Valitun teoksen tietoja ei löytynyt! Terveyskirjasto - Duodecim
Valitun teoksen tietoja ei löytynyt! Valitun teoksen tietoja ei löytynyt! Etusivu » Stressiteoria
Valitun teoksen tietoja ei löytynyt!

Stressiteoria

Työterveyshuolto
16.1.2008
Kari-Pekka Martimo ja Antti Aro

Työ ja terveys Suomessa vuonna 2003 -haastattelututkimuksessa 13 % haastatelluista ilmoitti kokevansa melko tai erittäin paljon stressiä. Naiset kokivat stressiä miehiä useammin. Erityisen paljon stressiä oli yrittäjillä ja maatalousyrittäjillä. Työn henkinen rasittavuus näytti hieman vähentyneen kuuden vuoden aikana (työn henkisesti vähintään melko rasittavaksi kokeneiden osuus laski 40 %:sta 35 %:iin), mutta stressin kokemisessa ei ollut merkittävää muutosta.

Stressiteorian mukaan työpainetta syntyy tilanteessa, jossa vaatimukset tai odotukset ylittävät yksilölliset suoritusedellytykset. Ulkoiset tekijät herättävät yksilössä tulkintoja ja tunteita, jotka johtavat oireisiin ja työkyvyn laskuun. Näitä tekijöitä on lueteltu taulukossa « Henkisen ylikuormittumisen vaara- ja riskitekijöitä.»1. Stressitekijät työpaikalla vaikuttavat yksilöön – jolla on sekä stressiltä suojaavia että sille altistavia ominaisuuksia – ja saavat sitä kautta aikaan haitallisia vaikutuksia. Näitä yksilötasolla stressin kokemiseen vaikuttavia ominaisuuksia on lueteltu taulukossa « Stressi ja työntekijän ominaisuudet.»2.

Taulukko 1. Henkisen ylikuormittumisen vaara- ja riskitekijöitä.
Työn sisältöön liittyviä
  1. Kiire tai toistuvat kiirehuiput
  2. Suuret työvaatimukset
  3. Yksipuolinen työ
  4. Yksintyöskentely
  5. Pakkotahtinen työ
  6. Tapahtumattomuus ja jatkuva valppaana olo
  7. Suuri vastuu
Ihmisten välisiin suhteisiin liittyviä
  1. Ihmissuhdekuormitus
  2. Työpaikkaväkivalta tai sen uhka
  3. Huono työilmapiiri
  4. Puutteellinen tiedonkulku
  5. Puutteellinen palaute
Työn organisointiin liittyviä
  1. Työsuhteen epävarmuus
  2. Heikot etenemis- ja oppimismahdollisuudet
  3. Epäselvät tehtävänkuvat tai vastuut
  4. Puutteet työhön opastamisessa tai perehdyttämisessä
Taulukko 2. Stressi ja työntekijän ominaisuudet.
Stressin kokemiselle altistavia ominaisuuksia
  1. Ylitunnollisuus
  2. Ihmisarvon mittaaminen työsuorituksen mukaan
  3. Työnteon rajaamisen vaikeus
  4. Omien rajojen tunnistamisen vaikeus
  5. Joustamattomuus
  6. Neuroottisuus
  7. Vaatimustaso voimavaroja korkeammalla
  8. Luopuminen harrastuksista ja yksityiselämästä
  9. Omien tarpeiden ja terveen itsekkyyden unohtaminen
  10. Pessimistinen luonne
  11. Heikko elämänhallinnan tunne
Stressin kokemiselta suojaavia ominaisuuksia
  1. Ulospäinsuuntautuneisuus
  2. Myönteinen elämänasenne
  3. Terve itsetunto
  4. Avoimuus uusille kokemuksille
  5. Huumori
  6. Vahva elämänhallinnan tunne

Työilmapiirikyselyillä mitataan haitallisiksi osoitettujen työn ominaisuuksien esiintymistä työpaikalla. Tulosten perusteella näitä tekijöitä pyritään jatkossa vähentämään. Stressiteorian mukaisen työyhteisö- tai yksilötyön tavoitteena on työntekijän suoritusedellytysten ja työn psyykkisten, sosiaalisten sekä ammatillisten vaatimusten tasapaino. Pysyvää tasapainoa on kuitenkin vaikea saavuttaa, koska muutosten jatkuvuus asettaa työntekijät ja työyhteisöt alati muuttuviin tilanteisiin. Myös yksilön stressinsietokyky vaihtelee.

Stressiteorian näkökulmasta tärkeää on työpaineen optimointi, ei minimointi. Kuormitusoptimi on yksilöllinen ja vaihtelee mm. ihmisen temperamenttiominaisuuksien, kompetenssien, elämäntilanteen ja terveydentilan mukaan. On toki olemassa joitakin yleisiä, antropometrisiä rajoja, joiden ylittäminen johtaa ylikuormitukseen kenen tahansa kohdalla, mutta silti kuormituskestävyydessä on huomattavaa yksilöiden välistä vaihtelua. Eräänlaisena nyrkkisääntönä voi todeta, että useimmat ihmiset kokevat optimaalista kuormitusta silloin, kun neljä viidesosaa teoreettisesta kokonaiskapasiteetista on käytössä.

Stressiteoriassa yksilötason ominaisuuksiin kuuluu myös Aaron Antonovskin kehittämä elämänhallinnan tunteen käsite (sense of coherence), joka syntyy siitä kokonaisuudesta, miten hallittavana, ymmärrettävänä ja mielekkäänä oman elämänsä kokee. Taru Feldt selvitti väitöskirjassaan elämänhallinnan tunteen merkitystä työn stressitekijöille altistuttaessa. Hänen tutkimustensa mukaan hyvä organisaatioilmapiiri on yhteydessä vahvaan tunteeseen elämänhallinnasta, joka edelleen on yhteydessä vähäisiin psykosomaattisiin oireisiin ja alhaiseen emotionaaliseen uupumukseen.

Tutkimus osoitti myös, kuinka vahva elämänhallinnan tunne suojeli työntekijöitä työelämän paineissa. Korkeat vaatimukset työssä lisäsivät hyvinvointia, jos elämänhallinta oli kunnossa, ja heikensivät sitä, jos elämänhallinta oli heikko. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen osoitettiin elämänhallinnan tunteen muuttuvan myös yli 30-vuotiailla.

Stressiteoriaa on arvosteltu, koska se kuvaa tilannetta enemmän kuin selittää, mistä on kyse. Jos jokin ominaisuus työssä koetaan negatiivisena, se myös vaikuttaa negatiivisesti, mikä vaikuttaa kehäpäätelmältä. Mielenkiintoinen kysymys on, miksi jokin tekijä koetaan negatiivisena. Stressiteorian vahvuutena on sen loogisuus ja vertailukelpoisuus muiden altisteiden mukaiseen riskinarviointiin ja -hallintaan.