Etusivu » Aamiainen

Aamiainen

100 kysymystä ravinnosta
15.10.2015
Antti Aro

Aamiainen on kätevä ateria, joka vie aamulla nälän ja auttaa pitämään sen poissa seuraavaan välipalaan tai ateriaan asti.

Yön paaston aikana ehtii yleensä tulla nälkä. Aamulla, pian herättyä syödäänkin aamupala tai aamiainen, jonka ominaisuudet vaihtelevat kovasti eri väestöissä ja niiden ihmisillä. Euroopassa kahvi tai tee kuuluvat yleisesti aamiaiseen, ehkäpä piristävien vaikutusten toivossa. Näihin juomiin sopii liittää leipää ja leikkeleitä. Puuro on meillä tavallinen aamuruoka. Anglosaksimaissa tavalliset munakkaat ja niiden kanssa usein nautittava pekoni tai makkarat ovat meillä kotioloissa harvinaisia aamuruokia. Niihin voi törmätä hotellin aamiaispöydässä.

Aamiaisen merkitystä on meillä usein korostettu väitteillä, joiden mukaan päivän töistä ei jaksa selviytyä ilman kunnon aamupalaa. Terveellä ihmisellä on kuitenkin aina varastossa energiaa tulevan päivän varalle. Mahassa vielä viipyvän aamuaterian ravintoaineet eivät ainakaan aamun aikana vielä ehdikään mukaan energiapeliin. Niukan aamupalan jälkeen tulee nopeammin nälkä ja mahan kurniminen saattaa häiritä ja heikentää työpanosta. Koululaisilla, jotka joutuvat noudattamaan koulun ateriarytmiä, aamupalan riittävyys on tärkeä ainakin silloin, kun lounas tarjotaan myöhään. Ihmiselle, joka voi käydä lounaalla silloin, kun ruokahalu on herännyt, tai nauttia tarvittaessa aamupäivällä välipalan, aamupalan määrä ja koostumus ovat vähemmän tärkeitä.

Välimeren maissa, joissa päivän pääateria nautitaan usein hyvinkin myöhään illalla, aamupala on usein kevyt, kupillinen maitokahvia ja sämpylä tai voisarvi. Aamulla ei vielä ole ehtinyt tulla kova nälkä. Aamulla kiire voi olla toinen aamupalaan vaikuttava tekijä. Valmiit tai nopeasti valmistuvat ruoat, kuten leivät, murot, jogurtit ja mehut, ovat kiireisen suosiossa. Pyhäaamuina rytmi voi olla toinen. Pitkään nukuttua voi olla ruokapöytään ehdittyä jo brunssin aika. Perinteinen aamupala jakautui maataloissa kahteen ateriaan. Varhain ennen lehmien lypsämistä maistui kevyt kahviateria. Auringon noustua syötiin sitten tukevampi aamupäivän välipala. Meidän nykyinen aamupalamme on monille näiden kahden yhdistelmä. Niille, jotka nauttivat aamupäivällä välipalan, aamun ensimmäinen ateria vastaa varhaisaamun pikkuateriaa.

Nykymaailmassa aamiainen muodostuu ateriarytmiin ja aikatauluun sopivaksi. Se on usein päivästä toiseen varsin samanlainen, ja siksi siihen käytettyjen ruokien laadulla on merkitystä. Määrä riippuu siitä, milloin on syönyt edellisen kerran ja siitä, milloin voi syödä uudelleen. Ruokavalikoimaan vaikuttaa saatavuus ja käytettävissä oleva aika. On aivan turhaa laatia kankeita ja yhdenmukaisia ohjeita tällaiselle aterialle, jolle asetettavat tarpeet ovat olosuhteiden vaihtelun vuoksi kovin erilaisia eri ihmisillä. Tärkeintä on se, ettei jätä aamuateriaa kokonaan syömättä.