Etusivu » Lapsen kasvu

Lapsen kasvu

Kotineuvola
1.7.2012
Elina Hermanson

Niin sanotuksi alkukasvuksi kutsutaan vaihetta, joka alkaa yhdeksänneltä raskausviikolta sikiövaiheen alusta ja joka jatkuu hidastuvana noin 2–3 vuoden ikään saakka. Alkukasvua säätelevät osittain eri tekijät kuin myöhempää lapsuuden aikaista kasvua ja murrosiän kasvupyrähdystä.

Normaalin alkukasvun tärkein ehto on hyvä ja riittävä ravitsemus. Sikiöajan alkukasvua säätelee pääsääntöisesti perimä. Sittemmin insuliini on tärkeä hormoni, joka vaikuttaa sikiöaikaiseen kasvuun; kasvuhormonin merkitys on tässä vaiheessa vielä vähäisempi. Äidin terveydellä ja istukan toiminnalla on luonnollisesti paljon vaikutusta sikiön kasvuun.

Syntymän jälkeisinä päivinä paino laskee, koska ravinnon jatkuva saanti istukasta lakkaa, ja suun kautta syödyt ruokamäärät ovat vielä pieniä. Vauva pissii, kakkaa ja haihduttaa nestettä myös hengityksen kautta. Nykyisten turvasääntöjen mukaan katsotaan, että on aihetta kiinnittää erityishuomiota lapsen ravinnonsaantiin, jos synnytyssairaalan seuranta-aikana paino laskee enemmän kuin seitsemän prosenttia lähtöpainosta. Silti monen terveen lapsen paino saattaa laskea kymmenenkin prosenttia, ennen kuin paino kääntyy jälleen nousuun.

Lapsen ravinnon tarve ja myös äidinmaidon määrä lisääntyvät voimakkaasti ensimmäisinä päivinä. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että terve täysiaikainen lapsi syö 1/5–1/6 painostaan eli 170–200 ml/kg/vrk noin viikon iästä lähtien. Tilanteesta riippuu, miten tiheisiin ja pitkiin imetysrupeamiin vuorokausi jakautuu. On selvää, että jokin aterioista on toista suurempi ja jokin toista pienempi. Kun äiti imettää, sairaalassa ja neuvolassa voidaan tarvittaessa tehdä niin sanottuja syöttöpunnituksia: lapsi punnitaan tarkalla vaa'alla välittömästi ennen imetystä ja sen jälkeen.

Kun lapsi kasvaa ja alkaa syödä kiinteitä ruokia, suhteellinen nesteen tarve vähenee. 5–10 kiloa painava lapsi tarvitsee 100 ml nestettä/kg/vrk. 15-kiloisen vuorokautinen nestetarve on 1 250 ml. 20-kiloinen tarvitsee 1 500 ml/vrk.

Kun perhe on päässyt kotiin, vauvan painoa seurataan neuvolan punnituksin. Niitä ei juuri kannata tehdä tiheämmin kuin kerran viikossa. Johtopäätöksiä painon seurannasta kannattaa tehdä varovasti. Paino vaihtelee esimerkiksi suolen ja rakon toiminnan mukaan. Pituus vaihtelee periaatteessa painoa vähemmän, mutta vauvan mittaaminen voi alkuvaiheessa olla vaikeaa.

Suuntaa-antavia sääntöjä vauvaiän painon kehitykselle

  • Paino laskee ensimmäisinä päivinä 5–10 prosenttia syntymäpainosta.
  • Syntymäpaino pitäisi saavuttaa uudelleen 7–10 päivän kuluessa syntymästä.
  • Ensimmäisen kolmen–neljän kuukauden aikana paino nousee noin 20–30 g /päivä.
  • Seuraavien kuukausien ja yksivuotissyntymäpäivän välillä paino nousee 15–20 g /päivä.
  • Paino kaksinkertaistuu syntymäpainosta 4–5 kuukaudessa.
  • Paino kolminkertaistuu syntymäpainosta 12 kuukaudessa.
  • Paino nelinkertaistuu syntymäpainosta 2 vuodessa.

