Valitun teoksen tietoja ei löytynyt! Terveyskirjasto - Duodecim
Valitun teoksen tietoja ei löytynyt! Valitun teoksen tietoja ei löytynyt! Etusivu » Onnellisuudesta (4/2008)
Valitun teoksen tietoja ei löytynyt!

Onnellisuudesta

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2008;124(4):363-4
Antti S. Mattila
Kolumni

»Positiivinen psykologia» on Yhdysvalloissa psykologian professori Martin Seligmanin aloitteesta vuosituhannen vaihteessa perustettu psykologian uusi osa-alue. Tammikuussa 2000 American Psychologist -lehti julkaisi aiheesta erikoisnumeron, jossa Seligman yhdessä psykologi Mihaly Csikszentmihalyin kanssa valittivat, että psykologia ei tuota tarpeeksi »tietoa siitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoista», eikä sillä ole ollut paljoa sanottavaa ihmisten vahvuuksista, hyveistä tai onnellisuudesta. Heidän mukaansa psykologia on tutkinut runsaasti sitä, miten auttaa ihmisiä pääsemään miinus kahdeksasta nollaan, mutta ei juuri sitä, miten auttaa ihmisiä pääsemään nollasta plus kahdeksaan. Samanlainen negatiivinen vinoutuma on nähtävissä psykiatrian piirissä, vaikkapa DSM-IV-luokituksessa.

Ihmisten vahvuuksien tutkiminen on positiivisen psykologian aluetta, ja samalla siinä pyritään löytämään keinoja onnellisuuden lisäämiseksi. Onnellisuus ei ole kiinni vain geeneistä ja hyvästä onnesta, vaan sitä voidaan lisätä. Positiivisen psykologian piirissä pyritään kehittämään tapoja ehkäistä psykologisten ongelmien syntyä mm. luonteen vahvuuksia ja hyveitä kehittämällä. Esimerkiksi kirjassaan Optimistic Child (1995) Seligman kertoo, miten lasten optimistisia asenteita lisäämällä voidaan ehkäistä masennusoireiden syntyä lapsilla ja nuorilla.

Positiivinen psykologia ei hylkää perinteistä psykologiaa vaan täydentää sen »yksisilmäisyyttä»: ihmisten vajavuuksien, heikkouksien ja oireiden tutkimisen rinnalle tuodaan vahvuuksien, voimavarojen, kykyjen ja taitojen tutkiminen. Pelkkää »onnellisuushömppää» positiivinen psykologia ei kuitenkaan ole, vaan sen mukaan yksi parhaista tavoista auttaa kärsiviä ihmisiä on kiinnittää huomiota positiivisiin asioihin, kuten onnistumisiin, edistysaskeliin, vahvuuksiin ja voimavaroihin. Positiivisen psykologian mukaan ihmisen hyveet ja luonteen vahvuudet voivat toimia »puskureina» tai »rokotuksina» monia psykologisia ongelmia ja häiriöitä vastaan. Usein paras tapa voittaa ihmisen heikkoudet on vahvuuksien vahvistaminen.

Millaisia sitten ovat Seligmanin tarkoittamat hyveet ja luonteen vahvuudet? Hänen tutkimustensa perusteella tiettyjä perushyveitä kunnioitetaan useimmissa maailman kulttuureissa. Näitä ovat rohkeus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus, rakkaus, viisaus ja transsendenssi (johon sisältyvät mm. uskonnollisuus, toiveikkuus, kiitollisuus, huumorintaju ja kauneudentaju). Luonteen vahvuuksiin, joita Seligman erottelee 24, kuuluvat mm. urheus, rehellisyys, reiluus, itsehillintä, nöyryys, anteeksianto, käytännöllinen viisaus, uteliaisuus, luovuus, rakkaus, tunneäly, optimismi, ja usko.

Etiikan tutkimuksessa on viime vuosikymmeninä vahvistunut hyve-etiikka (virtue ethics), joka pyrkii tuomaan eettisten kysymysten pohdintaan pitkään unohduksissa ollutta antiikin filosofian perinnettä, erityisesti Aristoteleen näkemyksiä. Hyve-etiikan kolme peruskäsitettä ovat arete, eudaimonia ja fronesis eli hyve, onnellisuus ja käytännöllinen viisaus. Hyve-etiikan tutkijat korostavat nykyisin hyveiden »multi-track» -luonnetta. Tämä tarkoittaa, että kyse ei ole vain taipumuksesta toimia oikein vaan aito hyve menee syvemmälle ulottuen myös tunteisiin ja tunnereaktioihin, valintojen tekemiseen, kiinnostuksen suuntautumiseen ja ennakko-odotuksiin. Kyse on siis monimutkaisesta mielentilasta, jonka pohjalta toimitaan.

Filosofian professori Jennifer Radden Bostonista katsoo, että psykiatria tarvitsee oman ammatti-etiikkansa, koska se on erikoisalana poikkeuksellinen - mm. siksi, että psykiatrin on käytettävä koko persoonaansa työvälineenä yhteistyösuhteen rakentamisessa potilaan kanssa. Se on edellytys koko hoidon onnistumiselle ja tehokkuudelle.

Kaikkien lääkäreiden tarvitsemia hyveitä eli luonteen vahvuuksia on hyve-etiikan kirjallisuudessa lueteltu jo aiemmin: hyväntahtoisuus, rehellisyys, kunnioitus, ystävällisyys, oikeudenmukaisuus, myötätunto, käytännöllinen viisaus, rohkeus, maltillisuus, rehellisyys ja itsekorostuksen välttäminen. Raddenin mukaan psykiatri tarvitsee lisäksi erityisesti luotettavuutta, luottamuksellisuuden kunnioittamista, myötätuntoa, nöyryyttä, sydämellisyyttä, lämpöä, herkkyyttä, sitkeyttä, huolenpitokykyä ja käytännöllistä viisautta.

Koska hyveet ovat ratkaisevassa roolissa tavoiteltaessa onnellisuutta ja elämässä menestymistä, ne ovat sitä myös ammatillisesti. Ne ovat luonteen taipumuksia, joita ilman asiat eivät tahdo sujua. Aristoteleen mukaan hyveitä voi oppia, mutta ei kirjoista vaan käytännössä, tekemällä hyveiden mukaisia tekoja, esimerkiksi yhdessä opettajan kanssa.

Positiivinen psykologia korostaa myös, että pelkät nautinnot elämässä eivät riitä onnellisuuteen; tarvitaan myös »mielekkyyttä». Seligmanin mukaan täyteen elämään tarvitaan luonteen vahvuuksien ja hyveiden käyttämistä itsekkäitä pyrkimyksiä suurempiin tarkoituksiin, kuten toisten auttamiseen. Lääkärin ammattiin siis sisältyy yksi hyvän elämän edellytyksistä - työskentely toisten auttamiseksi antaa monille lääkäreille vahvan tunteen mielekkäästä elämästä.

Jokainen voi aloittaa oman onnellisuutensa lisäämisen tekemällä Seligmanin testin omista luonteen vahvuuksistaan ja ottamalla niitä tietoisemmin ja tehokkaammin käyttöön eri elämänalueilla. Tee testi Internetissä osoitteessa www.authentichappiness.sas.upenn.edu/

ANTTI S. MATTILA, LT
Pohjoinen Rautatienkatu 13 B 12
00260 Helsinki
www.filosofinenpraktiikka.com