Etusivu » Amylaasi (P-Amyl)

Amylaasi (P-Amyl)

Laboratoriotutkimusten tulkinta
1.7.2016
Seija Eskelinen

Amylaasi on haimasolujen tuottama ruoansulatusentsyymi, joka hajottaa ravinnon tärkkelystä. Haima erittää amylaasia ohutsuoleen, vain pieniä määriä karkaa haimasoluista verenkiertoon. Haimatulehduksessa solut vaurioituvat, jolloin amylaasia valuu vereen suuria määriä, minkä seurauksena seerumin amylaasiarvo suurenee monikertaisesti. Amylaasi erittyy munuaisten kautta virtsaan ja voidaan mitata myös sieltä (U-Amyl, viitearvot 17–580 U/l).

Jos potilaalla on äkisti ilmaantuneita kovia ylävatsakipuja, amylaasi määritetään käytännössä aina. Haimatulehdus on tärkeää todeta nopeasti, sillä kyseessä on sairaalahoitoa vaativa sairaus, joka on luonteeltaan usein häijy. Plasman tai virtsan amylaasia käytetään myös haimatulehduksen paranemisen seurannassa. Haimatiehyen äkillinen tukkeutuminen esimerkiksi sappikiven tai kasvaimen vuoksi voi myös nostaa amylaasiarvoa.

Amylaasin tutkimiseen liittyy sudenkuoppia. Rajut oksentamiset voivat ärsyttää haimaa, jolloin amylaasi-arvo voi olla hieman suurentunut ilman haimatulehdusta. Amylaasia muodostuu myös sylkirauhasissa, joten niiden sairaus voi suurentaa amylaasiarvoa. Samankaltaista entsyymiä tulee muistakin kudoksista (keuhkot, munasarjat, eturauhanen), joiden sairauksissa sylkirauhastyyppinen amylaasi voi myös nousta. Leikkauksien jälkeinen, alkoholismiin ja huumeiden ym. käyttöön liittyvä amylaasin nousu on usein myös S-tyyppiä. Tarvittaessa voidaan selvittää tarkemmalla amylaasitutkimuksella (P-AmylP), onko amylaasi peräisin haimasta.

Pulmallisempi on ilmiö nimeltään makroamylasemia. Vaikka tila on harvinainen, se voidaan mainita esimerkkinä laboratoriotutkimuksiin joskus liittyvistä odottamattomista tulkintavaikeuksista. Makroamylasemiassa amylaasimolekyyli on hieman muuttunut, minkä vuoksi se kiinnittyy johonkin seerumin valkuaisaineeseen. Muodostunut amylaasin ja seerumin valkuaisaineen yhdistelmä on niin iso, ettei se suodatu munuaisen läpi, kuten tavallinen amylaasi tekee. Kun amylaasi ei erity pois, sitä kertyy vereen, vaikka henkilöllä ei olekaan haimatulehdusta. Ilmiö on ihmiselle täysin vaaraton. Ongelmia saattaa tulla, jos selvästi suurentunut amylaasiarvo tulkitaan väärin haimatulehduksesta johtuvaksi ja ruvetaan hoitotoimiin. Jos epäillään, että kohonneen seerumin amylaasin syy on makroamylasemia, tehdään isoentsyymien määritys.