvitus alkaa kehittyä, kun lapsi leikkii syömistä ja juomista silloinkin, kun lautanen ja kuppi ovat tyhjiä. Vähitellen kuvitteellisista tapahtumista tulee yhä monimutkaisempia. Lapsi leikkii olevansa äiti, valmistaa mielikuvitusruokaa ja tarjoaa sitä mielikuvituskodissa. Kohta ei enää tarvita oikeaa leikkilusikkaakaan, lapsi osaa leikkiä jo pelkillä eleillä. Hän haluaa leikkiinsä mukaan toverin. Leikeistä tulee yhä monimutkaisempia ja todellisuutta jäljittelevämpiä. Pian kehitetään säännöt, joista sovitaan yhteisesti. Lapsen lähestyessä kouluikää sääntöleikit yleistyvät; ne auttavat yksilöä sopeutumaan yhteisöön.

Leikki tukee lapsen motorista kehitystä, kielellistä harjaantumista ja mielikuvitusta. Myöhemmin lapsi haluaa osallistua perheen töihin. Leikki edistää myös lapsen sosiaalisia taitoja kuten taitoa toimia yhdessä toisten lasten kanssa, neuvotella ja ratkaista riitoja. Leikin avulla lapsi voi käydä läpi pelottavia kokemuksiaan esimerkiksi rokotuksista tai hammaslääkärissä käynnistä, ja hän voi purkaa tunteitaan.

Monimutkaisia tai kalliita välineitä ei tarvita. Kotoa ja luonnosta löytyvät materiaalit riittävät mielikuvitusta innostavaan leikkiin.

Kansainvälisen lasten leikkijärjestön (International council of children’s play) määrittelemät hyvän leikkivälineen ominaisuudet

  • Lelu soveltuu lapsen ajatusmaailmaan.
  • Lapsen voimat riittävät lelun käsittelyyn.
  • Lelu on turvallinen.
  • Lelu edistää silmän ja käden yhteistyötä.
  • Lelu soveltuu monenlaisten toimintojen ja ajatusten ilmaisemiseen.
  • Lelu aktivoi oma-aloitteisuuteen ja luovaan toimintaa. Se tarjoaa lapselle mahdollisuuksia toteuttaa jatkuvasti muuttuvia ideoita.
  • Lelu tukee aikuisten ja lasten sekä lasten keskinäistä vuorovaikutusta. Tällainen lelu edistää myös lapsen kielellistä kehitystä.

Hyvän lelun kriteereihin voisi lisätä myös kestävän kehityksen aspektin. Paras lelu kestää lapselta toiselle. Pieni lapsi hyötyy realistisista leluista kuten leikkikeittiön välineistöstä ja leikkieläimistä, mutta pian abstraktit lelut kuten palikat, tikut ja rasiat muuttuvat kiinnostavammiksi. Pallot ja kirjat ovat myös mainioita leluja.