Stephen B. Sulkes. Developmental and behavioral pediatrics. Kirjassa Behrman R E, Kliegman,toim. Nelson Essentials of pediatrics. 1998. Sivu 16.

Täysimetetyn vauvan kasvu poikkeaa jonkin verran korvikeruokitun kasvusta. Ensimmäisten kolmen kuukauden ajan paino lisääntyy keskimäärin hieman enemmän kuin korvikeruokittujen. Tästä iästä eteenpäin rintaruokitun ja rintaa ja kiinteitä lisäruokia saavan lapsen kasvu puolestaan hidastuu, ja hän tuntuu kasvavan huonommin kuin korviketta saava lapsi. Myöhemmin rinta- ja korvikeruokittujen lasten väliset erot katoavat.

Niin sanottu lapsuuden kasvu alkaa alkukasvun vielä kestäessä noin kuuden kuukauden iästä ja jatkuu hidastuvana koko kasvukauden ajan. Jos sikiö on kärsinyt esimerkiksi istukan vajaatoiminnasta, suhteellinen syntymäpituus poikkeaa siitä "kanavasta", jolla lapsi kasvaa kasvukäyrillä myöhemmin. Kasvu siirtyy lähelle lopullista kanavaa nopeasti ensimmäisen ja hitaammin toisen ikävuoden aikana.

Keskimääräinen vuosikasvu vähenee neljästä vuodesta murrosiän alkuun noin 7,5 sentistä viiteen senttiin, eli vuosikasvu on hitaimmillaan juuri ennen murrosiän kasvupyrähdystä. Useiden lasten kasvu lisäksi nopeutuu kuusi–kahdeksanvuotiaana vähän; tämä on niin sanottu keskilapsuuden pyrähdys. Käytännössä lapsuusikäisen pitäisi kasvaa neljä–seitsemän senttiä vuodessa.

Lapsuuden kasvulle välttämättömiä hormoneja ovat kilpirauhas- ja kasvuhormoni. Kummallakaan ei ole suurta merkitystä sikiöaikana. Niinpä synnynnäisestä kilpirauhas- tai kasvuhormonivajeesta kärsivät lapset syntyvät yleensä normaalikokoisina. Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa pulmia hermoston kehitykselle pian syntymän jälkeen. Siitä syystä kilpirauhasen vajaatoimintaa seulotaan kaikilta vastasyntyneiltä Suomessa niin, että hormonikorvaushoito päästään aloittamaan ennen kuin oireita syntyy.

Kasvuun kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa hitaammin, ja käytännössä kasvuun vaikuttava kilpirauhasongelma ei koskaan ole synnynnäinen vaan myöhemmin kehittynyt. Tyypillistä on, että pituuspaino lisääntyy samalla kun suhteellinen pituus vähenee. Tila on yksinkertaista todeta laboratoriokokein.

Kasvuhormonivaje on harvinainen lyhytkasvuisuuden syy. Lapsen kasvu jää enenevästi jälkeen, lapsi on hento ja usein jonkin verran voimaton.

Mittasuhteiden muutokset

Syntymää edeltävä kasvu on pääasiassa pään ja vartalon, lapsuuden kasvu raajojen kasvua ja murrosiän kasvupyrähdys jälleen vartalon kasvua. Käsien ja jalkaterien kasvu päättyy ensin, sitten raajojen ja lopuksi selkärangan kasvu.

Luuston kasvuhäiriöt aiheuttavat tyypillisesti mittasuhteiltaan poikkeavan kasvuhäiriön; taval­lisimmin raajat ovat epäsuhtaisen lyhyitä. Lievä epäsuhta ei aina ole ilmeinen vaan vaatii pituuden mittaamisen lisäksi istumakorkeuden mittaamisen. Istumakorkeuden suhteellinen osuus koko pituudesta vaihtelee eri-ikäisillä terveillä lapsilla, mutta prosenttiosuuksista on saatavissa taulukoita.