Etusivu » Silmän sidekalvotulehdus lapsella

Silmän sidekalvotulehdus lapsella

100 kysymystä lastenlääkärille
9.4.2020
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Silmäluomien sisäpintaa ja silmän valkoista osaa peittää yhtenäinen ohut kalvo, silmän sidekalvo. Tämä voi ärtyä ja tulehtua useasta syystä, jolloin silmä alkaa punoittaa ja vuotaa. Itse silmä ei siis ole tulehtunut, vain sen pintakalvo. Sidekalvotulehduksen (konjunktiviitti) tärkeimmät syyt ovat virus- ja bakteeritulehdukset. Silmän sidekalvotulehdus on myös yksi allergian muoto (ks. «Allerginen nuha ja silmän sidekalvotulehdus lapsella»1).

Miksi flunssaisen lapsen silmät punoittavat ja rähmivät?

Hengitystietulehdusten yhteydessä saattaa ilmetä nuhan ja yskän lisäksi silmien punoitusta. Silmät voivat myös vuotaa kirkasta eritettä. Tällainen viruksen aiheuttama silmän sidekalvotulehdus onkin melko tavallinen eräiden virustyyppien aiheuttamissa infektioissa (esimerkiksi adeno- ja pikornavirukset). Yleensä tulehdus rauhoittuu itsestään muutamassa päivässä eikä vaadi hoitoa.

Flunssaisen lapsen yhden tai molempien silmien rähmiminen on useimmiten merkki silmän sidekalvon bakteeritulehduksesta. Tyypillisesti rähmiminen huomataan aamulla lapsen herätessä, jolloin silmäkulmassa on runsaasti kellertävää eritettä ja silmiä on vaikeata avata. Rähmimiseen liittyy usein myös toisen tai molempien silmien punoitus ja kirvely.

Mikäli lapsella esiintyy voimakasta valonarkuutta, kyse voi olla väri- tai sarveiskalvon tulehduksesta, ja tällöin on syytä hakeutua hoitoon. Jos silmäoireiden lisäksi lapsella on selvää silmän alueen turvotusta, kyse voi olla bakteeriperäisestä silmäkuopan tulehduksesta, joka vaatii niin ikään kiireellistä hoitoa.

Miksi vastasyntyneen silmät punoittavat ja vuotavat?

Vastasyntyneillä silmien vetistely ja punoitus ovat melko yleinen ongelma. Syynä on ennen kaikkea kyyneltiehyiden ahtaus, joka valtaosalla korjaantuu ensimmäisten kuukausien aikana. Silmien jatkuva vetistely tai rähmiminen on syytä ottaa esille neuvolakäynnillä. Tilanteen pitkittyessä voidaan kyyneltiehyet avata pienellä toimenpiteellä.

Harvinainen sidekalvotulehduksen muoto vastasyntyneellä on klamydia-bakteerin aiheuttama tulehdus. Bakteeri on peräisin äidin synnytyskanavasta, ja sen diagnoosi edellyttää näytteiden ottoa. Hoitona käytetään suun kautta annettavaa bakteerilääkitystä.

Miten rähmäistä silmää hoidetaan?

Flunssaan liittyvä silmän sidekalvotulehdus on bakteeriperäinen jälkitauti kuten korvatulehduskin. Se ei ole silmälle vaarallinen, mutta on syytä hoitaa antibioottia sisältävillä silmätipoilla tai -salvoilla. Rähmä on syytä poistaa puhtaaseen veteen kostutetulla vanulla tai pehmeällä paperilla aamuisin ennen silmätippojen laittoa.

Silmätipat olisi hyvä tiputtaa luomirakoon, jota varten alaluomea voi vetää alaspäin. Silmätippojen laitto pienelle lapselle ei ole kuitenkaan helppoa, ja silmätipat jäävät usein silmäluominen päälle lapsen puristaessa silmät kiinni. Tästäkin lääke kyllä valuu luomirakoon, jos päätä jaksetaan pitää jonkin aikaa paikoillaan. Ylimääräinen lääke valuu luomiraosta pois, joten yliannostelun vaaraa ei ole.

