Etusivu » Harhakäsityksiä rokotuksista

Harhakäsityksiä rokotuksista

Kotineuvola
1.7.2012
Elina Hermanson
"Hyvä hygienia ja ravitsemus riittävät tautien ehkäisyyn."
Parantunut hygienia ja ravitsemus auttavat merkittävästi tartuntatautien torjunnassa, kuitenkin vasta rokotukset ovat hävittäneet taudit maastamme. On tauteja, joiden tarttuminen riippuu paljon hygieenisistä oloista (esim. hepatiitti A), ja toisaalta tauteja, joiden tarttumisessa hygienialla ja ravitsemuksella on vähemmän merkitystä (esim. hinkuyskä ja influenssa). Tuhkarokko on myös hyvä esimerkki: jos ei rokotettaisi ketään, kaikki sairastuisivat.
"Suurin osa tauteihin sairastuneista on rokotettuja – rokotukset eivät tehoa."
Mikään rokote ei suojaa sataprosenttisesti. Rokotettujen joukossa on aina henkilöitä, joille suojaa ei kehity. Epidemiatilanteessa sairastuvat ensin rokottamattomat ja nämä vajaasuojaiset rokotetut, joita toki on suurempi osa kuin täysin rokottamattomia. Samaan aikaan kuitenkin sairastumatta jää se enemmistö, joille rokotteesta on kehittynyt tehokas suoja.
"Rokotteet aiheuttavat kroonisia sairauksia (esim. diabetes, autismi, MS-tauti, allergiat), jopa kuolemia."
Näyttöön perustuva tutkimustieto ei tue tätä väitettä. Kuitenkin aika ajoin julkisuuteen virtaa sensaationhakuisia väitteitä siitä, että rokotteilla olisi yhteys vakaviin kroonisiin sairauksiin. Usein kyse on taudeista, joiden syntymekanismia ei tarkoin tunneta. Syytä lähdetään etsimään sairastuneiden muista yhdistävistä tekijöistä, jolloin rokotetta on helppo epäillä, sillä niitä on lähes jokainen saanut. Esimerkiksi MPR-rokotteen on väitetty olevan yhteydessä autismiin. Ensimmäinen MPR-rokotus annetaan lapsille useissa maissa lapsen ollessa 12–18 kuukauden ikäinen. Siinä iässä ensimmäiset autismin oireet muutenkin ilmaantuvat, joten ei ole yllättävää, että muutama autismitapaus yhdistetään lapsen saamaan MPR-rokotukseen. Autismia on myös ollut jo kauan ennen kuin MPR-rokotus otettiin käyttöön. Kyseessä on siis ilmeisesti kahdesta erillisestä, mutta samaan ikäkauteen ajoittuvasta tapahtumasta.
"Rokotuksin ehkäistävät taudit ovat harvinaisia, rokotteet ovat turhia."
Rokotuksin ehkäistävät taudit ovat käyneet harvinaisiksi juuri rokotteiden ansiosta, ja ne pysyvät loitolla juuri niin kauan kuin rokotuskattavuus pysyy riittävällä tasolla. Nykyinen rokotuskattavuus sallii aina muutaman rokottamattoman. Jos rokotuskattavuus huononee, taudit tulevat takaisin.
"Rokotteet sisältävät myrkyllisiä aineita."
Rokotteet sisältävät apuaineita, joita tarvitaan rokotteiden tehon ja säilyvyyden varmistamiseksi tai sopivan koostumuksen aikaansaamiseksi. Rokotteet sisältävät hyvin pieniä määriä muun muassa alumiinia ja formaldehydiä. Määrät ovat niin pieniä, että ihminen saa jo elinympäristöstään, muun muassa liikennepäästöistä, huoneilmasta sekä ruoan ja juoman mukana, huomattavasti suuremman määrän näitä aineita. Rokotteiden apuaineet ovat ongelma vain harvojen, niille herkistyneiden henkilöiden rokottamisessa.
"Tautien sairastaminen ja vaihtoehtoiset hoidot ovat rokotteita tehokkaampia ja turvallisempia."
Rokotteet ovat luontoa jäljittelevä keino saada suoja rokotuksella ehkäistävää tautia vastaan mahdollisimman vähin oirein ja komplikaatioin. Esimerkiksi tuhkarokko ei ole harmiton lastentauti, vaan sen komplikaationa voi olla aivotulehdus ja jopa kuolema. Rokote tautia vastaan sen sijaan ei ole aiheuttanut kuolemia, koska rokotevirus on heikennetty. Yksi tuhannesta voi todennäköisesti saada tuhkarokkotaudista aivotulehduksen, rokotteesta sen voi todennäköisesti saada yksi miljoonasta. Rokotteita on kehitetty entistä turvallisemmiksi, esimerkiksi kokosoluisesta hinkuyskärokotteesta on luovuttu ja siirrytty soluttomaan, vähemmän haittavaikutuksia aiheuttavaan rokotteeseen tehon kärsimättä. Vaihtoehtohoitojen tehosta tautien ehkäisyssä ei ole tieteellistä näyttöä.
"Yhdistelmärokotteet ylikuormittavat immuuni­järjestelmää."
Ihminen kohtaa lukuisia mikrobeja heti syntymästä lähtien. Lapsi syntyy kohdun steriileistä oloista immunologinen kyky jo valmiiksi sisäänrakennettuna kohtaamaan ympäristön uudet antigeenit. Synnytyskanavan läpi tullessaan lapsi kohtaa noin 400 valkuaisainetta, joille hän voi immunisoitua. Jo yhdessä hyttysenpistossa hyttyslajista riippuen, lapsi saa 6–10 erilaista valkuaisainetta käsiteltäväkseen ihon alle. Itse asiassa on arvioitu, että pienellä vauvalla on teoreettinen kapasiteetti tuottaa vasta-aineita jopa 10 000:lle eri rokotteelle samanaikaisesti annettuna vielä silloinkin, jos oletetaan, että kukin rokote sisältää 100 antigeenia. Lisäksi on todettava, että lapset myös saavat nykyisten uudenaikaisten rokotteiden aikana elimistöönsä vähemmän antigeeneja kuin ennen. Ymmärryksen lisääntyessä on mikrobeista pystytty löytämään ja eristämään suojan syntymiselle olennaiset osaset, jolloin rokotteessa annetaan vain niitä, esimerkiksi muutamia pinta-antigeeneja kokonaisten tapettujen mikrobien sijaan.

Lähde: Nina Strömberg ja Tuija Leino. Rokotuksiin kriittisesti suhtautuvat asiakkaat. Kirjassa: Nohynek Hanna, Hulkko Terhi, Rapola Satu, Strömberg Nina ja Kilpi Terhi (toim.). Rokottajan käsikirja 2005, sivuilla www.thl.fi