Vaikka vain toinen silmä rähmii, kannattaa alkuvaiheessa myös toiseen silmään tiputtaa lääkettä. Yöllä ei silmätippoja tarvitse laittaa. Hoitoa on hyvä jatkaa vielä pari päivää rähmimisen loputtua, mikä yleensä merkitsee 5–7 päivän hoitoa. Silmätippojen lisäksi voidaan illalla ennen nukkumaan menoa laittaa silmiin antibioottisalvaa.

Pienten imeväisten toistuvan rähmimisen osalta on syytä keskustella neuvolassa hoito-ohjeiden saamiseksi.

Miksi silmän rähmiminen ei lopu?

Silmän sidekalvotulehduksen aiheuttavat samat bakteerit kuin korvatulehduksen (pneumokokki, hemofilus ja moraksella), ja toisinaan nämä tulehdukset esiintyvät samanaikaisesti. Joskus käy niin, että korvatulehdus alkaa muutama päivä silmätulehduksen oireiden jälkeen. Jos lapsi siis muuttuu silmätulehduksen hoidon aikana levottomaksi tai silmien rähmiminen ei muutamassa päivässä lopu, on paras kääntyä lääkärin puoleen. Jos korvasta löytyy tulehdus, aloitetaan useimmiten antibioottikuuri, joka auttaa myös silmätulehdukseen.

Voivatko silmät ärsyyntyä ilman tulehdusta?

Kaikki silmän ärsytystilat eivät liity infektioihin. Myös ulkoiset mekaaniset tekijät, kuten pöly, saattavat aiheuttaa silmän punoitusta ja vetistämistä. Tällaisessa tilanteessa ei antibioottitippoja useinkaan tarvita. Jos lapsen silmissä on voimakasta ärsytystä ja kutinaa, voidaan tilapäisesti käyttää sidekalvon verisuonia supistavia ja kutinaa vähentäviä tippoja.

Roskan joutuminen silmään aiheuttaa myös silmien punoitusta ja ärsytystä. Jos tällaisesta herää epäily, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Roska löytyy usein yläluomen alta ja on helposti poistettavissa.

Mistä näärännäppy ja luomirakkula johtuvat?

Silloin tällöin silmäluomen reunaan ilmaantuu pieni paise, joka aiheutuu silmäluomen rauhasen tulehtumisesta. Usein silmäripsien sisäpuolella luomireunassa näkyy märkäistä eritettä. Tällainen näärännäppy (hordeolum) rauhoittuu usein itsestään, mutta jos näin ei käy, on syytä hakeutua lääkäriin. Pitkittyneen näärännäpyn hoidoksi käytetään antibioottitippoja tai -voiteita.

Toinen ongelma silmäluomessa on luomirakkula (chalazion), joka johtuu silmäluomen rauhasen tukkeutumisesta. Se ei ole varsinainen bakteeritulehdus, kuten näärännäppy. Silmäluomessa näkyy tällöin punoittava, kipeä patti silmäripsien yläpuolella. Ks. myös artikkeli «Luomirakkula (chalazion)»2.

Närännäppyä ja luomirakkulaa ei alkuvaiheessa ole helppo erottaa toisistaan. Luomirakkulan hoidossa antibioottivoiteet eivät auta. Isompien lasten kohdalla molemmissa ongelmissa voidaan kotihoitona käyttää silmäluomien lämpöhaudetta 5–15 minuutin ajan ja tämän jälkeen pyrkiä tyhjentämään luomirauhasia hieromalla pumpulitikulla kohti luomireunaa muutaman minuutin ajan. Tämä kannattaa tehdä aamuin illoin 1–2 viikon ajan. Luomirakkula rauhoittuu yleensä parissa viikossa aristamattomaksi paukamaksi, joka vähitellen häviää. Mikäli patti ei muutamassa kuukaudessa katoa, on syytä hakeutua lääkäriin, joka voi ohjata potilaan kirurgiseen hoitoon.